Logo Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa-Turvattu Luonto ry
Etusivu Uutiset Artikkelit Keskustelut Linkit Yhdistys

Torjunta-ainejäämiä

Satotasot Suomessa ovat 100 vuodessa nousseet 200% eli kolminkertaisiksi ! Maa ei suinkaan ole ruvennut panemaan hanttiin tai pilaantumaan. Sen sijaan vanhoilla menetelmillä piti maata vaihtaa muunmuassa kaskeamalla.

Ruualla pelottelu on kovasti yliampuvaa. Elintarvikeviraston selvitysten mukaan torjunta- ainejäämien määrä on jatkuvassa laskussa. Viimeisimmän löytämäni tutkimuksen mukaan suomalaisen keskimääräinen torjunta-aineen saanti suomalaisista tuoretuotteista oli 3,68 mikrogrammaa päivässä. Siis 0,00000368 g, ja vuodessakin vain 0,0013g. Siis noin hienosokerihippusen verran vuodessa, pääasiassa marjoista ja vihanneksista saatuna. Aineet ovat nykyään sellaisia, ettei niillä henki lähde vaikka yrittäisi yhdellä istumalla pullotolkullakin nauttia... Toisin oli vielä 1970-luvulla, silloin oli käytössä vaarallisiakin aineita. Tämä näkyi jopa itsemurhatilastoissa.

Nykyaineet ovat haitattomampia kuin ruokasuola tai asperiini. Niitä saakin maatalouskaupan hyllyltä ostaa kuka tahansa. Eikä niillä pysty kenellekään pahaa tekemään.

AINEIDEN HAITALLISUUTTA pyritään kuvaamaa LD50-luvulla. Se on eläinkokeiden perusteella saatu arvo, mg/elopaino-kg =ainemäärä , kerta-annoksena suun kautta annettuna, joka tappaa 50% koe-eläimistä.

Muutamia esimerkkejä:
Aine: mg/elopaino-kg
NaCl 3000
Elohopea 16
Kvintotseeni 12000
Simatsiini >5000
MCPA 700
Diklorproppi 800
Ureaherbisidit, kauppavalmisteet 10000-25000, käyttömäärä 10-25 g/ha

Näitä löytyy mm Jaakko Mukulan kirjasta Herbisidit, sekä tietosanakirjoista (mm Facta)

3. Lannoitetypen käyttäytymisen viljelijä näkee silmillä. Alkukesällä annettu väkilannoitetyppi loppuu jo heinäkuulle tultaessa. Jos halutaan että nurmet kasvavat, on annettava uusi typpiannos. Niinpä ei ole vaaraa, että suuria määriä typpeä jää syksyn valumavesien vietäväksi. Sen sijaan lehmäsonnan vieressä nurmi on tummanvihreää pari-kolme vuotta lehmän jo mentyäkin. Eli sen (kuten muidenkin orgaanisten lannoitusaineiden) typpi vapautuu hitaasti, ja myös silloin, kun kasvillisuus ei typpeä tarvitse eikä ota.

Matti Pekkarinen

Takaisin

© Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry