Logo Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa-Turvattu Luonto ry
Etusivu Uutiset Artikkelit Keskustelut Linkit Yhdistys

5. Luomu estää vaaralliset karjataudit?

Nimenomaan "luomu"-maanviljelyssä, siis kehitysmaissa, karjataudit ovat vitsauksena. Suu- ja sorkkatautia on yleisesti Afrikassa. Tehotuotantomaissa nämä taudit ovat iso uutinen.

BSE:tä eli hullun lehmän tautia kuten myös suu-ja sorkkatautia on tavattu myös luomutiloilla Keski- Euroopassa. Suomessa toistaiseksi ei kumpaakaan ei teho- eikä luomutiloilla. -väkilannoitteet ja torjunta-aineet ovat puhtaita ja steriilejä, sekä varmasti vapaita taudeista. Aivan yhtä varmaa ei voi sanoa luomun suosimista orgaanisista lannoitusaineista (ruuantähdekomposti, karjanlanta, luujauho).

6. Luomu edistää biodiversiteettiä? Ilman biodiversiteettiä ei ole elämää?

Totta osittain: luomupellolla on monia lajeja, mutta sielläkin ne ovat yleensä vastoin viljelijän tahtoa! Kyllä tehoviljelijäkin voi antaa pellon rehottaa, jos kehtaa sellaista nähdä ja näyttää (yleensä ei). Mielestäni aivan kaikkea ei pidä pellolla ollakaan (tuhoeläimet, rikkakasvit...) Niille on Suomessa kyllä tilaa muualla (maasta on 93% muuta kuin peltoa) Maan mikrobit: luomupellossa lienee tauteja torjuvia mikrobeja enemmän kuin tehoviljelijän pellossa. Tehoviljelyssä niille ei ole ravintoa eli tauti-sieniä. Ne on torjuttu joko kemikaaleilla tai taitavalla viljelytekniikalla ja kasvinvuorotuksella. Tämä pieni ero maan mikrobistossa tasoittuu nopeasti, jos tehoviljelijä lopettaa tautitorjunnan (mikä on erittäin valitettavaa).

HUMUSTASOON (ja pieneliöiden määrään) VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ :

1. Mitä suuremmat sadot, sitä enemmän kasvinjätettä. Enemmän humusta - tehoton, laajaperäinen viljely kuluttaa maata, siinä orgaanista ainetta kuluu enemmän kuin syntyy (vrt kaskiviljely).

2. Kasvilajien välillä on eroja: nurmesta jää paljon orgaanista jätettä maahan, juurikasvien viljelyssä vähiten (varsinkin, jos naatitkin otetaan talteen) -oikeaoppinen viljelykierto tärkeä.

3. Maan muokkaus, kaikenlainen kuohkeutus lisää maan happimäärää ja vilkastuttaa pieneliötoimintaa. Lahotustoiminta kiihtyy ja humus vähenee - kemiallinen rikkatorjunta on parempi kuin mekaaninen (samoin eroosion ja ravinnehuuhtoumien kannalta ajatellen) -MINIMIMUOKKAUS ?

4. Kalkituksella on satoa lisäävä ominaisuus, mutta myös lahotustyötä nopeuttava ominaisuus. Kalkituksella ei ole paljonkaan vaikutusta maan humusmäärään.

5. Turpeen lisäyksellä voidaan humusta lisätä, mutta se tulee kalliiksi (n. min 100 kuutio-m /ha).

6. Lietelanta/ kuivalanta. On jokseenkin sama vaikutus maan humustaloudelle, sillä lietelantatilalla oljet kynnetään heti maahan. Kuivalantatilalla "kierrätetään" navetan kautta

7. "Raaka" kuivalanta/ kompostoitu lanta? Raaka on humustalouden kannalta parempi, sillä se kestää maassa kauemmin ... samoin lahotuksessa vapautuva CO2 tulee paremmin kasvuston hyödyksi ("maanhengitys")... samoin typpi saadaan tarkemmin hyödyksi.

Matti Pekkarinen

Takaisin

© Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry