Tuottava Maa Turvattu Luonto

Yleinen kategoria => Yleinen Keskustelualue => Aiheen aloitti: Heikki Jokipii - 30.01.13 - klo:19:02



Otsikko: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 30.01.13 - klo:19:02
Asiasta on jo ollut täällä, siellä ja täällä, puhettakin, mutta yritetään koota tätä aihetta koskevat uutiset ja keskustelut tähän triidiin.
 
Luomuinstituutti sitten aloittaa.
 
Mikkelin Luomuinstituutti ryhtyy luomukumouksen tienraivaajaksi (http://yle.fi/uutiset/mikkelin_luomuinstituutti_ryhtyy_luomukumouksen_tienraivaajaksi/6469155)

Instituutin johtajaksi valittu professori Pirjo Siiskonen:

Lainaus
- Meidän on saatava kotimainen luomutuotanto kasvuun ja nousuun, jotta voisimme syödä kotimaassa tuotettua luomuruokaa. Pyrimme auttamaan tuottajia ja saamaan lisää tuottajia alalle. Autamme myös liiketoiminnan kehittämisessä sekä yrittäjyyden kehittämisessä.

***

Pienessä Mikkelissä luomu kuuluu jo lähes tieteen eturintamaan:

Tervetuloa Mikkelin Tiedepäivään to 7.3.2013 klo 10:00-16:30! (http://www.muc.fi/tervetuloa-mikkelin-tiedepaivaan-to-7-3-2013-klo-1000-1630)

Lainaus
Tule keskustelemaan ja kysymään luomusta!

LUOMUA KIITOS! ke 6.3.2013 klo 15:00-17:00 Kauppakeskus Stellan Tähtitorilla

    luomuasiantuntijoita päätoimittaja Tapio Honkamaan haastateltavina
    luomutuotteiden myyntiä
    Luomua kiitos! on osa Tiedepäivää
(lihav. HJ)


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Matti Pekkarinen - 30.01.13 - klo:20:11
Tuo "Tieteenkesyttäjä"-ajatus taitaa ollakin luomun ydinsanoma. Tiede vaiennetaan.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 10.02.13 - klo:13:27
Tässä oli ilmestynyt tällainen selkeästi luomuun päin kallellaan oleva kirja:

Tuija Mononen & Tiina Silvasti (toim.):
Hyvä ja paha ruoka – ruoan tuotannon ja kuluttamisen vaikutukset
Gaudeamus 2012, 262 s.

Tällaisen kuvauksen saamme siitä Pekka Wahlstedtin kirja-arvostelusta. (http://www.demari.fi/kulttuuri/kirjallisuus/9470-ruokaturvasta-ruokasuvereniteettiin)

Lainaus
"Siunattu luomu

Luomu onkin yksi tulevaisuuden lupaus. Myös liike- elämässä on havahduttu tähän, ja Suomen maabrändivaltuuskuntakin halusi taannoin lisätä luomun houkuttelevuutta ja yhdistää Suomen hajanaisen luomukentän.Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä vähintään puolet maataloustuotannosta olisi luomua. [...]

Jotenkin kummallisesti tämä - mielestäni aika pamfletinomainen teos - on päässyt yliopiston kurssivaatimuksiin (näkyy Helka-tietokannasta, sieltä ei näy, minne).

Otin sen nyt luettavakseni, ja alustava arvioini on, että osa artikkeleista vielä on tieteellisen objektiivisuuden sisäpuolella, selvästä puollosta huolimatta, mutta osa taas sitten ehdottomasti ei (kuten Liisa Kuusipalon vuodatus GM-teknologiaa vastaan).

Jos ja kun tämä on yliopiston tutkintovaatimuksissa, niin voisi kyllä vaatia, että siinä rinnalla olisi esim Alex Averyn kirja "The Truth About Organic Foods" (http://www.amazon.com/The-Truth-About-Organic-Foods/dp/0978895207) (jonka Gaudeamus varmasti äkkiä käännättäisikin, jos eglanti on ylioppilaille ylivoimaista).



Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Jarrumies - 10.02.13 - klo:17:00
Luomuliiton entinen pj. Jaakko Nuutila on nykyinen Ruralia-instituutin tutkija: http://www.helsinki.fi/ruralia/luomuinstituutti/henkilosto.htm
Lainaus
Tutkimuskoordinaattori, ETM Jaakko Nuutila
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT
Luomututkimustoiminnan mallit ja rakenteet

Nuutila tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistoon "luomun ylivoimatekijöistä":
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/tutkimus/Hankehaku/Hankkeentiedot?p_kielikoodi=FI&p_hanke_seqno=403513&p_kysely_seqno=77223&p_hakutyyppi=perus
Lainaus
Luomuraaka-aineiden ylivoimatekijät ja niiden tunnistaminen suomalaisessa elintarviketaloudessa.
Vastuututkija: Nuutila Jaakko 
Kesto: 13.10.2010 - 20.06.2013 
Tutkimusalue: Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja 

Asiasta lisää:
http://www.luomu.fi/tietoverkko/tutkimukset-kertovat-luomun-vahvuuksista/
Lainaus
Kuluttajien luomuun liittyvää ajattelua selvittääkseen Nuutila on tehnyt järjestelmällisen otannan EU:ssa 2000 –luvulla tehdyistä tutkimuksista. Tältä osin aineistoksi on rajautunut 41 tieteellistä artikkelia ja virallista raporttia. Tutkimuksista käy ilmi, että kuluttajat valitsevat luomun etupäässä turvallisuuden vuoksi. Maku ja nautinto  ovat tärkeitä kaikille.  Kuluttajat haluavat tehdä ekologisia valintoja ja kantavat huolta terveydestä. Kaikkia näitä ominaisuuksia liitetään yleisesti luomuun ja luomun markkinat kasvavat.

Lainaus
Kirjallisuustutkimuksessa Nuutila vetää yhteen lukuisten tutkimusten tuloksia. Nuutilan esityksissä kerrotaan työn rakenteesta, aineistoista ja menetelmistä melko lyhyesti. Suosittelemme tutustumaan oheiseen lisämateriaaliin, josta mm. löydät Nuutilan käyttämien tutkimusten yhteenvetoja ja lähdetietoja.
Lisämateriaalia esityksiin (pdf, 51 s.)

Linkki tuohon 51-sivuiseen pdf:ään:
http://www.luomu.fi/materiaalit/Nuutila/luomun_laatutekijoista_ylivoimatekijoihin/luomun_ylivoimatekijat_liitemateriaali.pdf

Nyt kun luomusta on ilmestynyt arvovaltaiset Stanfordin ja Oxfordin metatutkimukset, niin taitaa olla aika vaikeaa noilla Nuutilan valitsemilla tutkimuksilla enää näyttää toteen luomun "ylivoimatekijöitä".


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 23.02.13 - klo:09:01
Ei heiltä sisua puutu:

Luomuinstituutti vahvistaa Suomen luomututkimusta (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/luomuinstituutti-vahvistaa-suomen-luomututkimusta)

Lainaus
Toiminnan kunnianhimoinen tavoite on luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden kehittäminen ensin eurooppalaiselle keskitasolle ja sitten maamme ruuantuotannon valtavirraksi.

[...]

Tiedolla taistellaan ennakkoluuloja vastaan

[...]

Luomuun liittyvässä asenneilmastossa on Siiskosen mukaan tapahtunut myönteistä kehitystä, mutta kansalaisten tiedoissa on paljon aukkoja. Monien ajattelu on ennakkoluulojen, väärien mielikuvien ja virhekäsitysten varassa. Onkin haaste voittaa myönteinen mielikuva luomulle.

Jotta myönteiset mielikuvat syntyvät, siinä varmaan on ensin sitten ohjelmassa, että osoitetaan, miten surkean väärässä nämä eräät (kiusalliset) Stanfordin ja Oxfordin koostetutkimukset (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=233) olivatkaan? Kaipa suomalainen monitieteellinen lähestymistapa siihen pystyy?

Kun se on tehty, niin varmaan sitten yritetään tehdä jotain eräille netissä oleville palstoille, kuten "Tuottava Maa - Turvattu Luonto" ja "Luomulakko" *) (http://luomulakko.blogspot.fi/)?

________

*) Jossa samasta asiasta näyttää ilmestyneen varsin mainio kommentti:

Yliopisto myyntiä edistämässä (http://luomulakko.blogspot.fi/2013/02/yliopisto-myyntia-edistamassa.html)


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 23.02.13 - klo:13:05
Tulipa tässä mieleen vielä, että seuraavat tekstit muistuttavat toisiaan jossain mielessä aika paljon.  ;D

Tämä ....

Lainaus
Luomuun liittyvässä asenneilmastossa on Siiskosen mukaan tapahtunut myönteistä kehitystä, mutta kansalaisten tiedoissa on paljon aukkoja. Monien ajattelu on ennakkoluulojen, väärien mielikuvien ja virhekäsitysten varassa. Onkin haaste voittaa myönteinen mielikuva luomulle.

... ja tämä:

Lainaus
Yhdistyksen tarkoituksena on levittää tietoa tehokkaista, tuottoisista ja moderniin tieteeseen perustuvista maanviljelyn muodoista, keskeisenä keinona koskemattoman luonnon ja sen monimuotoisuuden säilyttämisessä, niin Suomessa, Euroopassa kuin maailmassakin, sekä edistää myönteisten asenteiden syntymistä tuottavaa viljelyä kohtaan, yrittämällä hälventää sitä kohtaan nykyisin yleisiä, mutta perusteettomia ennakkoluuloja.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 25.02.13 - klo:18:54
Tämä Ilkka Alarotun oiva puheenvuoro - vaikka hän onkin kaupallisen puolen edustaja - sopii nyt ihan nappiinsa tähän perään:

Ruokakeskustelu kaipaa faktoja ja avoimuutta (http://www.s-kanava.fi/web/s/uutinen?announcement=464990_384136)

Lainaus
Monesti ruokakeskustelussa ollaan kuitenkin heikoin eväin. Luotettavaa tutkimustietoa on vähän tai siitä ei välitetä. Yksilölliset kokemukset yleistetään hyvin kevein perustein. Muutama perhe juo televisio-ohjelmassa litran raakamaitoa ja kokemusten perusteella vaaditaan Valiota lopettamaan maidon pastörointi kokonaan. Rasvojen terveellisyydestä tai luomun paremmuudesta kiistellään. Tutkimustiedoista jokainen lukee, näkee ja referoi vain omaa tuntemusta lähellä olevia todisteita.

Luotettavaa tutkimustietoa tarvitaan. Suomalaisen elintarviketutkimuksen ja ja elintarviketiedottamisen on aika nostaa päätään. Nyt jos koskaan sille on sosiaalinen tilaus. Jos tähän ei tartuta, terveellisyyskäsityksemme perustuvat jatkossa yhä enemmän erilaisiin kohuihin, median tekemiin monesti hyvin pintapuolisiin ja joskus jopa asenteellisiin juttuihin sekä niistä syntyneisiin keskusteluihin ja yleistyksiin.

Ensin ajattelin lihavoida tuosta jotakin, mutta eihän siitä voi, se on kaikki oikeata asiaa!



Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 14.03.13 - klo:19:26

Mutta on muistettava, että koko akateeminen maailma Suomessakaan ei ole luomuun lumoutunutta.

Näin Helsingin yliopiston dosentti Jussi Tammisola YLE:ssä:

"Luomu on mätä kompromissi tiedettä ja taikauskoa" (http://yle.fi/uutiset/luomu_on_mata_kompromissi_tiedetta_ja_taikauskoa/6536450)

Tuo on minusta häneltä loistava huomio, joka onkin otettu oikein väliotsikoksi:

Lainaus
"Pahinta se, että seassa jotain hyvääkin"

Eikä Jussi T. tässä suinkaan yksin ole. Kyllä realistinen tieteellinen suhtautuminen luomun mahdollisuuksiin ja ominaisuuksiin on vielä voimissaan yliopistoissa ja MTT:ssäkin.
 
Mutta vaarana on että päättäjät nyt ottavat asian simplistisesti niin, että aina kun luomusasioista on kyse, niin kysytään vain tuolta Mikkelin instituutilta.
 
Ensimmäinen tällainen vaara on edessä, kun Eduskunnassa käsitellään tätä MMM:n  muistiota ja ehdotusta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=685.0). Jussin ja meidänkin vastaväitteet voidaan helposti unohtaa ja ohittaa, jos kuullaan vain Mikkelin väkeä.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Jarrumies - 29.03.13 - klo:21:35
Tämä ideologinen Mikkelin Luomuinstituutti yrittää vakuuttaa näin tieteellisyyttään:

http://mttelo.mtt.fi/web/guest/luomuinstituutti-haluaa-tuplata-luomututkimuksen?f=456873&n=03&p=787953&c=17097063

Lainaus
– Kaikki toimintamme nojaa tieteelliseen tietoon. Vuoden loppuun mennessä valmistuvasta tutkimusohjelmasta tulee toiminnan systemaattinen pohja, tiivistää instituutin johtaja, professori Pirjo Siiskonen Helsingin yliopistosta.
 
MTT odottaa synergiaa
 
MTT odottaa instituutilta synergiaetuja tutkimus-, koulutus- ja kehitystoiminnassa sekä uusia avauksia luomun kasvun edistämiseksi.
 
– Tavoitteemme on kaksinkertaistaa luomututkimuksen volyymi vuoteen 2016 mennessä, linjaa MTT:n tutkimusjohtaja Anu Harkki.

Lainaus
Myös kuluttajat itse kaipaavat tutkittua tietoa ruoasta, mutta eivät sitä aina löydä. Pirjo Siiskosen mielestä luomun mielikuva kaipaa kirkastamista ja modernisointia. Luomussa ei ole kyse vain tuotantotavasta vaan ihmisten muuttuvasta suhteesta ruokaan ja siitä kerrottavasta tarinasta.

Stanfordin ja Orfordin tutkimuksista, joissa uusinta tietoa olisi, ei tuossa instituutissa uskalleta kertoa.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Jarrumies - 04.04.13 - klo:16:11
Miten Luomuinstituutti synnytettiin?

Luomuviljelijä Jorma Ollilan maabrändiryhmä, jossa jäsenenä oli myös luomuviljelijä Osmo Rauhala, asetti tavoitteeksi tuon tunnetun "Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä vähintään puolet tuotannosta olisi luomua." (Maabrändiryhmän loppuraportti, s. 7). (Huomatkaa: tuossa todella "puolet tuotannosta" (!), ei peltopinta-alasta).

Ryhmä asetti myös "tehtäviä" eri tahoille. Näin brändiryhmän loppuraportissa:

http://www.maakuva.fi/wp-content/uploads/2011/06/TS_koko_raportti_FIN.pdf
sivu 166:
Lainaus
TEHTÄVÄ HELSINGIN YLIOPISTOLLE JA MTT:LLE:
Luomuinstituutin perustaminen
Luonnonmukaista tuotantoa ja viljelyä tutkiva instituutti veisi
eteenpäin luomutuotannon tieteellistä tutkimusta ja sitä kautta
luomun tuotantoa ja kysyntää. Suomalainen ruokatuotantotutkimus
on toistaiseksi tarttunut verraten vähän luomuun, vaikka
siihen olisi luontevat edellytykset. Resursseja tulisi ohjata luomututkimuksen
lisäksi myös koulutukseen. Suomalaisen ympäristöosaamisen
seuraava kärki voisikin olla luomuosaaminen, jonka
malleja voisi viedä myös ulkomaille suunnannäyttäjän roolissa.

Mutta oma osuutensa taisi olla myös monissa muissa yhteyksissä luomua puffaavan ajautushautomo Demoksen porukalla.
Helsingin Sanomat Kulttuuri LAUANTAINA 11.12.2010
http://www.hs.fi/paivanlehti/#arkisto/Mokan+raportti+Neuvosen+neuvoin/aaHS20101211SI1KU03faj?src=haku&ref=%23arkisto%2F
Lainaus
kuiskaaja
Mokan raportti Neuvosen neuvoin
________________________________________
Saarikoski Saska
 
Mihin yliopistoja edes tarvitaan? Kysymys on tullut Kuiskaajan mieleen Jorma Ollilan brändityöryhmän vaiheita seuratessa.
Alexander Stubb halusi selvästi tehdä työryhmästään no nonsense -porukan ja jätti siksi akateemisen edustuksen minimiin. Kun ei tämä touhujoukkokaan saanut raporttia kasaan, kirjoitustöihin palkattiin Roope Mokka ja Aleksi Neuvonen Demos Helsingistä, ajatuspajasta, jolle nyky-Suomi on ulkoistanut ajattelunsa. Ja sivustatukea tekstitykeille tarjoili toimittaja Antti Isokangas, joka on aiemmin tunnettu muun muassa Trendi Velin päätoimittajana ja Popstars 2 -kisan tuomarina sekä väärin kuultujen laulunsanojen kokoelmasta Villejä rubiineja.
Näin saatiinkin Suomi-kuvasta ihan näköinen.

Demoksen osuuden vahvistaa myös Laura Kolbe, joka oli brändiryhmän jäsen:
Helsingin Sanomat, Sunnuntai 17.10.2010
http://www.hs.fi/paivanlehti/#arkisto/Br%C3%A4ndiryhm%C3%A4n+luontoretki/aaHS20101017SI1VS04jl4?src=haku&ref=%23arkisto%2F
Lainaus
"Entä jos meidän juttu olisikin se, että kun suomalaisen kanssa neuvottelee, kukaan ei lähde häviäjänä pöydästä. Olemme kaikki pieniä ahtisaaria." Alkuvuodesta 2010 työryhmät jättivät omat loppuraporttinsa, jonka pohjalta Ollilan vetämä "lapioryhmä" alkoi laatia yhteenvetoa. Varsinainen raportin kirjoitustyö päätettiin loppukeväästä tilata ajatushautomo Demos Helsingiltä.
Laura Kolbe ihmettelee, miksi raportin kirjoittaminen ulkoistettiin Demokselle. "Valtuuskunnan ajattelutyö jäi keskeneräiseksi." Ensimmäiset ehdotuksensa valtuuskunta julkistaa 10. marraskuuta ja varsinaisen raporttinsa pari viikkoa myöhemmin.

Tässä maabrandiryhmän touhuissa ja Luomuinstituutin asioissa olisi tongittavaa tutkiville journalistille.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 03.05.13 - klo:19:28
Eino Leinon aikana vielä akateeminen väki kasvatettiin kristilliseen  yhtenäiskulttuurin, vaikkapa tällä pakollisella tentillä, joka vilahtaa hänen pikku runossaan "Filosofeeraava ylioppilas" (http://runosto.net/eino-leino/maaliskuun-lauluja/filosofeeraava-ylioppilas/):

Lainaus
[...]
Jos Jumala onkin, on mahdoton
ett’ oisi hän immanentti …
Ei! nythän tää, hiis’ vieköön, on
kuin »pikku teoloogin» tentti.
[...]

Miten nykyisin? Heittäkää Googleen "Maailman tila" ja "tutkintovaatimukset" ...

Ja osumat tulevat useimmiten juuri tästä "Maailman tilasta" (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=160), ei sen tilasta yleensä. Eli tästä "Maailman tilasta", josta on puhetta nyt myös, taas, täällä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=11.msg3985#msg3985).



Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 04.05.13 - klo:08:33
Hauska olisi muuten tietää, millaisia määriä rahaa on tienattu näillä maailman tuhoa ennustavilla kirjoilla vuosien mittaan.

Paljonko on esim. tienannut Worldwatch, ja erikseen Gaudeamus?

Varsinkin kun yliopistot, vihreät järjestöt jne. hoitavat osan markkinointia ...

Ja mihin raha on käytetty. Jostain Al Goresta tämä tiedetään, ja tiedetään sekin, ettei hän ollenkaan elä niin kuin opettaa. Miten mahtaa olla näiden muiden kanssa?

Maailman tila -sarjaakin on jo niin monelta vuodelta, että jonkun pitäisi tehdä vastaavat analyysit niiden ennusteiden ym. väitteiden realismista, nyttemmin, kuin on tehty Kasvun rajat -kirjasta.

Ihan oman sarjansa saisi varmasti Maailman tila -kirjoissa mainituista luomuviljelyn menestystarinoista - joista ei ole sen koommin kuultu ... tosin näitä löytyy vain n. 10 vuoden ajalta, koska Worldwatchin alkuperäinen perustaja Lester Brown ei ole luomuväkeä (hänen maailmanloppunsahan on ollut n. 30 vuoden ajan sellainen, että ruoka loppuu, noin ensi vuonna, vaikka käytettäisiin tehoviljelyäkin ...)



Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 14.05.13 - klo:06:50
Nyt luomuväki syyttää meitä turhasta vastakkainasettelusta. Katso Ylen uutinen:

"Luomukeskustelua haittaa tarpeeton vastakkainasettelu" (http://yle.fi/uutiset/luomukeskustelua_haittaa_tarpeeton_vastakkainasettelu/6638442)

Ja tällaista se onkin sitten Mikkelin konsensuaalinen tiede (lihav. HJ):

Lainaus
Mikkelissä toimiva luomuinstituutti pyrkii tuottamaan tietoa luomun hyödyistä ja kuinka luomuviljelyä olisi mahdollista tehdä kannattavaa.


Ja sieltä löytyy sitten tällaista tietoa, ihan johtajan suulla:

Lainaus
- Ei ole pystytty osoittamaan, että luomutuotannolla saavutetut sadot olisivat merkittävästi pienempiä kuin tehotuotannossa. Luomussa voidaan saada hyviä satoja ja joissain tapauksissa  on saatu jopa parempia satoja kuin tavanomaisessa viljelyssä.


PS. klo 18: Mistä Siiskonen on nuo tietonsa saanut, olisi mielenkiintoista tietää. Olisiko syytä kysyä suoraan?

Ainakaan niitä ei ole saatu Suomen tai Ruotsin satotilastoista (= ainoat maat maailmassa, jotka niitä luomun osalta tilastoja systemaattisesti pitävät).

Jos Siiskosella (tai hänen alaisillaan) olisikin joku lähde kertoakin, niin ammottavan auki jäisi kysymys, miksi juuri näissä Pohjoismassa luomun tuotto on niin kelvoton, laskentatavasta riippuen n. 60% tai jopa vain kolmannes tavanomaisen tuotosta.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 14.05.13 - klo:20:09
Tämä Siiskosen väite on hämäysyritys:

Lainaus
- On myös myytti, että luomutuotantoyksiköt olisivat pienempiä kuin tavalliset. Esimerkiksi keskikokoinen suomalainen luomumaatila on 45 hehtaarin maatila.

Kukaan luomukriitikko Suomessa ei ole ottanut esille luomutilojen kokoa, muuten kuin ehkä siinä mielessä, että saman tuoton saamiseksi vaaditaan luomussa isompi tila. Ehkä Siiskonen on lukenut jotain amerikkalaista kritiikkiä, siellä kun luomu myydään perheviljelmien imagolla ja tuotetaan jättitiloilla.

Lainaus
Siiskosen mielestä ei ole myöskään mitään selkeää näyttöä siitä, että luomu olisi epäterveellistä.

Tämäkin väite on on lähes hämäysyritys: kriitikkojen keskeinen teesihän on ollut vain se, että luomu ei ole tavanomaista terveellisempää.

(Saksan EHEC-skandaali on toinen juttu, mutta se on kuitenkin yksityistapaus, kaikesta laajuudestaan huolimatta. Siinä oli selkeä näyttö, että luomu oli epäterveellistä.)

Lainaus
- Minusta on kiinnostavaa, että juuri luomun on aina puolustauduttava näissä kysymyksissä. Tavanomaiselta tuotannolta ei vaadita vastaavaa. Ei vaadita esimerkiksi selvityksiä niistä vaikutuksista, joita synteettisillä lisäaineilla syömässämme ruoassa on. Molemmilta puolilta tarvitaan enemmän tutkimustietoa, Pirjo Siiskonen torppaa.

Tuo on kyllä niin silmälappuinen väite kuin olla voi, kun muistetaan millä frekvenssillä tiedotusvälineet (erityisesti iltapäivälehdet) ottavat asiakseen pelotella synteettisillä torjunta- ja lisäaineilla.

Aivan jo samasta artikkelista löytyy esimerkki. Kun luomuväki sai määriteltyä (yleisessä kielenkäytössä ja tietoisuudessa) "puhtauden" niin, että se tarkoittaa torjunta-ainejäämien puutetta, ja kun se sitten meni niin, että niitä ei juuri suomalaisissa tavanomaisissakaan ole, niin Cronberg (ja muu luomuväki) ei lopulta ole asiasta yhtään tyytyväinen:

Lainaus
- Kiistassa on pitkälti kyse siitä, että suomalaista ruokaa ajatellaan lähtökohtaisesti puhtaana. Se on melkein luomua. Tämän takia monet ihmettelevät, onko muu kotimainen ruoka sitten vähemmän puhdasta kuin luomu, Vihreiden europarlamentaarikko ja luomuinstituuttihankkeen selvittäjä Tarja Cronberg pohtii.

Tuossa asia on rivien välissä, mutta tyytymättömyys huokuu.

Luomuinstituutille esitettäviin kysymyksiin pitää vielä lisätä, ovatko he tutustuneet Bruce Amesin tutkimuksiin ja tuloksiin.

***

Cronberg peräänkuuluttaa tieteellistä yhteistyötä:

Lainaus
- Tästä on syntynyt vastakkainasettelu ja kilpailutilanne. Asia on hankala siksi, koska tämän vuoksi luomu ja tavanomainen viljely eivät voi kehittää toinen toisiaan. Kun kilpailija kehittää innovaatioita, niin tulokset painetaan alas, Cronberg harmittelee.

Missä tällaista "alaspainamista" olisi tapahtunut, en kerta kaikkiaan tiedä.

Mutta yleisesti, jos

a) luomussa keksitään jotain, se yleensä soveltuu vain luomuun tai on vain luomusääntöjen kannalta tarpeen

(Vai onko mainita jotain keksintöä luomun puolella, joka olisi ollut tavanomaiselle viljelylle hyödyllinen, mutta joka olisi torjuttu tai ei otettu kuitenkaan laajalti käyttöön? Mukaan ei tietysti voi laskea niitä n. 2000 vuoden aikana ennen luomua keksittyjä niksejä, jotka luomu nyt yrittää omia heidän keksinnöikseen)

b) jos tavanomaisella puolella keksitään jotain, luomupuolella sitä ei yleensä saa ottaa käyttöön (säännöt!)

(Näitä on tietysti pilvin pimein, mutta viittaako Cronberg näihin tapauksiin "alaspainamisena"? Luultavasti ei.)

***

PS. "Luomulakko" näyttää myös ottaneen kantaa (http://luomulakko.blogspot.fi/2013/05/luomuinstituutti-avattiin-mikkelissa.html) samaan YLE:n uutiseen. Ja aivan oivallisesti, myös ja taas.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Jarrumies - 14.05.13 - klo:23:02
Hyvä, että esität yksilöityä kysymyksiä Siiskoselle.

Osa Siiskosen ajatuksista luomun "jopa suuremmista sadoista" saattaa olla peräisen tästä Ruralian seminaarin esitelmästä:
Professor Carlo Leifert, University of Newcastle, UK:
Overview of European organic research
http://www.helsinki.fi/ruralia/OrganicFood2012/pdf/Leifert.pdf

Tuossa esitelmän loppupuolella noita väitteitä on:
Lainaus
There is great potential to increase yields in organic farming systems by optimising/increasing organic fertiliser inputs regimes
–Evidence from long term trials in China suggest that when used at the same mineral input level, mineral and organic fertilisers (e.g. manure) will produce similar yields
ja sivu 37.

Muut saman luomuseminaarin esitelmät:
http://www.helsinki.fi/ruralia/OrganicFood2012/programme.htm


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 04.07.13 - klo:08:26
Miten nykyisin? Heittäkää Googleen "Maailman tila" ja "tutkintovaatimukset" ...

Ja osumat tulevat useimmiten juuri tästä "Maailman tilasta" (http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=160), ei sen tilasta yleensä. Eli tästä "Maailman tilasta", josta on puhetta nyt myös, taas, täällä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=11.msg3985#msg3985).

Asiasta ja sen vaikutuksista on nyt blogosfääristä esimerkki:

Maapallon uudet omistajat (http://repomonarkia.blogspot.fi/2013/06/maapallon-uudet-omistajat.html)

Lainaus
Luin maantieteen pääsykoetta varten todella kiinnostavan Maailman Tila 2013 -raportin, jonka Worldwatch-instituutti julkaisee vuosittain. Kirjan eräässä luvussa sivuttiin Monsanto-nimistä suuryritystä, eikä missään hyvässä hengessä. Muutama päivä kirjan lukemisen jälkeen tuttu nimi pompsahti jälleen otsikoihin, eikä vieläkään siinä hyvässä hengessä.

... ja sen jälkeen melkoiset madonluvut GM-tekniikkaa vastaan yleisesti ja Monsantoa vastaan erikseen. Vaikka kirjoittaja on hiukan epävarma, niin tällaisen päätöksen hän jo uskaltaa tehdä:

Lainaus
Muhun tää soppa on kuitenkin vaikuttanut siten, että aion jatkossakin välttää turhaa lihansyöntiä, yrittää suosia luomua (jota vastaan Monsanto käytännössä taistelee) ja selvittää paremmin mihin sen safkani provikat oikein menee.

Vähän muualtakin tietoa (tai tiedokkeita) on haalittu, mutta Maailman Tila 2013 -kirja on ilmeisesti ollut peruslähde.

Niinpä Suomen maantieteen opetuskin haluaa jo pääsykoevaiheessa näin varmistaa, että opiskelijat suhtautuvat asiaan "oikein"?


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Jarrumies - 22.07.13 - klo:11:29
MTV:ssä tuli eilen 21.7.2013 ohjelma, josta sattumalta näin viimeiset kymmenen minuuttia. Se osa ohjelmasta ainakin oli pelkkää luomun ylistystä. Kokki, Luomuinstituutin tutkimuskoordinaattori Jaakko Nuutila rakensi kauhukuvan tavanomaisesta ruuasta. Luomuinstituutin johtaja Pirjo Siiskonen selitti Luomuinstituutin tutkimusohjelmaa, jossa ei kuulemma lähdetä siitä mikä tutkijoita kiinnostaisi vaan mikä yrityksiä luomussa kiinnostaa.

Ohjelma ”MTV3.doc: Itämeri ja mustan kullan maa” on katseltavissa täällä:
http://www.katsomo.fi/?progId=214802

Ohjelman esittelystä:
Lainaus
Suomessa vettä riittää, mutta Itämerta kutsutaan maailman saastuneimmaksi mereksi. Dokumentissa katsotaan mitä maatalous- ja haja-asutuksilla voidaan tehdä vesistöjen hyväksi uudella tavalla. Muutoksesta kertovat Ympäristö- ja Maa- ja metsätalousministeriön korkein johto Ville Niinistöä myöten. Dokumentissa virtaavat innostavat uudet tavat kehittää mustasta kullasta, jätteestä, uutta elämää. Luomuruuan uusi tuleminen kattaa koko kiertokulun mullasta lähiruokaan ympäristöä huomioiden. Mehän haluamme molemmat; turvallista lähiruokaa ja puhtaat vesistöt. Se on hyvinvointia. Tuotanto: Ilotuotanto Oy.


Kokki Nuutilalta on ollut tulossa väitöskirja, jonka työnimenä on ollut "luomun ylivoimatekijät":
http://luomu.fi/materiaalit/Nuutila/luomun_laatutekijoista_ylivoimatekijoihin/
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/tutkimus/Hankehaku/Hankkeentiedot?p_kielikoodi=FI&p_hanke_seqno=403513


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.07.13 - klo:13:55
Osaan kuvitella, että jos joku tohtoriksi aikova ehdottaisi uskontotieteessä tai jopa modernissa teologisessa tiedekunnassamme aiheekseen "kristinuskon ylivoimatekijät", professori kyllä sanoisi jotenkin tähän tapaan:

- Hyvä veli, ymmärrän kyllä intosi ja palosi, mutta ehkei nyt sentään, aivan noin, katsos ...


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Jarrumies - 11.09.13 - klo:13:55
Luomuinstituutin johtaja, sosiologi Pirjo Siiskonen on havainnut luomun suosion kasvaneen tänä vuonna. Näin Siiskonen eilisessä blogissaan:
http://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2013/09/10/luomu-myotatuulessa/
Lainaus
Tarkkaavainen autoilija on tänä kesänä havainnut puna-apilaviljelysten lisääntyneen teidenvarsipelloilla. Ne kertovat luomutuotannosta: viljelijät sitovat ilmakehän typpeä uuden kasvukauden tarpeisiin ja kasvattavat siementä uusien apila-alojen kylvämiseksi. Koko maassa luomuviljelyala on kasvussa, kuten kulutuskysyntäkin. Valtiovalta on ensimmäistä kertaa asettanut tuotantotavoitteet kotimaiselle luomulle ja hallitusohjelma suosii luomuruokaa. Myös kuntapäättäjien ajattelussa on havaittavissa kehitystä luomumyötämielisyyden suuntaan.

Jostain syystä Siiskonen ei esitä mitään lukuja asiasta. Numerot antas niinku paremman käsityksen tuosta kasvun voimasta...

Tilanne on Siiskosen mukaan niin hyvä, ettei vastarinnankaan kanssa enää kamppailla:
Lainaus
Me, jotka olemme tehneet työtä luomun eteen kaksi-kolmekymmentä vuotta, olemme nyt uuden tilanteen edessä: vastarinnan kanssa kamppailun sijaan otamme vastaan yhteistyötarjouksia. Pienestä edelläkävijöiden joukosta on kasvamassa varhainen enemmistö. Vaikka valtavirtaistumiseen on vielä matkaa, on suomalainen luomu nyt uudessa ja lupaavassa kehitysvaiheessa.

"Varhainen enemmistö"!? Siiskonen taitaa nähdä, että maabrändityöryhmän tavoite "vuoteen 2030 mennessä vähintään puolet tuotannosta olisi luomua"´saavutetaan jo piakkoin. No, ei hän ehkä tuota tarkoita mutta voisi hän kyllä selkeämmin kirjoittaa, jos hän itse tietää mitä tarkoittaa.




Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 25.09.13 - klo:19:15

Elinkeino voi vaikuttaa luomun tutkimusohjelmaan (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/elinkeino-voi-vaikuttaa-luomun-tutkimusohjelmaan-1.47561)

Voivatko muut vaikuttaa? Voisimmeko me, eli yhdistys? 

Emmekö me - nyt 10 vuoden jälkeen - ole eräänlainen "luomutoimija"? ;D

Vakavammin: onko siis ko. laitoksella ylipäänsä pula järkevistä tutkimusaiheista? Kun "sisäänrakennettuna" on vaatimus, että luomun kannalta negatiivisiin tuloksiin ei oikeastaan saa tulla?

(Teologisessa tiedekunnassa osataan nykyisin sietää hyvinkin kriittisiä ääniä, miten lienee Luomuinstituutissa ...)
 


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 23.10.13 - klo:07:15
Ja tällaista tämä tunnustuksellisuus sitten teettää. Kun Luomuinstiuutin johtaja, professori Pirjo Siiskonen sitten artikkelissan "Mitä on luomu?" (http://yle.fi/uutiset/pirjo_siiskonen_mita_on_luomu/6863624) vetoaa tieteeseen, tapahtuu se tällä tavalla:

Lainaus
Ravitsemuksella ja terveydellä on yhteys. Tutkimuksen tehtävä on osoittaa, millainen yhteys syömillämme torjunta-ainejäämillä, lisäaineilla ja niiden yhdistelmillä on mm. allergioihin ja suolistosairauksiin. Tutkimustuloksia odotellessa kannattaa tehdä mahdollisimman turvallisia ruoan ostopäätöksiä ja valita lähellä tuotettua luomuruokaa.


Tuosta tulee kyllä etsimättä mieleen toinen tunnustuksellien tiedekunta, ja teologi vetoamassa "Pascalin vaakaan" (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pascalin_vaaka) ... 8)

Suostuttelua / viekottelua luomun ostamiseen on tässäkin:

Lainaus
Tavanomaiseksi nimetty tuotantotapa taas käyttää kemiallisia torjunta-aineita ja keinolannoitteita ja jalostetuissa elintarvikkeissa saa käyttää keinotekoisia lisä- ja väriaineita, geenimuuntelua ja säteilytystä.

Siinä vedotaan tiettyihin pelkoihin, ja johdetaan harhaan. Faktat (jotka varmasti Siiskosella on tiedossaan - tai ainakin pitäisi olla):

- Suomessa ei ole ensimmäistäkään muuntogeenistä elintarviketta myynnissä
- koko EU:ssa säteilytys on kielletty, mausteita lukuunottamatta

Myyntipuhetta, harhaanjohtamista ("hyvän asian puolesta"?) on tämäkin:

Lainaus
Luomu on myös ainoa valvottu ruoan tuotantotapa.

Siitä saa helposti käsityksen, että luomuun voisi sitten kaikissa suhteissa luottaa. Mutta kun tämä valvonta tarkoittaa vain ja ainoastaan, että varmistetaan tuotteen olevan luomua, ei mitään muuta. (Miten sekään onnistuu, on toinen juttu (http://www.ruokatieto.fi/uutiset/ruokahuijauksia-suitsittava-poliisin-voimin-eussa)).





Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 25.01.14 - klo:14:50
Tämä on kiitettävää avoimuutta:

Tutkittua tietoa luomusta – kaikille avoimet luennot (http://www.muc.fi/tapahtumat/luennot-ja-seminaarit/luennot-2014/tutkittua-tietoa-luomusta)

Lopussa on maininta:

Lainaus
Luentoja voi seurata myös verkon välityksellä, ks. ohjeet etäosallistumiseen: luomuinstituutti.fi/koulutus/tutkittua-tietoa-luomusta

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Pystyykö keskusteluun myös osallistumaan etäältä, se ei ihan selvinyt.






Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Jarrumies - 01.02.14 - klo:19:21
Tämä on kiitettävää avoimuutta:

Tutkittua tietoa luomusta – kaikille avoimet luennot (http://www.muc.fi/tapahtumat/luennot-ja-seminaarit/luennot-2014/tutkittua-tietoa-luomusta)

Lopussa on maininta:

Lainaus
Luentoja voi seurata myös verkon välityksellä, ks. ohjeet etäosallistumiseen: luomuinstituutti.fi/koulutus/tutkittua-tietoa-luomusta

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!


Ensimmäisenä luennoitsijana onkin tuttu nimi:

Lainaus
Aika: joka toinen tiistai klo 9.00–9.30, jonka jälkeen mahdollisuus keskusteluun. Luomuiset aamukahvit tarjolla klo 8.30–9.00.

4.2.  Research needs for organics in Europe (Unica, auditorio)
 FiDiPro professori Carlo Leifert, University of Newcastle, UK

Carlo Leifert on ostettu Suomeen selvittelemään miten luomun pieniä satotasoja saataisiin nostettua.

Leifertin "track record" ei ole mairitteleva. Luomulakon sivuilla on valaiseva juttu Leifertin aiemista tekemisistä:
http://luomulakko.blogspot.fi/2013/11/luomuinstituutille-miljoonapotti.html

Tuottavan maan palstoilla Leifertiä on käsitelty useammankin kerran aiemmin:
http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=541.msg4706#msg4706

Tässä vielä Tekesin juttu asiasta:
http://www.tekes.fi/nyt/uutiset-2013/tekes-rahoittaa-11-kansainvalista-fidipro-tutkimusprojektia/
Lainaus
FiDiPro Professori Carlo Leifert, Newcastlen yliopisto, Englanti
Suomalainen vastuutaho: Helsingin yliopisto, professori Juha Helenius ja MTT, erikoistutkija Helena Kahiluoto
Tutkimusprojekti: Luomutuotannon kestävä tehostaminen ja luomuarvoketjujen kehittäminen (GrowOrganic)

Hanke tunnistaa tekijöitä, jotka estävät tai edistävät koko luomuarvoketjun kestävää muutosta ja sopeutuvuutta kysyntään, markkinoiden vaihteluun ja ympäristömuutokseen. Samalla tutkimus valottaa ruokaturvan kannalta tärkeää yleistä kysymystä ruokaketjujen ”sitkeydestä” eli resilienssistä. Yhteistyössä yritys- ja yhteisökumppaneiden kanssa hanke määrittää luomutuoteketjut, joilla on kasvupotentiaalia. Näiden kestävän kasvun edistämiseksi hanke alkutuotannon tuotantoteknologiaan kohdistuvalla tutkimuksella ratkoo luomun tuottavuuden pullonkauloja. Hanke kehittää tuottajien verkostoyhteistyön malleja tuoteketjun toimitusvarmuuden hallintaan sekä hävikkikynnyksen ylittämiseen koti- ja vientimarkkinoilla. Kierrätyslannoitteet, uusiutuva energia ja rehuomavaraisuus ovat hankkeessa korostuvia teemoja. Hanke käyttää sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä. LuomuKasvu-hanke on merkittävä panostus luomun osaamisen kehittämiseksi Suomessa.

Hankkeeseen osallistuu 17 yhteisöä ja yritystä. Yhdessä kumppaneidensa kanssa hanke tuottaa sellaista julkista tietoa, joka edistää luomutuotannon ja luomualan yritysten menestymisen edellytyksiä. Hankkeen verkkosivut ovat osoitteessa www.luomuinstituutti.fi➦.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 02.02.14 - klo:07:13
Ainakin Pro Luomun Marja-Riitta Kottila uskoo (http://proluomu.fi/luomun-edut-jaivat-nakematta-ravitsemussuosituksissa/), että Leifert tekee sen:

Lainaus
"Totta on, että luomun kestävyyshyötyä nakertavat pienemmät sadot. Onneksi niiden suuruutta ei määrätä luomusäädöksissä, vaan satotaso nousee nykyisestä uuden tiedon, teknologian ja oppimisen kautta. Niin uskon ja mikäs on uskoessa, kun juuri on pyörähtämässä käyntiin pääosin Tekesin rahoittama viisivuotinen LuomuKasvu-hanke."

Niinpä niin. Raamatun kirjeessä heprealaisille ja minun opettelemassani katekismuksessa kerrottiin, mitä usko on:

Lainaus
"Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy."

Nyt tässä luomuasiassa ollaan kuitenkin hyvin konkreettisesti maanpäällisissä kysymyksissä. Vaikka projekti on aika pitkäkestoinen (5 vuotta), niin kaiketi sen aikaa pysyy korvan takana, mitä nyt odotettiin ja tavallaan luvattiin.

Sitten 5 vuoden päästä voi esittää kysymyksen: kuinkas sitten kävikään? Nousivatko satotasot?


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.02.14 - klo:07:42
Luomulakkokin toi esille kysymyksen, että mitkä ne olivatkaan tämän Leifertin saavutukset. (http://luomulakko.blogspot.fi/2014/02/luomuinstituutti-sai-huippuosaajan.html?m=1)

Sitä lukiessa, ja asian uudelleen täältäkin ja myös muilta sivuilta läpikäytyäni, tällaiseksi tuli minun ennustukseni asiasta:

jonkun vuoden päästä Luomuinstituutti julkaisee lehdistötiedotteen, että nyt asiassa on projekti tehnyt todellisen läpimurron, luomusadot ovat Suomessa (helposti) nostettavissa kaksinkertaisiksi. Asiaa koskeva tutkimusraportti on vielä viimeisteltävänä, mutta ilmestyy kohta. (Tiedote julkaistaan myös englanniksi!)

Ainakin Turun Sanomat tekee asiasta ison jutun, haastatteluineen. Ja Länsi- ja Itä-Savon lehdet.

Sitten: raportti ei koskaan ilmesty. Asiaa koskeva yleispiirteinen nettisivu ilmestyy kyllä Luomuinstituutin palstalla. Leifert matkustaa kotiin.

Tike/Matildan tilastot jatkavat yhtä pitkästyttävän yllätyksettöminä kuin ennenkin. Luomututkimukseen vaaditaan lisää rahaa (vaikka sillä perusteella, että em. projekti oli lupaava, mutta vielä kesken). Netissä väitetään Leifertin (tai projektin) osoittaneen, että luomusadot Suomessa ovat yhtä hyviä kuin tavanomaiset. Suomeksi ja englanniksi.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.02.14 - klo:14:54
Tuli vielä mieleen. Ja aika vahvana.

Jos nk. "luomuala" on noin varma tulevasta, tutkimuksen kautta saatavasta menestyksestä - miksei se itse kustanna tätä tutkimusta?

Nyt asian menee niin päin, että valtio tukee Pro Luomua jne. Raharikkaat, eri kirjaimiset "ryhmät" ovat kyllä mukana, ja laittavat jotain rahaa asiaan nekin, tiettävästi. Mutta kai lähinnä markkinointiin.

Mutta paljonko sijoittavat nämä firmat/koalitiot tutkimukseen? Jos ongelma on - kuten Kottila myöntää - tämä huonompi sato, niin eikö asiassa olisi helppo edetä myös rahalla?

Mikseivät ne - ja kansainväliset suuret luomuketjut ym. ym. - perusta yhdessä suurta "Luomusantoa", joka sitten kehittäisi ratkaisut mahdollisiin ongelmiin? Kuten tämä tuottavuus. Ilman veronmaksajien rahoja, omalla riskillä?


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 21.03.14 - klo:16:22
Mitähän tässä nyt sitten oli?

Luomuinstituutin FiDiPro-hanke siirtyy uuteen valmisteluun (http://luomuinstituutti.fi/luomuinstituutin-fidipro-hanke-siirtyy-uuteen-vaiheeseen/)

"20.3.2014

Luomuinstituutin FiDiPro-hankkeessa on uusi vaihe. Hankkeeseen kutsuttu professori Carlo Leifert on perunut tulonsa tehtävään. Helsingin yliopisto ja MTT aloittavat Innovaatiorahoituskeskus Tekesiä kuultuaan uuden FiDiPro-hankehakemuksen valmistelun. "

***

Aika etsimättä tulee tietysti ajatus, että tässä uudessa tilanteessa olisi sellainenkin mahdollisuus, että, ottaen huomioon valtiontalouden ankarat säästöpaineet ...


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Jarrumies - 21.03.14 - klo:21:22
Merkillepantavaa on, ettei  Leifertin perumisen syitä mitenkään selvitelty tuossa.
Kiusallinen tilanne Luomuinstituutille.

LuomuKasvu-hankehan oli jo alkanut kuten seuraavasta selviää:

http://luomu.fi/kirjoitus/osa-aikainen-oliivinviljelija-tutkii-luomun-kasvunakymia/3/

Sivun sisältö on näköjään poistettu mutta teksti löytyy vielä google välimuistista. Ote:
Lainaus
13.3.2014 Pro Luomu

Osa-aikainen oliivinviljelijä tutkii luomun kasvunäkymiä

Luomuinstituutissa alkoi alkuvuodesta laaja LuomuKasvu-tutkimushanke, jota vetää alan eurooppalainen huippunimi, professori Carlo Leifert.  

FiDiPro-pestillä Suomeen saadun Leifertin varsinainen leipätyö on Newcastlen yliopistossa, jossa hän toimii luomumaatalouden professorina. Mies istuu myös puutarha-alan tutkimukseen ja kehittämiseen erikoistuneen Stockbridge Technology Centren tieteellisessä johtoryhmässä.

Työsarkaa professorilla riittää. Luomuinstituutin mittavan hankkeen lisäksi Leifert vetää kahta suurta EU-projektia, joissa kehitetään kasvintuotannon ja karjatalouden resurssitehokkuutta ja kestävyyttä. Ehtiväinen herra on mukana myös tutkimuksessa, joka keskittyy vähemmistöviljojen kuten speltin, emmervehnän ja rukiin tuotantomenetelmien parantamiseen.

Tutkimus sparraa alan kasvua

Vuoteen 2018 asti kestävää LuomuKasvu-hanketta Carlo Leifert ohjaa ja koordinoi sekä paikan päällä Suomessa että etänä saarivaltakunnasta käsin.

Pääosin Tekesin rahoittaman, yhteensä 2,25 miljoonan euron budjetilla pyörivän tutkimuksen tavoitteena on kehittää luomutuotteiden saatavuutta, laatua ja tuotteistamista Suomessa. Lisäksi hankkeessa testataan ja kehitetään luomuun soveltuvia viljelymenetelmiä ja kierrätyslannoitteita.

Leifert odottaa LuomuKasvu-hankkeen teettävän kovaa työtä, mutta tarjoavan myös mukavia elämyksiä.

– Hauskaa on se, että hankkeessa on tarkoitus tehdä tiivistä yhteistyötä suomalaisten luomuviljelijöiden ja -kasvattajien kanssa. Odotan oppivani jotain maanviljelystä itselleni uusissa maaperä- ja ilmasto-olosuhteissa, hän kertoo.

Saa nähdä tuleeko Leifert näihin kahteen seminaareihin, joihin hänet on jo merkitty:

http://proluomu.fi/luomuelintarvikepaiva/

Lainaus
Is organic food healthy? professor Carlo Leifert, Newcastle University (UK)
Building the organic range for Tesco, professor Carlo Leifert, Newcastle University (UK

Ja tähän "tieteelliseen seminaariin", jossa on myös Denis Lairon, joka teki Nuutilan arvostaman metatutkimuksen luomun ravintoarvoista:

http://luomu.fi/wp-content/uploads/2014/02/Scientific_Seminar_on_Organic_Food_2014_programme_preliminary.pdf

 
Lainaus
Current trends of organic food research – Chair: Professor, Director Pirjo Siiskonen
9:15–10:00 Professor Carlo Leifert, University of Newcastle: Effect of organic food production methods on food quality and safety
Discussion
10:15–11:00 Emeritus Research Director at INSERM, Dr Denis Lairon, INSERM/INRA, Marseille: Organic foods : quality, consumption patterns of French adults and health indexes

Ks. myös:
http://luomu.fi/tapahtuma/tulossa-scientific-seminar-on-organic-food-mikkelissa-marraskuussa-2014/



Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Jarrumies - 25.03.14 - klo:20:26


Keskiviikkona 26.3.2014 eduskunnan Kansalaisinfossa Luomuinstituutin luomututkimusohjelman julkistamistilaisuus klo11.45-13.15.

Menkää käymään. Kansalaisinfo on eduskunnan uudessa lisärakennuksessa.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 27.03.14 - klo:08:42
En päässyt kyseiseen tilaisuuteen. Tai oikeastaan, tunnustetaan, en halunnut mennä - koska arvioin, ettei tuohon puoleentoista tuntiin oikeastaan mahdu paljon muuta kuin "kalvosulkeiset", kahvit ja kiitospuheet, tuskinpa mitään keskustelua (saatoin erehtyä). Mutta nyt siis:

Kansallinen luomututkimusohjelma 2014–2018 julkistettu (http://luomuinstituutti.fi/kansallinen-luomututkimusohjelma-2014-2018-julkistettu/)

Itse suunnitelma on kyllä suht. tiivis, mutta silti 39 sivua, eli tutustumiseen menee kyllä hiukan aikaa, eli ei vielä varsinaisia kommentteja.

Yhteen seikkaan jo kyllä heti selatessani kiinnitin huomiota. Marja-Riitta Kottilan toivoma ja esille ottama (ks. edellä 02.02.14) luomun satotason nosto kyllä vilahtaa siellä täällä, mutta jotenkiin ikäänkuin ohimennen. Se ei tunnu ko. ohjelmassa olevan mitenkään pääroolissa.

Siellä on kyllä tällainen kohta ...

Lainaus
Satotason kestävä kohottaminen: Satotason kohottaminen voi parhaimmillaan tuottaa ympäristö- ja taloustehokkuutta, kunhan se asetetaan tietoiseksi tavoitteeksi.

... mutta kun sitä ei tunnuta ohjelmassa tällaiseksi "tietoiseksi tavoitteeksi" astetettavan. Koska siinä se sitten oikeastaan olikin, tuon maininnan varassa.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 27.03.14 - klo:10:42
Onko tuo satotasosta "sordiinolla" puhuminen tietoinen valinta? Ettei asiasta sitten koskaan joudu "tilille", näin, kun ei oikeastaan mitään luvattukaan?

Spekulointia: asetettiinko Leifertiin juuri tässä suhteessa liian suuria toiveita, eli luotiin hänelle "paineita". Ja hän lopulta jänisti - ettei joudu uudelleen pilkan kohteeksi kuten v. 2007 jälkeen enemmän tai vähemmän joutui?


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Tarkkailija - 27.03.14 - klo:18:17

Kansallinen luomututkimusohjelma 2014–2018 julkistettu (http://luomuinstituutti.fi/kansallinen-luomututkimusohjelma-2014-2018-julkistettu/)

Itse suunnitelma on kyllä suht. tiivis, mutta silti 39 sivua, eli tutustumiseen menee kyllä hiukan aikaa, eli ei vielä varsinaisia kommentteja.

Itsekin pikaisesti luin tuon läpi ja olihan se melkoista liirumlaarumia ja tietenkin ihmetyttää se, että ilmeisesti näistä edellisistä luomututkimushankkeista (1992-95, 1997-?, 2002-2006) ei ole jäänyt mitään käteen, vai arvioitiinko noissa vain mahdollisia tutkimuskohteita, mutta mitään ei tutkittu? Eipä tuostakaan saanut mitään selkoa.

Nk. vaihtoehtoväki on aina ensimmäisenä kyseenalaistamassa tutkimuksia, jos mukana on ensimmäistäkään teollisuuden edustajaa tai sellaista, jolla on vaikkapa vain kaukaisen sukulaisen kautta mitään taloudellista intressiä tutkimuksen kanssa, niin sivulla 35 on aika monta luomusta rahaa saavaa tahoa, jotka on tavalla tai toisella kytketty luomututkimusohjelmaan, niin eikös tuo nyt herätä mitään intohimoja kenessäkään?

Ja nämä tällaiset arvailut ja mahdolliset vihjailut olivatkin sitten pakollista luomuhuttua (s. 24):

Lainaus
Tavanomaisessa kasvintuotannossa käytetään erilaisia torjunta-aineita ja torjunta-aine-
jäämät viljassa ja kasviksissa ovat mahdollisia. On syytä olettaa, että torjunta-ainejäämillä
on haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Haitallisista ympäristövaikutuksista tutkit-
tua tietoa on jo käytettävissä.

Ja heti perään kerrotaan, että tavanomaisessa tuotannossa antibiootteja syötetään eläimille ruuan mukana (Suomessako?), mutta  luomussa käyttö on rajoitettu ja on oikein varoajoin säädelty.

Eli verrataan luomua sellaisen maan tuotantotapoihin, jossa ei ole esim. eläinsuojelulakia tuotantoeläimien suojana ja tuottajat voivat vain mennä ruokakauppaan antibiootteja ostamaan ja syöttävät niitä sitten oman tietämyksensä perusteella eläimille. Mutta Suomessa?

Aika masentavaa huttua kaikenkaikkiaan, joten mitähän saadaan sitten tämän monitieteellisen, big sciencen ulkopuolelle jäävän tutkimusohjelman kautta aikaiseksi, niin sitä jään suuren innoituksen vallassa odottamaan.





Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 05.04.14 - klo:07:47
Tällaisella filosofialla ja tällaisin odotuksin Luomuinstituutissa ollaan siis liikkeellä:

Puhtauden filosofiaa (http://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2014/04/04/puhtauden-filosofiaa/)

Lainaus
Elämä opettaa uusia asioita ja avaa uusia näkökulmia, yllättää. Pitää kulkea silmät auki ja kuunnella – paitsi sydäntään – myös sitä, mitä muut sanovat. Ajan kanssa – puhtauden filosofian olennaiseksi osaksi on minulle muodostunut luomu – ja siihen liittyvä tutkimustyö. Tätä en kyllä aavistanut silloin, kun vanhempani ottivat minut mukaansa iltaisin laboratorioon, jo sylivauvana. Mitä sain perimässä ja mitä teki ympäristö, niiden vaikutukset sisäistää vasta myöhemmin, osaa nähdä, arvostaa ja kunnioittaa. Luomuun liittyvä tutkimustyö liittyy vahvasti ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin ja sen merkitys aletaan vasta aavistaa. Paljon uutta ja ennakkoluulotonta tieteellistä tutkimusta tarvitaan. Todellisen ihmetyksen aiheutti alkukeväinen Italian lomamatka: mehiläispesiä oli lukuisasti autostradojen varrella: ”Tuota hunajaa en minä ainakaan halua!” Voimme olla todella ylpeitä uudesta omasta Luomuinstituutistamme!

[...]

Joku sanoi minulle, että vanamo ei tuoksu – mutta taiteilija voi nähdä, kuulla ja ymmärtää sellaista, mitä muut eivät näe ja taiteen avulla nämä tuntemukset voivat välittyä myös muille. Tätä näkemisen ja ymmärtämisen kykyä tutkijatkin tarvitsevat, edetäkseen rohkeasti, luovasti, puhtaasti ja ennakkoluulottomasti kohti tieteellisesti todennettua totuutta, kohti terveellisempää ja puhtaampaa maailmaa.

Intuiota ja innostavia visioita toki kaikessa tutkimuksessakin tarvittaan, se on ihan OK. Mutta jotenkin tuntuu oudolta tuo varmuus siitä, että juuri luomututkimuksessa olisi odotettavissa jotain mullistavaa, jonka "merkitys aletaan vasta aavistaa". Tietysti myös se usko, että "ennakkoluuulottomalla" tutkimuksella löydettäisiin jotain, joka tukisi juuri nimenomaisesti (vanhoihin) ennakkoluuloihin perustuvaa viljelytapaa.
 
(Tuo Italian autostradojen vieressä oleviin mehiläispesiin viittaaminen on muuten harhaanjohtamista. Kyseiset mehiläispersät saattavat ihan hyvin olla luomupesiä. Ei luomumääräyksissä sanota mitään autostradoista. Eikä Luomuinstituutuilla ole mitään ansiota siinä, ettei meillä ole mehiläispesiä autostradojen vieressä.)



Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.04.14 - klo:17:34
Onko tuo satotasosta "sordiinolla" puhuminen tietoinen valinta? Ettei asiasta sitten koskaan joudu "tilille", näin, kun ei oikeastaan mitään luvattukaan?

Ainakaan tässä Luomuninstituutin listassa ...

Alkutuotantotutkimus (http://luomuinstituutti.fi/tutkimus/alkutuotantotutkimus/)

... ei ole yhtään otsikkoa, joka viittaisi satotasoon.

Myös "Edistystä luomutuotantoon" on hanke, jolla yritetään saada  Pohjois-Pohjanmaan viljelijöitä innostumaan luomusta, siinäkään ei ole kyse luomun edistymisestä satotasossa.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 29.04.14 - klo:07:23

Kuten tiedämme, kaikenlaisessa tutkimuksessa voidaan saavuttaa yllättäviä ja hyödyllisiä tuloksia, ja näin saattaa tietysti käydä tämänkin hankkeen kohdalla:

Pikamenetelmiä luomutuotteiden alkuperän ja aitouden valvontaan (http://luomu.fi/kirjoitus/pikamenetelmia-luomutuotteiden-alkuperan-ja-aitouden-valvontaan/2/?ref=etusivu)

Mutta ihan näin arvioituna sitten kyllä tulee mieleen, että onko juuri tuon asian selvittäminen kiireellisimpiä ruokaa koskevia tutkimushankkeita? Vielä nykymaailmassa, sen mukaan, mitä FAO tästä maailmasta kertoo?


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.05.14 - klo:07:32
Hesari kertoo tänään Viikin koetilasta, ja muun ohella suunnitelmista tutkia luomuviljelyä 10 hehtaarilla.

Projektin nimi on Grow Organic, ja sen vetäjäksi on kaavailtu - Carlo Leifertia!

Eikö asiassa ole vai eikö vain suomalaisten mieleen millään tule muita nimiä? Edellä kuvatun Luomuinstituutin soutamisen ja huopaamisen jälkeenkään? *)

PS. Samassa artikkelissa, erään toisen hankkeen yhteydessä kirjoitetaan:

"Fosforin on laskettu loppuvan maailmassa 50 vuodessa."

No, tulihan sitten tarinaa kierrätyksestä, mutta tuollaisenaan asia olisi niin, että HS kertoo kulttuurisivuilla huomaamattomasti, että ihmiskunnan tarinan on laskettu päättyvän puolen vuosisadan päästä. Kymmenisen vuotta sen jälkeen kuin toisaalla samassa lehdessä kerrotut ilmastolain mukaiset päästövähennykset on Suomessa saavutettu.

___________________

*) vai onko kyseessä sama Luomuinstituutin hanke, mutta HS:n toimittajalla vain ei ole tietoa, että Leifert perui tulonsa? Vai onko Leifert perunut perumisensa?


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 01.07.14 - klo:16:08
Tampereen yliopiston julkaisemasta Aikalainen-lehdestä (6/2014): (http://aikalainen.uta.fi/2014/06/06/viljelyneuvoja-suoraan-pellolle/)

Lainaus
"Tutkijat näkivät maanviljelijöillä iPhoneja ja edistyksellistä biodynaamista viljelyä, mutta toisaalta taas hyvin perinteistä kylähierarkiaa, jossa uskonnolliset mentorit olivat korkeassa asemassa.

– Uusi ja vanha todellakin kliseenomaisesti kohtaavat Intiassa, Markku Turunen sanoo."
(lihav. HJ)

Samaa juttua ja samaa (lihavoitua) ajatusta tarjoaa UTA maailmalle englanniksikin. (http://researchandstudy.uta.fi/2014/06/25/farming-tips-sent-to-the-fields/)


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 28.08.14 - klo:08:59
Jos Suomessa tehdään tällainen valtava tutkimuslaitosten fuusio ...

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot yhdistyvät Luonnonvarakeskukseksi 1.1.2015 (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/esittely/luonnonvarakeskus)

... (jota asiaa on kyllä lehdistössä kritisoitukin) niin jotenkin kyllä tätä taustaa vasten tuntuu aika merkilliseltä, että sitten ihan erillisenä meillä yhä on ja jatkaa Luomuinstituutti.

Mihin nyt vertaisi? No, jos meillä kaupan alalla muodostettaisiin tällainen supertutkimuslaitos, kohteenaan kaikki ulkomaan- ja tukkukaupasta vähittäiskauppaan - ja sitten meillä olisi ihan oma tutkimuslaitoksensa paneutumassa nakkikioskien moninaiseen problematiikkaan?


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 29.08.14 - klo:07:56

Kuten tiedämme, kaikenlaisessa tutkimuksessa voidaan saavuttaa yllättäviä ja hyödyllisiä tuloksia, ja näin saattaa tietysti käydä tämänkin hankkeen kohdalla:

Pikamenetelmiä luomutuotteiden alkuperän ja aitouden valvontaan (http://luomu.fi/kirjoitus/pikamenetelmia-luomutuotteiden-alkuperan-ja-aitouden-valvontaan/2/?ref=etusivu)

Mutta ihan näin arvioituna sitten kyllä tulee mieleen, että onko juuri tuon asian selvittäminen kiireellisimpiä ruokaa koskevia tutkimushankkeita? Vielä nykymaailmassa, sen mukaan, mitä FAO tästä maailmasta kertoo?

Tämän uutisen mukaan ...

How to prevent organic food fraud (http://www.eurekalert.org/pub_releases/2014-08/acs-htp082714.php)

... asiassa olisi sitten onnistuttukin. Mutta kyllä nuo edelliset tuumailuni ja kysymys jäävät edelleen voimaan. Kun tuokin onnistuminen oli vasta "hyvä lähtökohta", ja asia siis vaatisi lisää tutkimusta, ja siihen tietysti lisää rahaa.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.11.14 - klo:05:23

Tämän selostuksen mukaan ...

Terveysnäkökulma monitieteisen luomututkimusseminaarin yhdistävä tekijä (http://luomu.fi/kirjoitus/terveysnakokulma-monitieteisen-luomututkimusseminaarin-yhdistava-tekija/2/)

... kyseisen seminaarin anti oli yllätyksetön ja käytännössä vähäinen. Katsotaan, onko siinä kommentoitavaa, jos/kun ko. esitykset tulevat luvatusti Luomuinstituutin "materiaalipankkiin".

Erityisesti odottelen, josko tämä esitys tulee ko. "materiaalipankkiin", kirjoittaja/esitelmöitsijä on siitä jo useita versioita aiemmissa tilaisuuksissa esittänyt - ja uskollisesti "pantannut" sitä eli ei julkaissut missään netissä:

Lainaus
Seminaarin päätti erikoistutkija Helena Kahiluodon (MTT) puheenvuoro globaalista ruokakriisistä ja luomutuotannon mahdollisuuksista vähentää ympäristökuormaa ja tuottaa ruoka energiatehokkaasti ja kestävästi maailman yhä kasvavalle väestölle.



Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 20.11.14 - klo:12:19
Kun tiede ei tunne valtakunnanrajoja, niin tavallaan sitä nyt odottaisi, että Luomuinstituutin tiedeväki ottaisi kantaa tähän Ruotsin SLU:n professorien esille tuloon (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/ruotsalaistutkijat-tyrmäävät-luomun-1.74875). Ja heidän argumentteihinsa, kohta kohdalta.

Myyntiä edistävän organisaation kohdalla "viisas" vaikeneminen olisi varmaan paras strategia. Mutta eihän Luomuinstituutti ole (pelkästään) tällainen? Eihän?


PS. klo 13:50: Ainakaan tälllaista kannanottoa ei vielä löydy heidän nettisivuiltaan. Voi tietysti olla tulossa. - Nyt sitten Helena Kahiluodon esitys lopulta oli siellä instituutin "materiaalipankissa". Jatkan siitä asiasta - esitykseen tarkemmin tutustuttuani - kuitenkin toisaalla.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 21.11.14 - klo:15:00
Nyt sitten Helena Kahiluodon esitys lopulta oli siellä instituutin "materiaalipankissa". Jatkan siitä asiasta - esitykseen tarkemmin tutustuttuani - kuitenkin toisaalla.

Enpä jatkakaan. Sillä tästä Kahiluodon esityksestä ...

http://luomuinstituutti.fi/wp-content/uploads/sites/2/2014/11/Global_food_crisis_and_organics_Kahiluoto_SOFI2014.pdf

... ei kertakaikkiaan saa mitään selvää. Ja varsinkin se on "kliinisen" puhdas sellaisesta tarkastelusta, jossa vertailtaisiin luomun ja tavanomaisen tuottoja hehtaarilta.


PS: 22.11.14 klo 15:30: Jatkoinpas kutenkin. Lähetin Kahiluodolle (pienellä tiedoksi-jakelulla) tiedustelun, mitä ihmettä hän oikein asiassa väitti.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 23.11.14 - klo:14:52
Kun tiede ei tunne valtakunnanrajoja, niin tavallaan sitä nyt odottaisi, että Luomuinstituutin tiedeväki ottaisi kantaa tähän Ruotsin SLU:n professorien esille tuloon (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/ruotsalaistutkijat-tyrmäävät-luomun-1.74875). Ja heidän argumentteihinsa, kohta kohdalta.

Eikö tässä olisi paikka, että ko. ruotsalaisprofessorit ja Luomuinstituutin tiedeväki kohtaisivat toisensa julkisessa väittelyssä? Tämä idea on ihan vapaasti vaikka FST:n (http://svenska.yle.fi/yle-fem) käytettävissä!


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 01.01.15 - klo:12:02
Jos Suomessa tehdään tällainen valtava tutkimuslaitosten fuusio ...

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot yhdistyvät Luonnonvarakeskukseksi 1.1.2015 (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/esittely/luonnonvarakeskus)

... (jota asiaa on kyllä lehdistössä kritisoitukin) niin jotenkin kyllä tätä taustaa vasten tuntuu aika merkilliseltä, että sitten ihan erillisenä meillä yhä on ja jatkaa Luomuinstituutti.

Mihin nyt vertaisi? No, jos meillä kaupan alalla muodostettaisiin tällainen supertutkimuslaitos, kohteenaan kaikki ulkomaan- ja tukkukaupasta vähittäiskauppaan - ja sitten meillä olisi ihan oma tutkimuslaitoksensa paneutumassa nakkikioskien moninaiseen problematiikkaan?

Näin siinä sitten kävi, tänään (eli käytännössä huomenna) tämä Luonnonvarakeskus aloitti.

Eikä kenelläkään - paitsi täällä - tullut mieleen, että siihen hyvin olisi voinut liittää tuon Luomuinstituutinkin. No, täällä se idea on esitetty, ja se on tietysti toteutettavissa myöhemminkin.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.02.15 - klo:09:37

Mitä luomututkimukselta voisi odottaa? Voisiko odottaa jotain innovaatioita, uusia keksintöjä? Vaikka satotasoon liittyviä tai tuotteen laatuun tms.? Tai mihin vain, mutta sellaisia, joilla on yleistä merkitystä (jollaisia eivät ole mm. menetelmät tuotteiden "luomuisuuden" varmistamiseksi, vrt. edellä 29.04.14).

Mitä tällaisia innovaatioita on, sanokaamme, 100 vuoden aikana tehty? Joskus tuntuu, että luomussa kerskaillaan sillä yhdellä ja ainoalla "keksinnöllä", eli typensidonnalla, joka kuitenkin on jo periaatteessa muinaisten roomalaisten tekemä.

Tämä kysymys liittyy myös tiiviisti siihen monen "sovinnollisen" ajattelijan (vaikkapa Ilkka Herlinin) teoriaan, että myös luomuviljely voisi kehittyä. Missä määrin se voi? Mitä keksintöjä siinä voisi tehdä, siten että luomu kuitenkin pysyisi luomuna?


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.02.15 - klo:13:26
Jos nyt vaikka arvioidaan tuolta em. pohjalta tätä Kansallista luomututkimusohjelmaa 2014-2018 (http://luomuinstituutti.fi/wp-content/uploads/sites/2/2014/03/Luomututkimusohjelma_2014-2018.pdf), niin siellä kyllä tämä kohta menee näin:

Lainaus
4.2 Luomualkutuotanto

Luomualkutuotannon tieteellinen tutkimus kohdistuu luomuruoan ja -tuotannon pullon-kauloihin. Tutkimusaiheiden pohjana toimii TP-Organics 3 , jonka tavoitteena on 1. tehdä luomuruoka edullisemmaksi, 2. parantaa satotasoja, 3. parantaa sisäistä ja ulkoista laatua sekä aistinvaraisia ominaisuuksia, 4. ehkäistä elintarviketurvallisuusriskejä ja 5. saavuttaa merkittävät vähennykset ympäristö- ja sosiaalikustannuksissa.

Mutta mitä oletetetaan tuosta kaikesta saavutettavan vuoteen 2018 mennessä? Miten onnistumista asiassa sitten mitataan? *)

Tuon lisäksi on pari kohtaa (ilmastonmuutoksen hillintä, ravinteiden kierrätys), joiden voi katsoa olevan "yleishyödyllisiä". Mutta loput tutkimusaiheista tai kokonaisuuksista ovatkin sitten lähinnä tekemisissä sen kanssa, miten luomu saataisiin paremmin hyväksytyksi, sen imagoa parannettua jne. - sanalla sanoen, siis sitä myytyä paremmin.

______________

*) koska esim. uskalletaan ennustaa tapahtuvaksi se, että satotasojen parantuminen näkyisi virallisissa tilastoissa? Tai halpeneminen luomun hinnoissa? (Jotka hinnat tosin täytyisi mitata eli arvioida luotettavasti nyt, jotta vertailukohta olisi! Eli virallisesti - mitä ei ole yli 10 vuoteen tapahtunut (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=167).) Vaikka kummassakin (1,2) tavoitteessa voi olla kohtuuton vaatimus, että kaikki olisi jo tapahtunut vuoteen 2018 mennessä, niin tuloksena jo silloin pitäisi kai olla joku (kokeellinen) näyttö siitä, miten se tehdään, selkeä "tiekartta", miten asioissa Suomessa edetään? Mutta nuo kaksi tavoitetta ja niiden saavuttaminen ovat siis periaatteessa helpohkosti mitattavissa.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 10.02.15 - klo:05:56
Mutta tällaisissa aiheissa ne luomututkimuksen kärkihankkeet vaan näyttävät pysyvän:

Luomukin kiinnostaa väärentäjiä – alkuaineet paljastavat rikoksen (http://yle.fi/uutiset/luomukin_kiinnostaa_vaarentajia__alkuaineet_paljastavat_rikoksen/7792095)

Lainaus
Tutkijat varautuvat väärennettyyn luomuun. Meneillään on kansainvälinen tutkimushanke, jossa testataan ja kehitetään analyysimenetelmiä kasviperäisten luomutuotteiden aitouden varmistamiseksi.
[...]
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Mikkelistä on mukana kansainvälisessä Authentic Food -tutkimushankkeessa, jossa kehitetään menetelmiä luomutuotteiden aitouden testaamiseen. Analyysimenetelmän testaamisessa ja kehittämisessä on mukana 16 eri toimijaa 11 Euroopan maasta. Monitieteisessä tutkimusryhmässä mukana on muun muassa maatalouden ja alkutuotannon tutkijoita, elintarviketieteilijöitä, kemistejä ja valvonta- ja sertifiointiorganisaatioiden edustajia.

Sinänsä kyllä mielenkiintoista. Mutta jotenkin jostain alitajunnastani kuuluu esim. vihreiden yleinen syytös (erityisesti firmojen) GMO-tutkimusta kohtaan, että siinä olisi kyse vain bisneksestä ja ahneesta rahastuksesta. Eräällä tavalla tässä luomuväärennösten paljastamishankkeessa on kyse - juuri siitä samasta. *)

***

Sinänsä, tämä oli minulle uutta, en ole uskonut tämän olevan lannoitteiden osalta edes mahdollista, ainakaan näin ilmaistuna (lihav. HJ):

Lainaus
Luomun aitouden paljastaviin laboratoriotesteihin turvauduttaisiin vasta, kun olisi näyttöä luomuketjun tarkkailun pettämisestä ja edessä olisi oikeuskäsittely. Tuotteista etsittäisiin laboratoriossa jälkiä teollisista lannoitteista ja torjunta-aineista.

– Esimerkiksi kasvissa olevan typen osalta voidaan todeta, onko se peräisin eloperäisistä lannoitteista vai synteettisistä lannoitteista, ja näin hakea ero luomun ja tavanomaisen välillä, toteaa Särkkä-Tirkkonen.

Mihin tämä tarkkaan ottaen perustuu, varmaan meille myöhemmin kerrotaan. Voi tietysti olla, että kyse on vain suhteista ja pitoisuuksista, jolloin se ei olekaan niin kovin yllätyksellinen juttu, vrt. uutisemme (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=127).

_________

*) jos joku Monsanto kyttää viattomia ja vilpittömiä tavanomaisia viljelijöitä GMO-siemeniensä käyttämisessä, eikö ole yhtä lailla törkeätä, jos joku Ruralia kyttää viattomia ja vilpittömiä luomuviljelijöitä tavanomaisten viljelymenetelmien suhteen? Ettäs kehtaa! Ne on tulleet ohiajaneesta kuorma-autosta!  ;D (lisäys klo 14)


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Matti Pekkarinen - 10.02.15 - klo:07:41
Uskon, että jälleen asia hautautuu. Haluttiin vain nostaa esille väite, että luomuruoka on toisenlaista.
Ehkä keksivät taaaas biofotoniemissiospektrometrin? ks: http://keskustelu.skepsis.fi/Message/Message/344124


 Kunioitksella  (http://mattipekkarinen.net/Alma_Media.JPG)
Matti


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 10.02.15 - klo:12:44

Utelias ja tiedonhaluinen kun olen, niin lähetin asiasta sitten tämän tiedustelun:

Lainaus
Erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkonen
Ruralia-instituutti

Tiedoksi:

Toimittaja Susanna Pekkarinen
Yle Etelä-Savo


YLE:n tästä uutisesta 9.2.2015  ...


http://yle.fi/uutiset/luomukin_kiinnostaa_vaarentajia__alkuaineet_paljastavat_rikoksen/7792095

"Luomukin kiinnostaa väärentäjiä – alkuaineet paljastavat rikoksen"

... näistä lauseista ja lausunnostanne siinä ...

"Luomun aitouden paljastaviin laboratoriotesteihin turvauduttaisiin vasta, kun olisi näyttöä luomuketjun tarkkailun pettämisestä ja edessä olisi oikeuskäsittely. Tuotteista etsittäisiin laboratoriossa jälkiä teollisista lannoitteista ja torjunta-aineista.

– Esimerkiksi kasvissa olevan typen osalta voidaan todeta, onko se peräisin eloperäisistä lannoitteista vai synteettisistä lannoitteista, ja näin hakea ero luomun ja tavanomaisen välillä, toteaa Särkkä-Tirkkonen."

.. tulee sellainen vaikutelma, että nyt on keksitty analyysimenetelmä, jolla tuo synteettisistä lannoitteista tullut (ja kasvissa tietysti jo yhdisteenä oleva) typpimolekyyli pystyttäisiin tunnistamaan.

Meidän tähän asti saamiemme tietojen mukaan tämä olisi kuitenkin mahdotonta.

Jos nyt kuitenkin tällainen läpimurto on projektissanne tehty, olisimme uskaltaneet kysyä: miten tai ainakin suurin piirtein mihin perustuen (jos keksintö on vielä patentoimatta tms.) tämä tunnistaminen toimii?


Heikki Jokipii [jne.]

Jos tuo asia on ihan YLE:n uutisessa haluttu kertoa, asiassa ei liene mitään salattavaa?


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 11.02.15 - klo:06:55
Sain lyhyen vastauksen erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkoselta:

Lainaus
Perustuu stabiilien isotooppien analytiikkaan.

Eli kyse on menetelmästä, jota on käytetty esim. tässä (toisen asian) tutkimuksessa:

Stable isotopes of carbon and nitrogen in the study of avian and mammalian trophic ecology (http://www.nrcresearchpress.com/doi/abs/10.1139/z99-165#.VNriCS6Hu1s)

Tähän varmaan nyt tyydymme, ja odotamme sitten varsinaista raporttia.

Sen verran tuosta osaa uumoilla, että tulossa ei ole laitetta, jonka voisi asentaa (epäluuloisten) kuluttajien käyttöön marketin kulmaan. No, se tuossa uutisessakin kyllä jo sanottiin:

Lainaus
Luomun aitouden paljastaviin laboratoriotesteihin turvauduttaisiin vasta, kun olisi näyttöä luomuketjun tarkkailun pettämisestä ja edessä olisi oikeuskäsittely.

***

Tavallinen kuluttaja joutunee edelleen turvautumaan tuohon biofotoniemissiospektrometriin.  ;D


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Matti Pekkarinen - 11.02.15 - klo:11:15
Tuulesta temmatut

Kasvikunta ottaa hiilensä ilmasta (hiilidioksidina), ja typpensäkin välillisesti tuulesta, sillä maaperänkin typpi on alkujaan ilmasta. Ja todella hyvin sekoitettua, varsinkin näin ilmastonmuutoksen aikaan, kun äärevät sääilmiöt sekoittavat ilmaa kunnolla.
Näin ollen herää epäilys, että kerrotut eroavaisuudet olisivat kuitenkin vain sattumaa ja merkityksettömän pieniä eroja.  Tiivistelmän tosin vasta luin.

Sen mukaan siis HIILEN C13/C12 isotooppijakaumassa on eroja  C4-kasvien  (http://fi.wikipedia.org/wiki/C4-yhteytt%C3%A4minen) (joita on lähinnä tropiikissa) ja C3-kasvien (joita on kaikkialla) välillä.  (Tuo C3 ja C4 liittyvät yhteyttämisen yhteydessä syntyviin lyhytikäisiin hiiliketjuihin: hiiliatomien lukumäärään.)
Meri-C3-kasvien hiilen isotooppikoostumus todettiin olevan maakasvien C3- ja C4- tyyppien välimaastossa. (kai meressäkin on C4-kasveja. Eikö niitä tutkittu?)
TYPELLÄ isotooppisuhde N15/N14 riippuu tekstin mukaan siitä, millä tasolla ravintoketjussa ollaan. Ja lisäksi sijainnista ja ilmaston kosteudesta ja siitä, onko kyse lihan- vai kasvinsyöjästä ja merellisten petoelänten kohdalla, syökö eläin selkärankaisia vai selkärangattomia eläimiä.

Jäljelle jää ainakin kysymys: millä keinolla ja mekanismilla isotoopit valikoituvat, seuloutuvat toisistaan, ravintoketjussa. Perinteisestihän kemiassa sanotaan, että aineen ominaisuudet määräytyvät elektroniverhon mukaan, ja että yhdisteissäkin elektroniverho on ainut "toimija", sen ulkoelektronit nimenomaan.
Eri asia on tietysti pysymättömät isotoopit, mutta tässä on koko ajan puhuttu suhteellisen pysyvistä isotoopeista.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 19.02.15 - klo:07:19
Mitä tällaisia innovaatioita on, sanokaamme, 100 vuoden aikana tehty? Joskus tuntuu, että luomussa kerskaillaan sillä yhdellä ja ainoalla "keksinnöllä", eli typensidonnalla, joka kuitenkin on jo periaatteessa muinaisten roomalaisten tekemä.

Radiokeskustelussa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=140.msg6484#msg6484) Jussi Tammisolan kanssa (Yle Puhe 18.2.15) Elisa Niemi väitti, että luomumenetelmät koko ajan kehittyvät, ja tavanomaisella puolellakin ollaan kuulemma niistä kiinnostuneita, ja mainitsi tästä esimerkkinä - typensidonnan!


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 21.03.15 - klo:08:24
Vaikka tämä Luomuinstituutti siis perustettiin, Ruralia-instituutti yhtäkaikki jatkaa luomututkimuksiaan:

Luomun talousvaikutukset selvitetään maakunnittain  (http://www.ucs.fi/index.php/91-luomun-talousvaikutukset-selvitetaan-maakunnittain)

Mikä tässä on työnjako (vai onko sitä ollenkaan)? Eivätkö tämän tyyppiset kysymyksenasettelut kuulu Luomuinstituutille:

Lainaus
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa käynnistyneen hankkeen päätavoitteena on tarkastella luomutuotannon alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia Suomessa sekä selvittää tuotannon edistämiseen liittyviä tekijöitä. Pyrkimyksenä on tuottaa ja levittää uutta tietoa luomun merkityksestä niin työllisyydelle kuin taloudelle.

Luomuinstituutin omilla sivuilla kyllä mainitaan "yhteiskuntatutkimus" yhtenä osa-alueena. Sitten siellä myös on kohdassa "Tiedotteet" (http://luomuinstituutti.fi/kategoria/tiedotteet/)  myös tiedote tästä em. hankkeesta, mutta samoin tiedoin kuin edellä, so. Ruralian hankkeena, ei Luomuinstituutin.

Mutta jos tämä blogisti (http://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2015/03/20/lahiruokaa-luomua-vai-jotain-ihan-muuta/#more-1701) Ruralia-instituutista on tuon tutkimushankkeen projektisuunnittelijana, kyllä ko. hanke näyttäisi olevan yhtä varmistetun "tunnustuksellinen" kuin silloin, jos se olisi ollut Luomuinstituutin hanke ... 


PS. Toinen asia. Hiukan outoa minusta, että yliopiston laitos tutkii jotain asiaa avoimella nettikyselyllä (sellainen se ainakin näyttää olevan). Miten on varmistettu otoksen edustavuus ym. tiedon laatu? No, ehkäpä asia on suunniteltu jotenkin.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 21.03.15 - klo:16:42

Väistämättä tietysti tulee mieleen myös tämä nakkikioskivertaukseni (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=674.msg5856#msg5856) edellä, jos tähän tapaan edelleen toimitaan, eli tätä luomututkimusta kuitenkin harjoitetaan tuohon tapaan, edelleen, siellä ja täällä.

Saammekohan kuulla kohta, että myös tällä LUKE:lla on oma luomuprojektinsa?


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 31.05.15 - klo:15:18
Eikä se sitten Mikkelissä tuohon Luomuinstituuttiinkaan jää, vaan sitten (ehkä hitusen alemmalla akateemisella tasolla) Mikkelin ammatikorkeakoulu järjestää tällaisia:

Luomu Road Show
Viesti luomusta oikein -hankkeessa järjestetään Luomu Road Show 15 paikkakunnalle  (http://www.mamk.fi/tutkimus_ja_kehitys/kestava_hyvinvointi/kaynnissa_olevat_hankkeet/luomuviestinta/luomu_road_show)

PS. Nyt, kun vielä on ehdotettu ja uumoiltu (HS tänään) että myös SYKE ja LUKE yhdistetään (http://www.hs.fi/politiikka/a1432950375183), niin yhä kummallisemmalta tuntuu tuo edellisessä puheenvuorossani mainittu asia. Eli Luomuinstituutti on sitten yhä erillinen, sitä ei yhdistetä, edes hallinnollisesti, mihinkään?


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 01.06.15 - klo:07:44
Tämä ei ole kyllä akateemista *), mutta opetusta kuitenkin:

Ravintolakoulu Perhosta valmistuu ympäristötietoisia ravintola-alan ammattilaisia (http://www.portaatluomuun.fi/fi/page/44?newsitem=162)

Lainaus
Suomen vanhimmassa ravintolakoulussa on sitouduttu vahvasti kestävän kehityksen opettamiseen. Perhosta valmistuu  ympäristötietoisia alan ammattilaisia, joille luomutuotannon tuntemus ja luomun käyttö ruoanvalmistuksessa ovat keskeisiä asioita. Perho liittyi Portaat luomuun -ohjelmaan syksyllä 2014, mikä osaltaan vahvistaa kestävän kehityksen toimintoja.
(lihav. HJ)

Lainaus

Kokkiopiskelijoista suurin osa suorittaa Kestävän gastronomian -tutkinnon osan, jonka tavoitteena on erityisesti oppia tuntemaan luomu-, lähi- ja paikallisruoantuottajia ja kestävän kehityksen mukaisia elintarvikkeita ja raaka-aineita. Ruoanvalmistuksessa perehdytään ruokien alkuperään ja opiskelija oppii tuntemaa lähiruokakulttuurin erityispiirteitä ja historiaa ja samalla ymmärtää ruoan aidon maun, puhtauden ja reilujen tuotantotapojen merkityksen biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Opiskelijat pääsevät tutustumaan lähialueen tuottajiin ja osallistumaan Herttoniemen osuuskunnan peltotöihin.

(lihav. HJ)

Ja vielä:

Lainaus
Omista luomutuotteista ollaan ylpeitä

Ravintolakoulu Perho omistaa 10 sato-osuutta Herttoniemen ruokaosuuskunnassa. Biodynaamisesti viljelty pelto tuottaa muun muassa perunaa ja sipulia, maissia, pinaattia ja härkäpapua ja salaatteja, joita toimitetaan koko satokauden ajan ravintolan keittiön ja koulun opetuskeittiöiden käyttöön viikoittain.

Sikäli, että ainakin osasta koulutettavia tulee myös itsenäisiä ravintolayrittäjiä, varmaan ko. kurssin yhtenä jaksona olisi syytä olla myös osio "luomuhinnoittelu".

______________

*) mietin hetken, minne tämän huomioni täällä sijoittaisin, mutta ei sitä oikein voinut tännekään (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=642.0) laittaa ..  ;)


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 10.06.15 - klo:08:01
Tätä se sitten Luomuinstituutilla on, vaikkapa tämä hanke on käytännössä täysin myynninedistämistä:

Luomu jalkautuu Etelä-Savossa (http://luomuinstituutti.fi/luomuinstituutin-jalkauttaminen/)

Puolisen miljoonaa, josta siis EU maksaa 60%, tämä aluekehityksen *) edistämisen varjolla. Muukaan rahoitus ei juurikaan tule luomun myyjiltä, vaikka siellä yritykset yhtenä maksajana mainitaankin.

(huomasin tämän YLE:n paikallisuutisesta (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=652.msg6950#msg6950), projektipäällikön nimen kautta)

____________

*) josta voi vielä esittää ksymyksen, että jos tämä projekti jotenkin onnistuu, ja sen kautta jotkin luomutuottajat saavat lisää rahaa, mutta sitten taas etelä-savolaiset kuluttajat maksavat ruoastaan enemmän, ja hiukan enemmän verojakin, paljonko alue yhteensä kehittyi?


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 17.06.15 - klo:08:12
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin lehti 1/2015 putosi postilaatikosta. Hyvin suuri osa sen artikkeleista käsitteli luomua. Pari poimintaa, kommentoiden:

Juttu "Jäljitetettävyysjärjestelmiä tehostamalla ruokaväärennökset kuriin" vakuutti minut, että typen isotooppeihin perustuvalla meetelmällä voidaan kuin voidaankin luomutuotteet erottaa tavanomaisista. Mutta ilmeisesti ko. menetelmään perustuvaa laitetta ei kyllä kovin lähitulevaisuudessa ole odotettavissa kaupan kassalle tms. Ja muut ihmettelyni asiassa tietysti (ks. edellä) jäävät edelleen voimaan.

Juttu "Etelä-Savon ja Hunanin maakunnan luomuyhteistyötä kartoitetaan" kertoi juuri sen, minkä otsikko lupasi, ja neuvottelumatkasta Kiinaan. Juttu alkaa:

Lainaus
"Kiinan keskitasangolla Itä-Kiinassa sijaitseva Hunanin maakunta vastaa lähes kolmanneksesta maan omasta elintarviketuotannosta"

Tuli kyllä mieleen, että jos tämä luomuyhteistyöprojekti on menestyksekäs, niin eipä vastaa kauaa!

(Rahoitusta ko. hankkeelle on saatu EU:lta ja yliopistolta. Tätä projektia olisi voinut ihmetellä myös tässä keskusteluosiossamme: Yrittääkö Suomi edistää kehitysmaissa luomuviljelyä? (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=500.0))


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 16.07.15 - klo:07:00
Mihin kategoriaan tämä on laskettava?

LUT kehittää uniikkeja pakkauksia luomu- ja lähiruokatuottajille (http://www.imatralainen.fi/artikkeli/288066-lut-kehittaa-uniikkeja-pakkauksia-luomu-ja-lahiruokatuottajille)

Lainaus
Osin EAKR-rahoituksella toteutettavan hankkeen kokonaisbudjetti on noin 980 000 euroa. Mukana ovat Lappeenrannan kaupunki, Imatran seudun kehitysyhtiö sekä yrityksiä.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston lisäksi.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 09.09.15 - klo:09:40
Juttu "Etelä-Savon ja Hunanin maakunnan luomuyhteistyötä kartoitetaan" kertoi juuri sen, minkä otsikko lupasi, ja neuvottelumatkasta Kiinaan. Juttu alkaa:

Lainaus
"Kiinan keskitasangolla Itä-Kiinassa sijaitseva Hunanin maakunta vastaa lähes kolmanneksesta maan omasta elintarviketuotannosta"

Tuli kyllä mieleen, että jos tämä luomuyhteistyöprojekti on menestyksekäs, niin eipä vastaa kauaa!

(Rahoitusta ko. hankkeelle on saatu EU:lta ja yliopistolta. Tätä projektia olisi voinut ihmetellä myös tässä keskusteluosiossamme: Yrittääkö Suomi edistää kehitysmaissa luomuviljelyä? (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=500.0))

Tästä hankeesta on eilen kerrottu Luomuinstituutin yleisöluentosarjassa, tässä esitysdiat. (http://luomuinstituutti.fi/wp-content/uploads/sites/2/2014/04/Luomu-Kiinassa_Mynttinen_8.9.2015.pdf)

Siinä kerrotaan, että Kiinan luomutuotanto on tähdätty ennenkaikkea vientiin, ainakin tähän asti. Ja luomualaa on 0.4% maatalousmaasta.

Lisäksi kerrotaan yhdellä kalvolla tämä:

Lainaus
Kiinassa viljelyskelpoista maata on vain 13 % maa-alasta, joka on henkeä kohden n. 40 % maailman keskiarvosta

Mitään johtopäätöksiä tuosta ei tehdä. Muutoin keskitytään vain luomun ongelmiin. Ja toivotaan vieläpä luomutukien kasvattamista maassa!

***

Lisäys klo 12:30: On hyvin kyseenalaista, onko tuosta projektista mitään hyötyä Kiinalle. On myös hyvin kyseenalaista, onko siitä hyötyä Etelä-Savollekaan. Tutkijalle voi olla, saa kokemusta, maininnan ansioluetteloon, ja matkustella.

Kyseisissä kalvoissa on sitten hyvin kohtuuton kuvaus Kiinan Vihreästä vallankumouksesta:

Lainaus
Kiinan Vihreä vallankumous 1980-luvulla: ruoan riittävyyden turvaamiseksi pyrittiin lisäämään maatalouden tuottokykyä
- hallinnon tuella tuotettiin halpoja maatalouskemikaaleja paikallistehtaissa
- vuosikymmenessä kemikaalien vaikutus näkyi maaperän heikentymisenä ja vesien saastumisena
- kemikaalijäämät elintarvikkeissa huolestuttivat kuluttajia ja päättäjiä

Ensinnäkin tietysti, tuo kehitys alkoi jo 1960-luvulla. Mutta nuoko olivat vain Vihreän vallankumouksen seuraukset siellä? Jotenkin kummasti tältä esitelmöitsijältä unohtuu ruokatuotannon moninkertaistuminen. (Myös hehtaarituoton (http://www.earth-policy.org/images/uploads/graphs_tables/Figure7_2.PNG) osalta). Tavoite tuossa sanotaan, mutta ei todeta, että se myös onnistui.

Ja tietysti myös se, että Maon massiiviseen nälänhätään johtanut "Suuri harppaus" mitä ilmeisemmin perustui luomumenetelmiin. (Vaikka asian täsmällinen rekonstruointi on vielä meiltäkin kesken. (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=11.msg6576#msg6576))

Luultavasti nuo negatiiviset huomiot tehoviljelystä perustuvat lähinnä lausuntoihin, jotka on saatu jo valmiiksi varmasti luomumyönteisiltä kiinalaisilta isänniltä, eivätkä varsinaisiin tutkimuksiiin.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 25.09.15 - klo:07:48
Mikkelin ammattikorkeakoulu sitten keskittyy tällaisen valistuksen jakamiseen:

Luomu Road Show tuo luomuelintarviketietoa 15 kaupunkiin (http://www.aitojamakuja.fi/blogi/?p=1088)

Tällaistakin lisärahoitusta siis luomuasialle on:

Lainaus
Viesti luomusta oikein -hanketta toteuttaa Mikkelin ammattikorkeakoulu ja rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeen kokonaiskesto on 2,5 vuotta, ajalla 1.1.2015–30.6.2017.

Liittyyköhän hankkeeseen jotain tutkimusta, vai katsotaanko, että olennainen tästä jo tiedetään, ja nyt se täytyy vain näille opettaa:

Lainaus
Ammattikeittiöissä ja kaupan alalla haasteena ovat puutteelliset tiedot siitä, mitä luomun käyttäminen ja käytöstä kertominen keittiöissä ja kaupassa vaatii.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 26.09.15 - klo:07:39
Ei Luomuinstuuttikaan tunne itseään mitenkään vaivautuneeksi kaksoisroolistaan tutkimuslaitoksena ja myynninedistäjänä:

Luomuviikko näkyy ja maistuu Etelä-Savossa 28.9.–4.10.2015 (http://luomuinstituutti.fi/luomuviikolla-28-9-4-10-2015-luomu-nakyy-ja-maistuu-etela-savossa/)

Lainaus
Lisätietoja Luomuviikosta:

Heli Peltola, Luomuinstituutti, heli.peltola@helsinki.fi, p. 044 590 6834 ja
Krista Manninen, Mikkelin ammattikorkeakoulu, krista.manninen@edu.mamk.fi, p. 050 918 3184
(lihav. HJ)


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 28.09.15 - klo:06:23
Tuohon edellä mainittuun luomun edistämisprojektiin Kiinassa - vaikkei sitä siinä erikseen mainitakaan - liittyy tämäkin artikkeli Suomenmaassa:

Luomu kiinnostaa eliittiä Kiinassa (http://www.suomenmaa.fi/etusivu/7662959.html)

Vaikka siinä tulee jo otsikossa esille, että luomu - kaksin-kolminkertaisine hintoineen - on vain varakkaan yläluokan itsensäkorostamisilmiö, silti artikkeli näkee vain hyvää luomussa ja pahaa Vihreässä vallankumouksessa.

Artikkelin tietojen antaja on sama "Kiinan luomutuotantoon perehtynyt projektiasiantuntija" Sinikka Mynttinen Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksesta, jonka esitysdioista on edellä 9.9.15 jo ollut puhetta. Ja sisältökin on sama. Kritiikkimmekin on tietysti sama.

Mikä lienee artikkelin tarkoitus? Pohjustetaanko sillä lisärahaa ko. hankkeelle? Tai  kokonaan uutta luomuviennin projektia?


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 28.09.15 - klo:09:08
Joka tapauksessa lähetin tämän kommentin Suomenmaan ko. uutiseen:

***

Kun Kiinassa on maailman viljelyalasta vain 10%, mutta väestöstä 20%, osoittaa tuon "eliitiin" luomuinnostus äärimmäistä piittaamattomuutta. Kiinan ei ole syytä käyttää hiukkaakaan rajallisesta alueestaan tuottamattomaan luomuviljelyyn.

Piittamattomutta ja itsekkyyttä edustaa myös se Suomen yhteistyöprojekti, jossa yritetään edistää luomuviljelyä Kiinan Hunanin maakunnassa. Siinä viedään lopulta nälkää Kiinaan, kun yritetään auttaa tätä "eliittiä" apinoimaan lännen muotihullutuksiä. Tässä hankkeessa Sinikka Mynttinen on mukana. Ilmeisen ylpeänä, vaikka hänen pitäisi oikeastaan hävetä.

Tuo Vihreän vallankumouksen maineen mustaaminen on täysin kohtuutonta. Kyse on tavanomaisesta viljelystä, jota vallan mainiosti pystytään harjoittamaan aiheuttamatta maaperän heikentymistä ja vesistöjen saastumista.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 28.09.15 - klo:13:13
Tässä meillä on konkreettinen ehdotus:

Suomi vie nälkää Kiinaan. Ja ehkä Afrikkaankin?
Luomuviljelyn edistämisprojekti Kiinassa ei ole hyvä idea. Se pitää keskeyttää.  (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=392)

Kiinan osalta tuo täytyisi tehdä jo inhimillisin perustein.

Vastaavat projektit Venäjällä täytyisi keskeyttää kaupallisin perustein: mitä järkeä on Suomen eri tavoin tukea luomuvientiä, jos sitten Mikkelissä sahataan sitä oksaa, jolla istutaan? Tai tarkemmin: mille jotkut toiset ovat aikoneet istua? (Vaikkei asia juuri nyt, tässä poliittisessa tilanteessa, nin ajankohtainen olekaan.)

Vedota voisi asiassa näiden eri laitosten toimenkuvaankin: niille ei käsittääkseni ole annettu tehtäväksi edistää luomuasiaa Suomen ulkopuolella?



Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 29.09.15 - klo:11:23
Mitä enemmän tuota projektia mietin, sitä enemmän minulla "keittää". Kuka [itsesensuroitu sana] tuollaisen päätöksen on tehnyt?   Mikä on tuon projektin rahoitus? Saavatko nämä julkisilla varoilla kustannetut laitokset sitten käyttää vapaasti rahojaan "kiinnostaviin" aiheisiin? Perustutkimuksestahan tässä ei ole kyse, jos sitä vastaväitettä joku mahdollinen lukija miettii.

PS. noin tunti myöhemmin. Vaikka olen perusluonteeltaani niin peräti ujo, niin keräsin rohkeuteni, ja kysyin! ;)


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 14.12.15 - klo:09:55
Mitähän tässä on tapahtumassa (MMM):

Alueellistamisen koordinaatioryhmä puolsi Luken toimipaikkasuunnitelmaa (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/alueellistamisen-koordinaatioryhma-puolsi-luken-toimipaikkasuunnitelmaa)

Ja siinä tässä:

Lainaus
[...]Tarkistetussa suunnitelmassa esimerkiksi Luke sitoutuu myös jatkossa Mikkelin yliopistokeskuksessa toimivan Luken ja Helsingin yliopiston yhteisen Luomuinstituutin toimintaan. Yhteistyöllä varmistetaan luomututkimuksen jatkuminen ja kehittäminen. Luken tutkijoita sijoittuu Luomuinstituutin tiloihin.[...]

Olisiko kaavailuja, että Luomuinstituutti kuitenkin yhdistettäisiin Lukeen, alistettaisiin sille?

Joku muukin on huomannut epäsuhdan, että tuota kuitenkin pikku asiaa tutkitaan ihan omassa organisaatiossaan, kun kaikkea muuta maataloustutkimusta varten on yhteinen jättiorganisaatio, Luke?


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 18.12.15 - klo:05:08
Tästä Eduskunnan budjettikeskustelusta 17.12.15 (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2015+3.5.aspx) tulikin sitten vastaus tuohon ihmettelyyni:

Lainaus
17.37 Satu Taavitsainen sd (vastauspuheenvuoro)
[...]
Samaten meillä tuodaan paljon luomuelintarvikkeita, eli kaupoissa myynnissä olevista luomuelintarvikkeista vain 60 prosenttia on kotimaisia. Näitä edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamista ja haasteiden ratkaisemista tukemaan Suomeen perustettiin vuoden 2012 lopussa Luomuinstituutti, ja sen koordinaatioyksikkö sijaitsee Mikkelissä. Kysyn ministeriltä, miksi budjetissa ei ole rahaa Luomuinstituutin toimintaan?

Lainaus
18.02 Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen
[...]
Edustaja Taavitsainen puhui luomusta. Se on erittäin tärkeä ja yksi kehityssuunta meidän maataloudessa, kasvava ala, ja sitä pyritään edistämään. Nyt tässä Luonnonvarakeskuksen toimipaikkaverkkouudistuksessa vielä viime vaiheessa halusin varmistaa sen, että Mikkeli tulee säilymään luomututkimuksen keskittymänä ja Luke ottaa Luomuinstituutista vetovastuun vuonna 2017. Eli Mikkelissä luomututkimus jatkuu.

"Luke ottaa Luomuinstituutista vetovastuun vuonna 2017". Suomeksi: sellainen oli Suomen Luomuinstituutti 2013-2016. Tai oikeastaan 2013-2015, koska omaa budjettia sille ei siis tule ensi vuodeksikaan.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 19.01.16 - klo:08:38
Mutta yhä siis Luomuinstituutti jatkaa. Tämän sen tapahtuman ....

Hyvä ruoka kutsuu (http://luomuinstituutti.fi/hyva-ruoka-kutsuu/)

... erottaminen myynninedistämistapahtumasta on vaikeaa ellei mahdotonta. Ihan sitä myöten, että viimeisenä ohjelmanumerona kerrotaan olevan:

Lainaus
18.00 Tapahtuma päättyy
Avajaisviikkoa viettävässä Tuorepuodissa, joka sijaitsee viereisessä liiketilassa, voi tehdä ostoksia klo 19.00 saakka.

Luomun maun (varmaankin) ylivoimaisuudesta todistaa veli Nuutila:

Lainaus
12.30 Mikä hyvässä ruoassa maksaa?
Keittiömestari, Luomuinstituutin tutkimuskoordinaattori Jaakko Nuutila syö luomua. Hän tietää mikä hyvässä ruoassa maksaa.

Aivan varmoja voimme olla, ettei (luomu)hinnan muodostumisen tekijänä mainita typeristä säännöistä johtuvaa tehottomuutta.

Kun kerrotaan, että ...

Lainaus
Tapahtuman järjestää Luomuinstituutin jalkauttaminen -hanke

... niin kuultavasti ja toivottavasti ( ;D) tuon hankeen nimen voi tulkita siten, että näin Luomuinstituutti lähtee Suomesta kävelemaan!


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 10.02.16 - klo:08:26
Suomen Maataloustieteellinen Seura järjesti 12.-13.1.2016

Maataloustieteen päivät 2016 (http://www.smts.fi/fi/MTP2016)

Luomukin oli mukana pienellä, itse asiassa hyvin pienellä osuudella, jos katsoo koko massiivista ohjelmaa:

Lainaus
Monivaikutteinen luomu

Ideaali suomalaisen ruokaketjun malli, joka mahdollistaa hallituksen luonnonmukaisen tuotannon tavoitteiden saavuttamisen,
Jaakko Nuutila, Luke

Ruokakaupan markkinaeetos: miten luomua myydään?
Minna Mikkola, HY

Vertailu luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti tuotetun maidon koostumuseroista: meta-analyysi,
Tuomo Kokkonen, HY

Metsien keruutuotteiden luomustatus kannattaa hyödyntää,
Birgitta Partanen, Ruralia HY

Abstraktit eli lyhennelmät esityksistä ovat sivuilla ladattavissa.

Pikku huomio tuosta: "Jaakko Nuutila, Luke".


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Ville Aarnikko - 11.02.16 - klo:23:25
Oli siellä muitakin, poiminta sivulta 44:

Lainaus
Pitkäaikaisessa tutkimuksessa luomuviljely vähensi typpikuormitusta

Riitta Lemola1, Elise Ketoja2, Eila Turtola2
1Luonnonvarat ja biotuotanto, Luonnonvarakeskus, Jokioinen, FINLAND 2Luonnonvarakeskus, Jokioinen, FINLAND

TIIVISTELMÄ
Luomuviljelyn vaikutusta ravinnekuormitukseen ryhdyttiin tutkimaan suorien mittausten avulla vuonna 1997 Luonnonvarakeskuksen hietamaan huuhtoutumiskentällä Toholammilla. Kentälle perustettiin neljä erilaista 4-vuotista kotieläintilan viljelykiertoa, joista kolme oli eri tavoin lannoitettua luomukiertoa ja yksi tavanomainen viljelykierto. Vuonna 2001 viljelykiertoja muutettiin niin, että lannoittamattomasta viljelykierrosta tuli luomukasvinviljelytilan kierto (A) ja turkiseläinlantaa saanut luomukierto muutettiin tavanomaisen kasvinviljelytilan viljelykierroksi (C). Karjanlantaa saaneet luomun (B) ja tavanomaisen (D) kotieläintilan kierrot pysyivät lähes muuttumattomina. Viljelykasvit pidettiin mahdollisimman samanlaisina vertailtavissa viljelykierroissa.

Luomukasvinviljelytilan viljelykierron ajateltiin tuottavan nurmirehua yhteistyötilalle, jolta se sai vuotta kohti 0,5 ny:n tuottaman lantamäärän lannoitukseen. Lisäksi se hyödynsi apilan biologista typensidontaa. Luomukotieläintila suunniteltiin omavaraiseksi lannoituksen suhteen. Sille levitettiin yhtä paljon lannan typpeä vuotta kohti kuin sen tuottaman sadon avulla ruokitut naudat olisivat tuottaneet. Lisäksi se hyödynsi apilan ja virnan biologista typensidontaa. Tavanomaisen kasvinviljelytilan viljelykiertoa lannoitettiin väkilannoitteilla ympäristötuen ehtojen mukaan. Tavanomaisen kotieläintilan viljelykierrolle annettiin karjanlantaa ja väkilannoitteita ympäristötuen sallimissa rajoissa.

Luomukotieläintilan viljelykierrosta huuhtoutui 16 vuoden aikana yhteensä 124 kg/ha kokonaistyppeä, kun vastaavasta tavanomaisen tilan kierrosta huuhtoutui 20 % enemmän. Kasvinviljelytilan luomukierrosta huuhtoutui 12 vuoden aikana yhteensä 97 kg/ha kokonaistyppeä, kun tavanomaisesta kasvitilan viljelykierrosta huuhtoutui puolet enemmän.

Koska valunnan määrä tai sen suuntautuminen salaoja- tai pintavalunnaksi ei vaihdellut koejäsenten välillä, selitti maan syksyinen nitraattityppipitoisuus koejäsenten väliset erot lähes kokonaan. Kasvinviljelytilojen viljelykierroissa (A, C) rukiin perustamis- ja viljelyvuonna nitraattitypen määrä maassa myöhään syksyllä oli yleensä muita vuosia korkeampi, mikä aiheutti typen huuhtoutumista syys- ja kevätvaluntojen aikana. Kotieläintilojen viljelykierroissa (B, D) sen sijaan nurmen viljely piti syksyiset nitraattityppipitoisuudet maassa alhaisina ja typpikuormituksen vähäisenä. Koejäsenten väliset erot muodostuivat nurmen kynnön jälkeen, kun nurmen sitoma typpi alkoi mineraloitua.

Vaikka kotieläintilan luomukierto (B) tuotti hieman alhaisemman sadon kuin tavanomainen verrokkinsa (D), oli luomun kuormitus tuotettua kuiva-ainesatoa kohti 12 % tavanomaista alhaisempi. Kasvinviljelykierroissa viljojen sadot luomussa jäivät 50–70 %:iin tavanomaisen viljelyn sadoista. Yksi nurmivuosi viljelykierrossa kuitenkin nosti kuiva-ainesatoa niin, että luomu tuotti noin 94 % tavanomaisen viljelyn sadosta ja kuormitus tuotettua satoa kohti jäi lähes kolmanneksen tavanomaista pienemmäksi.

Tämän voisi joku aukaista selkokielellä. Varsinkin loppuosan, missä vertaillaan kuormitusta saatua satoa kohti. Itselle nämä viljelykierrot ovat vielä suht hämärää asiaa, jos niitä ei tarkenneta kunnolla.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 12.02.16 - klo:15:23
Tämän voisi joku aukaista selkokielellä. Varsinkin loppuosan, missä vertaillaan kuormitusta saatua satoa kohti. Itselle nämä viljelykierrot ovat vielä suht hämärää asiaa, jos niitä ei tarkenneta kunnolla.

Osaako vaikka Matti "lukea" tuota? Ellei, tai vaikka osaisikin, niin alkuperäistutkimus täytyy nyt saada käsiimme. (Ei löytynyt netistä ainakaan ensi yrittämällä.)

Kyse on joka tapauksessa hyvin pitkäaikaisesta tutkimuksesta (jollaista olemme muualla, muissa yhteyksissä peräänkuuluttaneet):

Lainaus
Luomuviljelyn vaikutusta ravinnekuormitukseen ryhdyttiin tutkimaan suorien mittausten avulla vuonna 1997 Luonnonvarakeskuksen hietamaan huuhtoutumiskentällä Toholammilla.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 02.03.16 - klo:09:14
Tässä meillä on konkreettinen ehdotus:

Suomi vie nälkää Kiinaan. Ja ehkä Afrikkaankin?
Luomuviljelyn edistämisprojekti Kiinassa ei ole hyvä idea. Se pitää keskeyttää.  (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=392)

Kiinan osalta tuo täytyisi tehdä jo inhimillisin perustein.

Vastaavat projektit Venäjällä täytyisi keskeyttää kaupallisin perustein: mitä järkeä on Suomen eri tavoin tukea luomuvientiä, jos sitten Mikkelissä sahataan sitä oksaa, jolla istutaan? Tai tarkemmin: mille jotkut toiset ovat aikoneet istua? (Vaikkei asia juuri nyt, tässä poliittisessa tilanteessa, nin ajankohtainen olekaan.)

Vedota voisi asiassa näiden eri laitosten toimenkuvaankin: niille ei käsittääkseni ole annettu tehtäväksi edistää luomuasiaa Suomen ulkopuolella.

Kun joku täysin perusteeton ja typerä projekti on kerran laitettu alkuun, niin jatkuuhan se, jo "byrokraattisen inertian" voimasta:

Etelä-Savon ja Kiinan Henanin maakuntien luomualan yhteistyö etenee (http://pienyrityskeskus.aalto.fi/fi/current/news/etela-savon_ja_kiinan_henanin_maakuntien_luomualan_yhteistyo_etenee/)

Lainaus
Pitemmän aikavälin tavoitteena on eteläsavolaisten luomuelintarvikkeiden viennin edistäminen Kiinaan.

Tuon pidemmän tähtäimen vision pohjalta on varmaan saatu tällaisia rahoittajiakin:

Lainaus
Selvitystä osarahoittivat Etelä-Savon maakuntaliitto EU:n Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Mikkelin yliopistokeskus.
(lainattu kirjoitusvirheineen)

Uskallemme edelleen kiistää sen, että hankkeesta olisi odotettavissa hyötyjä sen enempää Kiinalle kuin Suomellekaan. (Suomen luomuviennistä, sen todellisista mahdollisuuksista ja sitä koskevasta yleisesti vallalla olevasta toiveajattelusta meillä on jo oma keskustelumme (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=697.0).)



PS klo 15:40: Nyt olisi jollakin poliitikolla todella - kun yliopistorahoista yleensä massiivisesti säästetään eli leikataan - hyvä "sauma" kertoa kohde, josta säästäminen ei aiheuttaisi -- sivistykselle tai taloudelle - vahinkoa! Mutta tällaista poliitikkoa tuskin tulee esille kyseisestä vaalipiiristä: oletuksenahan on, etttä kaikki. mitä vaalipiirissä yleensä tapahtuu, on hyvää, ja lopulta jopa selitettävissä kansanedustajan ansioksi. *)

_________

*) ei muuten olisi iso muutos - paitsi parempaan suuntaan - jos perustuslakia muutettaisiin siten, että kansanedustaja olisi jäävi tekemään itse aloitteita oman vaalipiirinsa asioista.  :D (Puoluetovereille saisi tietysti niistä puhua jne.) On, on kyllä asian vierestä, "off topic"!


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 19.03.16 - klo:08:10
Nyt tällä reissulla ...

Maatalous- ja ympäristöministeri Tiilikainen vienninedistämismatkalle Kiinaan (http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/maatalous-ja-ymparistoministeri-tiilikainen-vienninedistamismatkalle-kiinaan)

... olisi ihan hyvä hetki ja tilaisuus sopia edellä mainitun luomuprojektin lopettamisesta. Vaikka hän sitten sinne tarjoaisikin suomalaisia luomutuotteita.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 21.03.16 - klo:06:13
Ja tietysti myös se, että Maon massiiviseen nälänhätään johtanut "Suuri harppaus" mitä ilmeisemmin perustui luomumenetelmiin. (Vaikka asian täsmällinen rekonstruointi on vielä meiltäkin kesken. (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=11.msg6576#msg6576))

Hesarista sain tänään vinkin, että tällainen kirja on äskettäin asiasta kirjoitettu:

Tietokanta:    HELKA - Helsingin yliopiston kirjastot
Tekijä(t):    Yang, Jisheng.
Nimeke:    Tombstone : the untold story of Mao’s great famine / Yang Jisheng ; translated from the Chinese by Stacy Mosher and Guo Jian ; edited by Edward Friedman, Guo Jian, and Stacy Mosher ; introduction by Edward Friedman and Roderick MacFarquhar. (https://helka.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?Search_Arg=Yang&SL=None&Search_Code=NAME_&CNT=50&PID=IG91GahisbMyEspWD9JjeVmcD&BROWSE=5&HC=1&SID=1)

Taidanpa käydä sen lainaamassa. Siinä voisi olla tietoa tuosta meidän kysymyksestämmekin.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Matti Pekkarinen - 21.03.16 - klo:13:05
Kyllä niin pitkään tuottamattomuusloikkaan tarvitaan luomu. Ilmastonmuutostahan ei ollut vielä.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 28.03.16 - klo:05:53
(Jatkan tässä "väärän" aiheen alla, kun täälä aloitin:)

Tuo Jisheng Yangin kirja oli kyllä siinä suhteessa pettymys, kirjoittaja ei selvästikään ollut kovin perehtynyt maatalouteen, aiheestaan huolimatta. Varsinaisia toteutuneita käytäntöjä siinä kuitenkin kuvataan niukalti, ja esimerkiksi sanaa "lannoite", " fertilizer" ei ole mm. hakemistossa lainkaan. *)

Mutta sen mukaan, mitä se kertoi, seurattiin Kiinassa tuolloin ehkä kuitenkin enemmän Lysenkoa kuin Rudolf Steineria. Asia tulee kerrotuksi jo tässä Wikipedia-artikkelissa, kirjassa ei tule oikeastaan lisätietoa tähän:

Great Chinese Famine (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Great_Chinese_Famine)

Lainaus
Along with collectivization, the central government decreed several changes in agricultural techniques based on the ideas of Soviet pseudoscientist Trofim Lysenko.[13] One of these ideas was close planting, whereby the density of seedlings was at first tripled and then doubled again. The theory was that plants of the same species would not compete with each other. In practice they did, which stunted growth and resulted in lower yields.

Another policy (known as "deep plowing") was based on the ideas of Lysenko's colleague Terentiy Maltsev, who encouraged peasants across China to eschew normal plowing depths of 15-20 centimeters and instead plow extremely deeply into the soil (1 to 2 meters). The deep plowing theory stated that the most fertile soil was deep in the earth, and plowing unusually deep would allow extra strong root growth. However, in shallow soil, useless rocks, soil, and sand were driven up instead, burying the fertile topsoil and again severely stunting seedling growth.

Additionally, in the Great sparrow campaign, citizens were called upon to destroy sparrows and other wild birds that ate crop seeds, in order to protect fields. Pest birds were shot down or scared from landing until dropping in exhaustion. This resulted in an explosion of the vermin (especially crop-eating insects) population, which had no predators to thin it down.

Eli näitä epäonnistuneita "edistyksellisiä" viljeljyideoita olisivat olleet hyvin tiheään kylväminen ja erittäin syvään kyntäminen. Lisäideana - mutta ei Lysenkolta - oli tullut varpusten hävittäminen, jonka seurauksena oli ollut tuhohyönteisten määrän räjähdysmäinen kasvu.

Vaikka tuo hyvin syvälle kynnön idea ei suoraan Steinerilta tai luomuideologiasta tullutkaan, jotain sukua niille ajatuksille siinä minusta on: jotenkin siinäkin uskotaan, että luonto itse huolehtii hedelmällisessä maasta, huolehtii ravinteista omalla tavallaan. Eikä siis ihmisen tarvitse niitä lisätä vaan saada vain jotenkin esille. (Vrt. vaikka siihen, miten osa luomuväestä uskoo, että vain tehoviljely tarvitsee fosforilannoitteita.)

_________

*) sitten kun kerran (s. 77) siitä oli puhe, aihetta käsiteltiin selvästi asiantuntemattomasti ja jopa numerotaidottomasti. Väitettiin, että mu -maa-alalle (kiinalainen yksikkö) eli noin 6,7 aarille olisi laitettu 25 tonnia lannoitteita. Vaikka kyse olisi lannastakin, tuo on täysin uskomaton määrä.  Hehtaarille levitetään lantaa 20- 40 tonnia, Suomessa. Tuo ilmoitettu kiinalainen lannoitustaso olisi n. 375 tonnia hehtaarille.

Asiaa vielä jatkettiin kertomalla, että Henanin maakunnassa näin olisi käsitelty 80 miljoonaa "muta" peltoa. Lannoitteita olisi siis käytetty 2 miljardia tonnia! Alalle, joka on n. 2 kertaa Suomen peltoala (n. 5,3 miljoonaa hehtaaria). Koko maailman keinolannoitetuotanto on nykyisin noin 180 miljoonaa tonnia.

Kun vielä siinä käytettiin sanaa "fertilizer" eikä sanaa "manure", kyse oli siis täysin tuulesta temmatusta tarinasta.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 14.04.16 - klo:07:40
"Luke ottaa Luomuinstituutista vetovastuun vuonna 2017". Suomeksi: sellainen oli Suomen Luomuinstituutti 2013-2016. Tai oikeastaan 2013-2015, koska omaa budjettia sille ei siis tule ensi vuodeksikaan.

Mutta Mikkelissä tiede tarkoittaa yhä luomua (kaksi lausetta hyvin lyhyestä uutisesta):

Mikkelin Tiedepäivät pyörähtävät käyntiin tänään - pelletistäkö uusi vientituote? (http://www.lansi-savo.fi/uutiset/lahella/mikkelin-tiedepaivat-pyorahtavat-kayntiin-tanaan-pelletistako-uusi-vientituote) (Länsi-Savo)

Lainaus
Siellä kuullaan myös luonnontuotteiden liiketoimintamahdollisuuksista sekä luomukeruualueista.

Lainaus
Mitä maakunnassa tuotetaan tai miksi kannattaa syödä luomua?

Olisin tähän mielellään laittanut tiedon, miten tuo akateeminen valistus/propaganda sitten puree Etelä-Savossa. Mutta en löytänyt myyntitilastoja maakunnittain, ainostaan tiedon, että pääkaupunkiseudulla luomumyynti on kaksinkertainen muuhun maahan verrattuna. Onko netissä tuollaista tarkempaa tilastoa?


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 16.04.16 - klo:08:22
Tiedettä Mikkelin päivillä olivat muutkin utopistiset ja epäkäytännölliset ideat (Savon Sanomat):

Huomisen eväs tulee toukista ja luomumetsän yrteistä: "Kaksi miljardia ihmistä maailmassa pitää hyönteisiä ihan luonnollisena ruokana" (http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Huomisen-eväs-tulee-toukista-ja-luomumetsän-yrteistä/758053)

Metsän tuotteiden keräilyn merkityksestä ruokataloudelle meillä on jo keskusteltu (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=155.msg971#msg971). Asian vähäpätöisyys ei tietysti mihinkään siitä muutu, jos metsät on luomusertifioitu. Kummasti muuten niiden osalta ei sitten mitenkään tarkasteltu ruokatalouden tehokkuutta, jota kovasti tuotiin esiin hyönteisten kohdalla.

Hyönteiset eivät takuulla ole Suomessa huomisen eivätkä ylihuomisenkaan ruokaa. Ja jos niiden syöminen vähän lisääntyisikin, kyse on melko varmasti sitten kalliista tuontiruoasta, friikeille ja varakkaille:

Lainaus
Hollannissa ja Belgiassa hyönteispohjaisia proteiinipatukoita ja muita tuotteita on jo tavallisissa kaupoissa, joskin tuotanto on yhä pientä ja hyönteisjauheet kalliita, Lähde kertoo.

Jos taas oikein reippaasti mennään tieteestä (science) science fictionin eli tulevaisuuskuvitelmien puolelle, niin luultavasti paljon lupaavampi idea lihansyönnin vähentämistavoitteessa (hyvin pitkällä tähtäimelllä) olisi keinoliha (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=702.msg8107#msg8107).


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 26.04.16 - klo:06:59
Näin nyt kerrotaan, onko tämäkin ko. instituutin alasajon merkkejä:

Tutkittua tietoa luomusta -luentosarja päättyy  (https://www.lyyti.fi/reg_2016/Tutkittua_tietoa_luomusta_luentosarja_Kun_viidennes_kouluruoasta_on_luomua_7173)

Lainaus
Tutkittua tietoa luomusta -luentosarja päättyy 

Osallistu viimeiselle luennolle Mikkelin yliopistokeskuksessa tai verkon välityksellä! Viestin lopussa on ohjeet verkko-osallistumiseen.

Ti 10.5.             
Kun viidennes kouluruoasta on luomua
Luomuinstituutin tutkimuskoordinaattori, ETM Jaakko Nuutila, Luonnonvarakeskus

Kun ... uhoa on ilmeisesti yhä tallella, ei käytetty sanaa "jos"?


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Ville Aarnikko - 01.05.16 - klo:00:17
Lainaus
"Kun viidennes kouluruoasta on luomua"

Näin jossain (joskus) laskelman siitä kuinka monta opettajaa kouluun voisi vastaavalla summalla palkata vakituiseen virkaan. Se kuulosti ideana varsin pysäyttävältä, ja hyvältä, vertailukohdalta. Luomun kohdalla kun saadaan vastineeksi lähinnä hömppää ja mainoslauseita, kiltisti ilmaistuna.

En muista missä se oli, tai oliko edes tarkka laskelma, mutta idean voisi lainata hyötykäyttöön (jos vastaus yltää edes yhteen opettajaan).

(Olen muuten muissa maisemissa ja vähäisellä ajalla juuri nyt, joten en ehdi tarkistamaan sainko idean vertauksesta jopa täältä, siinä tapauksessa onnittelut ja kiitos jo etukäteen!)


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 07.05.16 - klo:07:26
Kuten tiedämme, kaikenlaisessa tutkimuksessa voidaan saavuttaa yllättäviä ja hyödyllisiä tuloksia, ja näin saattaa tietysti käydä tämänkin hankkeen kohdalla:

Pikamenetelmiä luomutuotteiden alkuperän ja aitouden valvontaan (http://luomu.fi/kirjoitus/pikamenetelmia-luomutuotteiden-alkuperan-ja-aitouden-valvontaan/2/?ref=etusivu)

Mutta ihan näin arvioituna sitten kyllä tulee mieleen, että onko juuri tuon asian selvittäminen kiireellisimpiä ruokaa koskevia tutkimushankkeita? Vielä nykymaailmassa, sen mukaan, mitä FAO tästä maailmasta kertoo?

Tämäkin kehityshanke USA:sa on varmaan kuvatulla tavalla hyödyllinen luomuviljelyn kannalta, mutta ...

Researchers develop hybrid corn variety resistant to cross-pollination with GMO varieties (https://www.geneticliteracyproject.org/2016/05/06/researchers-develop-hybrid-corn-variety-resistant-to-cross-pollination-with-gmo-varieties/)

Eli on onnistuttu kehittämään maissilajike, joka ei risteydy muuntogeenisten lajikkeiden kanssa. Ja tämä vähentäisi luomuviljelijöiden taloudellisia tappioita.

Toisaalta, sitä kautta, jos tuo jotenkin parantaisi mahdollisuuksia viljellä noita parempituottoisia GMO-lajikkeita, sitä rinnakkaiseloa, niin se voisi jossain määrin olla yleisemminkin hyödyllinen keksintö?


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 15.05.16 - klo:07:01
"Luke ottaa Luomuinstituutista vetovastuun vuonna 2017". Suomeksi: sellainen oli Suomen Luomuinstituutti 2013-2016. Tai oikeastaan 2013-2015, koska omaa budjettia sille ei siis tule ensi vuodeksikaan.

Mikkelin yliopistokeskus kertoo syksyllä järjestettävästä luomutapahtumasta (lihav. HJ):

Lainaus
Tapahtumassa on mukana myös Michelin-tähdellä palkitun Ravintola Olon omistaja, keittiömestari Pekka Terävä. Maista luomu -ruokatapahtumaan odotetaan 10 000 kävijää. Maista luomu -tapahtuman järjestävät Luomuinstituutti/Luomuinstituutin jalkauttaminen -hanke, Mikkelin matkailupalvelut/ Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, Mikkelin kaupunki, Mikkelin kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys Mikke ry, Saimaan luomu ry, Tertin kartano ja Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta.

Luomuinstituutin lakkauttamiselle on keksitty kaunis, lohdullinen ilmaisu. Yhtä kirjainta muuttamalla ja 3 ensimmäistä kirjainta hiukan uudelleen järjestämällä.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 15.06.16 - klo:06:16
Olisiko tässä tilaisuudessa kyseessä jonkinlainen Luomuinstituutin joutsenlaulu:

Hyvää ihmiselle –seminaari (http://www.maistaluomu.fi/hyvaa-ihmiselle-seminaari/) (Mikkeli 30.9.2016)

Vielä kerran yritetään kertoa "tieteen perusteluja luomuruoalle"?

En voi tälle mitään, että mielestäni alkuperäiseen vertaukseeni (so. teologiaan) "istuu" tavattoman hyvin, kun tilaisuuteen on löydetty tällainen hyvä paimen:

Lainaus
Seminaarin päätössanat: Ihmisen vastuu,  Tolvilan kartanon lammaspaimen Jarmo Latvanen.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 28.06.16 - klo:05:08
Nämä luennot kuitenkin jatkuvat:

Tutkittua tietoa luomusta – kaikille avoimet luennot (Syksyn 2016 ohjelma) (http://luomuinstituutti.fi/koulutus/tutkittua-tietoa-luomusta/)

Otsikot puhuvat:

"Perinteinen kiinalainen lääketiede ja luomu"

"Onko luomu uskontoa?"



Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 29.08.16 - klo:06:12
Ei ole tässäkään löysätty:
Lainaus

Mikkelin yliopistokeskus (MUC)

 4 days ago
Mikkelin yliopistokeskus (MUC)

Mikkelin yliopistokeskus (MUC) jakoi käyttäjän Maista luomu -ruokatapahtuma julkaisun.

Maista luomu -ruokatapahtuma

Luomulehti: Tertti kutsuu Maista luomu -tapahtumaan.
Lukemisen iloa! :)
www.luomuliitto.fi/luomulehti-42016/

(Osoitteesta http://www.muc.fi/)


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 06.09.16 - klo:06:36
Hyvin vanhoilla väitteillä tässä ratsastetaan, tämän selostuksen mukaan:

MIKSI KANNATTAA VALITA LUOMU – TUTKITTUA TIETOA LUOMUSTA IHMISEN PARHAAKSI –SEMINAARISSA 30.SYYSKUUTA (https://www.sttinfo.fi/tiedote/miksi-kannattaa-valita-luomu-tutkittua-tietoa-luomusta-ihmisen-parhaaksi-seminaarissa-30syyskuuta?publisherId=3747&releaseId=50733082)

Vaikka kerrotaankin:

Lainaus
Luomusta saadaan koko ajan lisää tutkimustuloksia.

Niin ehkä saadaankin, mutta ainakin meidän havaintojemme mukaan niihin kuuluvat myös tulokset, jotka kyseenalaistavat tuossa selostuksessa esitetyt väitteet. Jotka eivät siis ole mitenkään uusia.

Osittain nuo väitteet on täällä jo käsiteltykin. Mutta palataan yksityiskohtaisen kritiikkimme sitten, jos/kun tuon tilaisuuden esitelmät ovat verkossa.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 12.09.16 - klo:05:30
Tässä on sitten hyvin yksityiskohtainen ja hyvinkin huolellisesti tehty esiselvitys tai hankeuunnitelma (pdf) ...

ETELÄ-SAVON JA HENANIN MAAKUNNAN LUOMUYHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET (http://www.helsinki.fi/ruralia/uutiset/2016/Etel%C3%A4-Savon%20ja%20Henanin%20luomuyhteisty%C3%B6mahdollisuudet_SELVITYS%20_Final_03%2003%202016.pdf)

... tälle täysin järjettömälle ja jopa epämoraaliselle (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=392) hankkeelle.

Tässä sen itsensä antamat luvut hankkeen lähtökohdista. Ensin perustiedot:

Lainaus
3.HENANIN MAAKUNNAN LUOMUALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA MAHDOLLISUUDET

(Lähde: Kyselyvastaukset Henanin maakuntahallinnosta sekä matkan aikana kerätyt tiedot)

Henanin provinssi on pinta-alaltaan 167 000 km2 laaja, asukkaita on 106 miljoonaa. Henan on  Kiinan kolmanneksi väkirikkain provinssi, jonka kehitystä keskushallinto tukee. Henanin historia on pitkä ja sillä on rikas kulttuuriperintö. Aluetta on kehitetty ”Keski-Kiinan alueeksi”, mm. nopean rautatieverkoston risteyskohdaksi.

3.1 Luomu osana elintarviketuotantoa
Henanin maatalous on vahvaa ja ruokateollisuus on yksi alueen kehityspilareista. Maakunta on keskeinen osa Kiinan elintarviketuotantoa (n. 30 %), mm. ¼ Kiinan vehnästä tuotetaan Henanin alueella.

Sitten luomuviljelystä siellä nykyisin:

Lainaus
Keskimääräinen luomutilan koko on 47,2 ha. Henanin alueella tuotetaan vuosittain luomuna mm.riisiä 710 000 kg, vehnää 400 000 kg, bataattia 835 000 kg, kiinalaisia taateleita 2 380 000 kg ja turnipseja 1 500 000 kg. Kaikkiaan alueella tuotetaan 23 luomutuotetta ja luomuyrityksiä on seitsemän. Kaikki luomussa oleva maatalousmaa on viljelymaata, laidunmaa ei ole luomussa. Eniten Henanin alueella kulutetaan luomuna riisiä. Luomutuotteet ovat 2─3 kertaa kalliimpia verrattuna tavanomaisesti tuotettuihin.

Tuosta saan yhteensä 5 825 000 kg.

Siihenpä vertailukohdaksi tämä tieto Suomen Pankin (siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen) sivuilta:

Kiinan viljasato jatkoi kasvuaan (http://www.suomenpankki.fi/bofit/seuranta/seuranta-aineisto/Pages/vw201551_6.aspx)

Lainaus
Kiinan tilastoviraston mukaan vuoden 2015 viljasato kasvoi 2 % viime vuodesta 620 milj. tonniin.
(lihav. HJ)

Eli 680 000 000 000 kiloon.

Viimeisimmän luomusatotilaston mukaan Suomessa tuotettiin luomuviljaa 2015 yhteensä 83 miljoonaa kiloa. Numerona: 83 000 000 kg. Väestölle, joka on noin 1/20 Henanin väestöstä. Niinpä luomu on siellä nyt "osana elintarviketuotantoa" alle promilleluokkaa. Jollaisena sen soisi pysyvänkin, tai mieluummin häviävän kokonaan.

Tämä tiedon tuo esille myös Suomen Pankki:

Lainaus
Viljan viljelypinta-ala kasvoi hieman viime vuodesta 113 miljoonaan hehtaariin. Maatalousmaan riittävyys on yksi suurimmista Kiinan maatalouden ongelmista.

Tuolla Suomen Pankin sivulla mainitaan kyllä liiallinen lannoitus eräänä ongelmana.

Lainaus
Maatalousmaan määrään ja laatuun vaikuttavat laajat ympäristöongelmat, jotka johtuvat teollisuuden saasteista sekä liiallisesta lannoitteiden käytöstä.


Mutta jos sitä kautta menetetään niukkaa maatalouslousmaata, siihen ei ole mikään ratkaisu, eikä sitä asiaa mitenkään auta se, että siirretään lannoitteiden valmistus suosiolla myös rasittamaan tätä viljelysmaata (viherlannoitus, myös kulman kautta, välivuodet, loisiminen).

Eikä Suomen pitäisi tällaista pähkähullua yritystä millään lailla tukea. (Asiaan liittyvistä muista ihmettelyistä, ks. edellä, esim.  02.03.16)



Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 14.09.16 - klo:07:59
Tässä Ruralia-instituutin blogipuheenvuorossa ei sitten enää oikeastaan edes yritetä naamioida markkinointia ja myynninedistämistä tieteeksi:

Luomun päämaja kutsuu (http://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/2016/09/13/luomun-paamaja-kutsuu/)

Kun sitten tästä tiedosta seurasin linkkiä ...

"Kirjoittaja VTT Pirjo Siiskonen toimii Luomuinstituutin (http://luomuinstituutti.fi) johtajana."

... sainkin sieltä selville tämän (oli tullut sinne eilen):

Luomuinstituutille haetaan johtajaa seuraavalle nelivuotiskaudelle (http://luomuinstituutti.fi/luomuinstituutille-haetaan-johtajaa-seuraavalle-.nelivuotiskaudelle/)

Siis sittenkin ainakin tuo virka säilytetään? Vaikka Luomuinstituutti enemmän tai vähemmän fuusioidaan noihin em. muihin organisaatioihin? Se halutaan säilyttää verkostona, jolla on oma johtajansa:

Lainaus
Luomuinstituutti (www.luomuinstituutti.fi) on Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteinen monitieteinen tutkimus- ja asiantuntijaverkosto.

Tuossa ilmoituksessa sentään tätä tieteeksi naamioitumista yhä yritetään:

Lainaus
Sen tehtävänä on tuottaa tutkittua tietoa luonnonmukaisesta tuotannosta ruokaketjun kehittämiseksi Suomessa. Luomuinstituutin tutkimusalat ovat alkutuotanto, ympäristö, elintarvikkeet ja yhteiskunta. Tietoa tutkimustuloksista välitetään tiedeviestinnän, koulutuksen ja tutkimus- ja kehittämishankkeiden avulla. Luomuinstituutin koordinaatioyksikkö sijaitsee Mikkelissä.

Englanniksikin puhutaan yhä tutkimuslaitoksesta: Finnish Organic Research Institute (FORI).


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 16.09.16 - klo:06:33
Meidän pienen yhdistyksemme voimat siihen eivät kyllä riitä, mutta varmasti olisi koottavissa porukka, joka järjestäisi tälle tilaisuudelle ...

MIKSI KANNATTAA VALITA LUOMU – TUTKITTUA TIETOA LUOMUSTA IHMISEN PARHAAKSI –SEMINAARISSA 30.SYYSKUUTA (https://www.sttinfo.fi/tiedote/miksi-kannattaa-valita-luomu-tutkittua-tietoa-luomusta-ihmisen-parhaaksi-seminaarissa-30syyskuuta?publisherId=3747&releaseId=51372524)

... tieteelllisen vastaseminaarin, jossa monipuolisesti kerrottaisiin, miksi ei kannata.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 16.09.16 - klo:06:35
Meidän pienen yhdistyksemme voimat siihen eivät kyllä riitä, mutta varmasti olisi koottavissa porukka *), joka järjestäisi tälle tilaisuudelle ...

MIKSI KANNATTAA VALITA LUOMU – TUTKITTUA TIETOA LUOMUSTA IHMISEN PARHAAKSI –SEMINAARISSA 30.SYYSKUUTA (https://www.sttinfo.fi/tiedote/miksi-kannattaa-valita-luomu-tutkittua-tietoa-luomusta-ihmisen-parhaaksi-seminaarissa-30syyskuuta?publisherId=3747&releaseId=51372524)

... tieteelllisen vastaseminaarin, jossa monipuolisesti kerrottaisiin, miksi ei kannata valita luomua. Eikö tiede juuri niin edisty, arvauksin ja kumoamisin (Popper) tai teesin ja antiteesin kautta (Hegel, Marx)?

_____________

*) varmasti se saataisiin kokoon jo suomalaisistakin, mutta olisi sekin mahdollisuus, että mukaan kutsuttaisiin tutkijoita Ruotsista. Esim. siitä tietystä SLU:n väestä. Myös tämän tutkimuksen (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=417) esittely Suomessa puolustaisi paikkaansa.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 03.10.16 - klo:07:39
Jos tästä selostuksesta voi mitään päätellä, kyseisen Mikkelin seminaarin tieteellinen anti jäi hyvin laihaksi. Samat moneen kertaan toistetut havaitut pikkuriikkiset erot tuotiin esiin, peloteltiin hyvin totuttuun tapaan tavanomaisen ruoan torjunta-ainejäämillä (vaikka niistäkin oli pakko myöntää, että ne ovat pieniä), tehtiin myyntityötä:

https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=1301280176563107&id=161585907199212

Vielä ei luentoja ole netissä näkynyt (esim. Luomuinstituutin materiaalipankissa) mutta todennäköisesti emme siinä siis menetä mitään. Luultavasti ei esitetty mitään sellaista kritisoitavaakaan, jota täällä (ja muualla) ei olisi jo kritisoitu.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 11.10.16 - klo:08:07
Samaa laihaa antia todistaa myös tämä luomu.fin uutinen tuosta seminaarista:

Tieteen perusteluja luomuruoalle Ihmisen parhaaksi -seminaarissa (http://luomu.fi/kirjoitus/tieteen-perusteluja-luomuruoalle-ihmisen-parhaaksi-seminaarissa/2/?ref=etusivu)

Oikeastaan ainoa uusi idea oli tämä:

Lainaus
Koostumuserojen lisäksi tarvitsemme nyt usean sukupolven tutkimuksia, jotta erojen terveysvaikutukset voidaan todistaa, Raija Tahvonen Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

Mutta sekin on oikeastaan enemmän tai vähemmän epätoivoinen: kun ei mitään näyttöjä luomuruoan erinomaisuudesta ole, kokeillaanpa nyt, jos sellaisia tulisi esille ylisukupolvisissa tutkimuksissa.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 15.10.16 - klo:05:05
Jaakko Nuutilan väitöskirja on nyt lopulta tulossa, mutta aihe on muuttunut "luomun ylivoimatekijoistä" tämän lyhennelmän perusteella sen tarkasteluksi, miten valtion asettamat luomutavoitteet, jotka nyt eivät näytä toteutuvan, kuitenkin voitaisiin saavuttaa:

The Finnish Organic Food Chain : Modelling towards 2020 goals with change and innovation (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/167682)

Lyhennelmä löytyy suomeksi selaamalla aslaspäin. Jostain syystä itse kirjan tekstiä ei löydy, mutta kaiketi se sinne tulee viimeistään 28.10. mennessä, jolloin väitöstilaisuus on. Suomen luomuohjelman lisäksi kirjassa on myös maailmoja syleilevää näkökulmaa:

Lainaus
Pienet toimenpiteet eivät enää kykene estämään maapallon resilienssin heikkenemistä. Koko ruokaketjun toimintaa tulee muuttaa perusteellisella ja radikaalilla tavalla.
[...]
On tosin vaikea kuvitella, että nykyisessä materialistisuuteen ja itsekkyyteen rakentuvassa yhteiskunnassa, esitetty malli voitaisiin hyväksyä kokonaisuudessaan, ja kansallisella tasolla, mutta asteittainen siirtyminen kohti suurempaa yhteistä hyvää ja luonnonmukaisen tuotannon ja ruoan tavoitteita on mahdollista noudattamalla tämän työssä esitettyjä toimenpiteitä.

(Jonkun täytyisi siis - Nuutilan mukaan - ymmärtää olla epäitsekäs? (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=869.0))


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 20.10.16 - klo:08:05
Yliopisto on katsonut  aiheelliseksi jo etukäteen laajemminkin selostaa tuota Nuutilan väitöskirjaa:

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/nain-saavutetaan-hallituksen-luomutavoitteet

Tällaisia tieteellisiä suosituksia on tulossa:

Lainaus
– Nykyisen ruokaketjun haittavaikutuksista on tiedotettava, torjunta-aineille ja väkilannoitteille on asetettava haittavero, ruokaketjun yhteistyötä on parannettava ja valtaa jaettava tasaisemmin, Nuutila sanoo.

Eli suomennettuna:

- pelottelua torjunta-jäämistä ym. on vielä lisättävä ja tehostettava
- luomuviljelyn tukien lisäksi on tavanomaista viljelyä vielä rangaistava, heikennettävä sen kannattavuutta

... niin niin saadaan sitten luomu Suomessa toivottuun nousuun.

Nämä käsitykset täytyy varmaan sitten suurenkin yleisön keskuudessa ajaa läpi ...

Lainaus
Olemme kaikki tietoisia erilaisten allergioiden sekä syöpäsairauksien yleistymisestä. Näiden sekä ruoassamme ja ympäristössämme olevien kemikaalien välillä on todettu yhteys. Kansainväliset toimijat kuten YK, WHO ja FAO sekä EU ovat nostaneet luomun yhdeksi vaihtoehdoksi saada muutosta aikaan.

... vaikkeivät ne totta olekaan. Erityisesti eivät syy-yhteyksien osalta. Vaikkapa syöpäsairaudet ovat yleistyneet keskimääräisen eliniän nousun myötä ja sen takia, ikävakioitua nousua ei ole (vinkiksi vastaväittäjälle!).  Vaikkapa FAO on suositellut luomua vain tienaamiskeinona, so. vientituotteissa. Minun tietääkseni WHO ei ole ottanut asiaan kantaa lainkaan. (Jos WHO on jossain varoitellut esim. torjunta-aineiden vaaroista, se ei ole kannanotto luomuviljelyn puolesta!) EU:n luomumyönteistä politiikkaakaan ei ole perusteltu terveyskysymyksillä. Oikeastaan päinvastoin, se on käytännössä kieltänyt luomun mainostamisen erityisenä terveysruokana. (Nämäkin vinkkinä vastaväittäjälle. Vaikka kyllä hän - eli Jaana Husu-Kallio - ne varmasti jo tietääkin.)


PS. Nyt itse kirjan teksti on on ilmestynyt nettiin. Ladattavissa vaikka tästä. (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/167682/THEFINNI.pdf?sequence=1)


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 20.10.16 - klo:13:56
Tarkistinpa heti tuon WHO-väitteen. Se oli mainittu väitöskirjan kohdassa:

Lainaus
The  activity  is  based  on  awareness  of  customers’  and  consumer’s  needs  such  as  the  increasing  demand   for  organic  produce  (Section  1.4),  which  benefits  are  widely  promoted  (WHO  2011;  FAO  2014;  European  Community  2015;  UN  2015b) [...]

Kyseinen viite oli:

WHO (2011).
Tackling antibiotic resistance from a food safety perspective in Europe.
Available:
http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0005/136454/e94889.pdf.
Accessed 20 June 2013.

Koko sanaa luomu, organic, ei tuossa asiakirjassa edes esiinny!

***

Entä tuo FAO:n luomulle myötämielinen asiakirja. Se on tässä:

FAO (2014).
Building a common vision for sustainable food and agriculture
. FAO.
Available: http://www.fao.org/3/919235b7-4553-4a4a-bf38-a76797dc5b23/i3940e.pdf. Accessed 22 June 2015

Tuo linkki ei jostain syystä toimi, mutta tästä asiakirjasta (http://www.fao.org/3/a-i3940e.pdf) täytyy olla kyse.

Siitäkään en löydä mitään luomun ylistystä!

***

Kolmas lähde oli tämä:

European Community (2015).
Every fift hectare to organic production
. Available:
http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-%2f%2fEP%2f%2fNONSGML%2bCOMPARL%2bPE-549.119%2b01%2bDOC%2bPDF%2bV0%2f%2fEN. Accessed 15 May 2015. 

Eli kyse oli siitä Sirpa Pietikäisen ym. masinoimasta yhden EU-parlamentin komitean päätöksestä. Ei edes koko parlamentin linjauksesta, EU:sta kokonaisuutena puhumattakaan.

Periaatteessa Nuutila on siinä oikeassa, että EU on jonkin verran poliittisesti luomuun päin kallellaan, (ja geenimuuntelun suhteen nihkeä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=110.0)), mutta senkään tieteelliset elimet eivät ole luomua erityisesti ylistäneet (tai geenimuuntelua tuominneet).

***

Entäpä YK? Viite on tämä:

UN (2015b).
Sustainable development goals.
 Available:
http://www.un.org/sustainabledevelopment/sustainable-development-goals/#prettyPhoto. Accessed 27 October 2015. 

Siinä varmaankin viitataan tähän osaan:

http://www.un.org/sustainabledevelopment/hunger/

Sieltäkään en kyennyt löytämään sanaa "organic" lainkaan.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Jarrumies - 20.10.16 - klo:21:43
Olisi tärkeää tuoda näyttävästi julkisuuteen tuo Nuutilan tapa esittää tärkeistä asioista voimakkaita väitteitä, joille ei löydy tukea hänen esittämistään lähteistä. Tuskin esimerkiksi vastaväittäjä noita viitteitä tarkistaa.

Nuo seikat pitäisi tuoda julki näyttävästi  muuallakin kuin tällä foorumilla.



Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 21.10.16 - klo:04:12
Myös YLE haluaa jostain syystä kertoa tuosta väitöskirjasta, jo etukäteen. Halutaanko väitöstilaisuudesta iso mediatapahtuma?

Väitös: Luomun tiedotusta lisättävä – "Yllättävän moni luulee kaikkea ruokaa luomuksi" (http://yle.fi/uutiset/3-9241520)

Täytyypä tuotakin uutista hiukan kommentoida.

Lainaus
Nuutila muun muassa ehdottaa haittaveron asettamista torjunta-aineille ja väkilannoitteille. – Ruotsissa on torjunta-aine- ja fosforivero ja Tanskassa torjunta-aine- ja typpivero. Siellä ne on saatu toimimaan. Tärkeää on veron määrä, sen pitää vaikuttaa, mutta ei lamauttaa, Nuutila pohtii.

Mutta tuollakin tavalla pitää siis vyöryttää luomun kustannuksia muiden maksettavaksi. Veron ei pidä "lamauttaa", jotta tavanomaiset viljelijät jaksaisivat sitä maksaa, ja tällä tavalla voitaisiin vielä selvemmin maksattaa luomunsyöntiä muilla:

Lainaus
Haittaveron tuottoa voitaisiin ohjata koulujen luomuruokatukeen.

Muilta osin hän sitten turvautuukin tuttuun "tanskalaiseen reseptiikkaan", ohjeisssaan.

Lainaus
Nuutila sanoo, että tutkimusten mukaan moni pitää kaikkea suomalaista ruokaa luomuna eli luonnonmukaisesti tuotettuna.

– Moni ei tiedä, että tavanomaisesti tuotetut vihannekset voivat sisältää torjunta-ainejäämiä. Tai että väkilannoiteet rehevöittävät vesistöjä.

Tuo ihmisten ("moni") väitetty tietämättömyys on kyllä kovin yliammuttu väite - kaiken sen media- ja viranomaisrummutuksen (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=10) jälkeen, mitä asiassa on harjoitettu, ja jatkuvasti harjoitetaan - suorastaan tietämättömyyttä? Ainakaan Nuutila ei tunnu tietävän, että luonnonmukainen viljely rehevöittää vesistöjä - jopa reippaasti tavanomaista enemmän (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=417). (Ei,kyllä hän varmasti tietää, on varmasti kuullut myös tuosta tutkimuksesta. Mutta ei ole tietävinään.)

Tuskinpa siis "moni pitää kaikkea suomalaista ruokaa luomuna". Mutta Nuutilaa harmittaakin itse asiassa sama kuin harmitti Tarja Cronbergiakin: moni todellakin pitää suomalaista ruokaa riittävän puhtaana, eikä sen vuoksi etsi sitä "puhtautta" luomusta. (Niin ei Nuutilakaan tietysti sanojaan asettele, mutta varmaan vähän niin ajattelee: suomalaisten pitäisi laajemmin nähdä tavanomainen suomalainenkin ruoka - likaisena.) Kun tavallinen suomalainen sitten saattaa sanoa asian niin, että suomalainen ruoka on "melkein luomua", niin sekö luomuväkeä harmittaa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=674.msg4013#msg4013) (niinkuin tavallaan meitäkin!).

Tässä olemme tietysti samaa mieltä:

Lainaus
Nuutila ehdottaa, että tavanomaisesta tuotannosta tulisi julkaista enemmän tutkimuksiin perustuvaa tietoa ja näin kuluttajat tietäisivät ruokaketjun haittavaikutuksista.

Luomusta voitaisiin puolestaan lisätä tietoa esimerkiksi koulun oppimateriaaleihin sekä korkeakoulujen opetustarjontaan.

Mutta tietysti korostaen, että sen jaettava tieto olisi todella objektiivista tietoa, ei luomuiskulauseita ja -mutua. Mutta jos kouluissa ja muissa oppilaitoksissa todella kerrottaisiin esim. Bruce Amesin tulos siitä, miten me ruoassamme nautimme 10 000 kertaa enemmän kasvien luontaisia "myrkkyjä" kuin torjunta-ainejäämiä, ei jälkimmäisillä pelottelu ehkä olisikaan niin tehokasta, ei edistäisi luomun lisäämistavoitetta.

***

Olisi tärkeää tuoda näyttävästi julkisuuteen tuo Nuutilan tapa esittää tärkeistä asioista voimakkaita väitteitä, joille ei löydy tukea hänen esittämistään lähteistä. Tuskin esimerkiksi vastaväittäjä noita viitteitä tarkistaa.

Nuo seikat pitäisi tuoda julki näyttävästi  muuallakin kuin tällä foorumilla.

Olen samaa mieltä. Yksinkertaisimmillaan se voisi tapahtua niin, että menisi nuo asiat kertomaan tuohon väitöstilaisuuteen. Perinteisestihän ne ovat olleet julkisia ja avoimia tilaisuuksia, joissa on annettu myös yleisölle puheenvuoro (kerrotaan tapauksesta, menneiltä vuosikymmeniltä, jossa yleisö jopa on kritisoinut väitöskirjan hylätyksi - tosin nuo kriitikot tarinan mukaan olivat alan professoreja ...). Monesta syystä minua ei vain haluttaisi tilaisuuteen mennä, täytyy keksiä muu tie.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 21.10.16 - klo:06:03
Itse asiassa jopa tästä voi olla Nuutilan kanssa samaa mieltä:

Lainaus
– Kuluttajilla ei ole nyt riittävää syytä valita luomua. Arvot ohjaavat rahankäyttöä. Luomua voidaan valita esimerkiksi eettisistä ja turvallisuussyistä.

Korostaen sitä, että "kuluttajilla ei ole nyt riittävää syytä valita luomua". Ei nyt, ja tuskinpa koskaan. Ja nimenomaan "eettisistä ja turvallisuussyistä" ei.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 22.10.16 - klo:08:42
Pro Luomu ei sitten asettunutkaan varauksettomasti kannattamaan tätä Nuutilan ehdotusta:

Pro Luomu haittaveroehdotuksesta: "Varmasti on muitakin ohjauskeinoja" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/pro-luomu-haittaveroehdotuksesta-varmasti-on-muitakin-ohjauskeinoja-1.165383)

Pro Luomu varmaan miettii asiaa strategisesti: tuollainen vero herättäisi varmasti närää, ja lietsoisi entisestään sitä vastakkainasettelua, jota toisaalta halutaan välttää.

"Tanskalaista reseptiikkaa" ja luomuprogandan lisäämistä toki sekin kannattaa:

Lainaus
Kottilan arvion mukaan tutkimuksen ehdotus ottaa mallia Tanskasta, sillä Tanskassa ja Ruotsissa julkista ruokapalvelua on nimittäin koulutettu luomun käyttöön.

"Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, miten säästetään jostain muualta. Kyse on ollut ruokalistasuunnittelusta, hävikin vähentämisestä ja prosessien järkeistämisestä", hän sanoo.

Kottila ehdottaa, että luomu pitäisi saada nykyistä paremmin osaksi opetusta. Nykyisessä ammattikoulutuksessa tilannetta voisi hänen mukaansa helpottaa myös lisäämällä opettajien tietämystä luomusta.

"Me saadaan sellaista viestiä, että jos olet kiinnostunut luomusta, et saa koulusta sitä opetusta", hän sanoo.

Kaiken kaikkiaan kyllä edelleen jää vaikutelma, että luomututkimuksen korkeimmat saavutukset ovat erilaisia ehdotuksia siitä, miten luomua saisi paremmin kaupaksi. Tai miten sille saisi järjestettyä enemmän yhteiskunnan tukea.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 23.10.16 - klo:07:31
Jos tämä toinen Maaseudun Tulevaisuuden uutinen yhtään heijastaa todellisuutta oikein, tuo mainitsemani "närä" on totta, jo olemassa ja helposti leviämässäkin:

Haittavero lannoitteille? Luomuviljelijä: "En vähään aikaan ole kuullut vastaavaa möläytystä" (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/haittavero-lannoitteille-luomuviljelij%C3%A4-en-v%C3%A4h%C3%A4%C3%A4n-aikaan-ole-kuullut-vastaavaa-m%C3%B6l%C3%A4ytyst%C3%A4-1.165494)

Olisikohan Pro Luomunkin piirissä tätä realismia:

Lainaus
Myöskään Matti Seitsonen ei usko haittaveroihin.

"Jos luomun lisäys ei ole kuluttajalähtöistä, ei lisäys ole kestävää. Vain markkinoilta saatu lisätuotto kasvattaa luomualaa järkevällä tavalla. Sama koskee luomutuen lisäystä ym. viranomaistoimia luomun lisäämiseksi", hän kirjoittaa.

Kuten siellä täällä täällä on sanottu, jopa mekin olemme valmiita hyväksymään luomun tuottamisen, siinä määrin kuin sille Suomessa kysyntää on. Mutta - kuten myös olemme esille tuoneet - silloin koko tuolta Nuutilan tarkastelulta putoaa osittain pohja pois: mitään tarvetta ei ole saada tuota valtion luomuohjelmaa (20% peltoalasta) toteutettua, koska kysyntä on niin vähäistä (http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=305) (vaikka luomun heikompi tuottavuuskin otettaisiin huomioon).

Tämä keskusteluun osallistuja tarkastelee ehdotus yleisemmällä tasolla, tästä näkökulmasta:

Lainaus
"Väittelijä jutun perusteella esittää lannoitteille haittaveroa, niin tämän veron tulisi kohdentua ravinteiden käyttöön tasapuolisesti. Johdonmukaista on siis vaatia kaikkia ravinteiden käyttöä verotettavaksi koska kaikki ylilannoitus on haitallista tapahtui se sitten normaalin tai luomun kautta."

Minulle taas tuosta ehdotuksesta, jos sitä yhtään harkittaisiin, tuli mieleen, että silloin tulisi heti ottaa myös kantaa luomuviljelyn !oisimiseen, näissä ravinteissakin (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=740.msg4762#msg4762).



Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 26.10.16 - klo:08:40
Edelleen johdonmukaisesti Luomuinstituutti keskittyy tieteessään myynninedistämiseen:

Luomuruokaseminaari 15.11.2016 (http://luomu.fi/kirjoitus/luomuruokaseminaari-15-11-2016/2/?ref=etusivu)

Lainaus
Suomen hallituksen Luomualan kehittämisohjelman yhtenä tavoitteena on lisätä luomun osuutta päiväkoti ja oppilasruokailussa. Tavoite on 20 % käytetyistä raaka-aineista luomuna vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii ruokaketjun toimijoilta yhteistä tahtotilaa, yhteistyötä ja olemassa olevien haasteiden voittamista. Myös poliittiseen päätöksentekoon tulee voida vaikuttaa mm. kertomalla luomutuotannon ja -ruoan positiivisista vaikutuksista ihmisiin, ympäristöön ja jopa aluetalouteen.
(lihav. HJ)

Luonnollisesti on täysin kiellettyä päätyä johtopäätöksiin, ettei tuollaisia positiivisia vaikutuksia ole. Tai edes kertoa muualla saaduista tuollaisista tuloksista.

Mutta näin olimme aika oikeassa aavistuksissamme: tässä on Tarja Cronbergin melko pysyvä saavutus, instituutin avulla löytyy aina poliittisia lobbareita asialle.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 31.10.16 - klo:06:44
Pelkäänpä - hänen aiemman toimintansa perusteella - että tämä nimitys, vaikkei se enää Luomuinstituutissa tapahtunutkaan, on nyt vahvistus luomutieteelle Suomessa:

Suomen ensimmäinen kestävyystieteen professuuri LUT:hen (http://www.lahdenyliopistokampus.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/?a=viewItem&itemid=1577)

Lainaus
Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (Lappeenranta University of Technology, LUT) on aloittanut Suomen ensimmäisenä kestävyystieteen professorina maatalous- ja metsätieteen tohtori (MTT) Helena Kahiluoto. Uusi professuuri vahvistaa LUT:n jo ennestään laajaa kestävyystieteen osaamista.

Kahiluodon erikoisosaamista ovat ravitsemusturvan, ilmastonmuutoksen ja vesistöjen kytkennät, sekä oikeudenmukainen kiertotalous.

... ja myös aika tiukka sitoutuminen juuri tietyntyyppisiin ratkaisuehdotuksiin noissa ongelmissa!


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 08.11.16 - klo:06:41
Kuulemma jo yli 100 vuotta sitten patenttivirastot lakkasivat myöntämästä patentteja ikiliikkujille ja ottamasta edes niitä koskevia hakemuksia vastaan. Luomuinstituutissa sen sijaan yhä tavoitellaan tätä (lihav. HJ):

Luomuruokaseminaari 15.11.2016 (http://luomuinstituutti.fi/luomuruokaseminaari-15-11-2016/)

Lainaus
Luomuruokaseminaarissa käsitellään luomuruoan käytön tilannetta ammattikeittiöissä, mahdollisuutta vaikuttaa luomuruoan osuuden kasvattamiseen kustannuksia lisäämättä, paikallisia innovatiivisia ratkaisuja, luomun elinkaarianalyysin tuloksia sekä luomun käytön aluetaloudellisia vaikutuksia.

Tuo asia on hyvinkin verrattavissa ikiliikkujan keksimisyrityksiin, koska näennäisikiliikkujia on aina keksitty. Samoin tullaan tuossa seminaarissa taas kerran "keksimään" ne keinot, joilla näennäisesti hävitetään luomun lisäkustannukset.

Eikä tämän kummallisempaa tälläkään kertaa ole siinäkään odotettavissa (muc.fi -sivustolta):

Lainaus
Luomuinstituutin tutkimuskoordinaattori Jaakko Nuutila on tutkinut luomuruoan tarjontaa kouluissa. Hän esittelee laskelmia, miten luomun osuutta voidaan lisätä kustannuksia kasvattamatta.

 – Ruokalistasuunnittelulla ja kasvisruoan määrää lisäämällä voidaan päästä hyviin tuloksiin, tutkimuskoordinaattori Jaakko Nuutila Luomuinstituutista sanoo.


PS. 9.11.16: Tarkoituksena on mitä ilmeisemmin tehdä ko. tilaisuudesta yleisempi hengennostatus- ja propagandatilaisuus suurellekin yleisölle, koska siitä ilmoitetaan esim. Länsi-Savossa (http://www.lansi-savo.fi/tapahtuma/luomuruokaseminaari-keinoja-luomun-lisaamiseksi-julkisissa-ruokapalveluissa-355105): "... ja se on avoin ja maksuton kaikille".


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 18.11.16 - klo:07:36
Pirjo Siiskoselle löydettiin tällainen pelastusrengas:

Luomuliiton puheenjohtajaksi valittiin Pirjo Siiskonen (http://www.luomuliitto.fi/luomuliiton-puheenjohtajaksi-valittiin-pirjo-siiskonen/)

Saa nähdä, täytetäänkö hänen vanhaa virkaansa. Se kyllä laitettiin hakuun (ks. 14.9.16 edellä). Mutta luultavasti silti voi tuota kysyä. Hyvin usein tuollaisessa tilanteessa myös muutetaan viran toimenkuvaa, hiukan tai enemmänkin.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 18.11.16 - klo:07:54
Pelkäänpä - hänen aiemman toimintansa perusteella - että tämä nimitys, vaikkei se enää Luomuinstituutissa tapahtunutkaan, on nyt vahvistus luomutieteelle Suomessa:

Suomen ensimmäinen kestävyystieteen professuuri LUT:hen (http://www.lahdenyliopistokampus.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/?a=viewItem&itemid=1577)

Lainaus
Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (Lappeenranta University of Technology, LUT) on aloittanut Suomen ensimmäisenä kestävyystieteen professorina maatalous- ja metsätieteen tohtori (MTT) Helena Kahiluoto. Uusi professuuri vahvistaa LUT:n jo ennestään laajaa kestävyystieteen osaamista.

Kahiluodon erikoisosaamista ovat ravitsemusturvan, ilmastonmuutoksen ja vesistöjen kytkennät, sekä oikeudenmukainen kiertotalous.

... ja myös aika tiukka sitoutuminen juuri tietyntyyppisiin ratkaisuehdotuksiin noissa ongelmissa!

Tämä hänen haastattelunsa Hesarissa ei kyllä ihan pahimpia epäilyksiä vahvistanut ...

Kestävyystieteen ensimmäinen professori miettii, miten ravinteet saadaan riittämään kaikille (http://www.hs.fi/tiede/a1479358847802)

.... mutta kyllä siinä keinolannoitteille oli varattu pahiksen rooli, ei roolia tuon hänen ongelmansa ratkaisijana.

Lainaus
Olemme tuoneet aivan liikaa maaperän ja ilmakehän ravinteita aktiiviseen muotoon eli lannoitteiksi ja jätteiksi. Ne rehevöittävät peltoja ja vesiä.

Ja ratkaisu kehitysmaidenkin ongelmiin olisi tässä:

Lainaus
Lantaa voitaisiin kuljettaa tiiviissä muodossa EU-maista Afrikkaan. Näin vähennettäisiin vesistöjen rehevöitymistä pohjoisessa ja lisättäisiin satoja etelässä.

Varmasti tuossakin on ideaa. Mutta vain osaratkaisuna. Eikä se onnistu pitkällä tähtäimellä. Eli kestävänä mallina.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 23.11.16 - klo:09:35
Jäähyväisluento.

Tutkittua tietoa luomusta -luento: Katkelmia luomun kehitysvaiheista (http://www.lansi-savo.fi/tapahtuma/tutkittua-tietoa-luomusta-luento-katkelmia-luomun-kehitysvaiheista-356301)

Lainaus
Luennoitsija: Luomuinstituutin johtaja, professori Pirjo Siiskonen

Aihe mielenkiintoinen, tutustun varmasti luentoaineistoon, kun se nettiin tulee.

Samalla kuitenkin kaihertaa mielessä (siellä jo jonkinaikaa ollut) ajatus, että entäpä jos minä itse tekisin samasta aiheesta akateemisen tutkielman!  ;D


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 26.11.16 - klo:06:34
Aavisteluni menivät täysin pieleen. Virka täytettiin ...

Luomuinstituutin johtajaksi valittiin kokenut luomututkija (https://www.luke.fi/uutiset/luomuinstituutin-johtajaksi-valittiin-kokenut-luomututkija/)

Lainaus
Luomuinstituutin johtajan tehtävään on valittu maatalous- ja metsätieteiden tohtori Sari Iivonen ajalle 1.1.2017 – 31.12.2020.

... eikä ainakaan tuon uutisen mukaan toimenkuvaakaan muutettu.

Nyt sitten odotellaan, lupaako Sari Iivonen kaudellaan muutosta tähän tosiasiaan (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=162.msg9367#msg9367). Siiskosen aikana sitä silloin tällöin lupailtiin, vaikka vähän epämääräisesti.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 29.11.16 - klo:16:57
Vanhaa akateemista ajattelua ja teoretisointia luomuviljelystä:

Luomuliiton uusi puheenjohtaja Pirjo Siiskonen: Koko maan ruuantuotanto pitää saada luomuun (http://yle.fi/uutiset/3-9322008)

Tai siis oikeastaan nykyistä, koska hän on edellisessä virassaan vielä vuoden loppuun. Mutta niin moneen kertaan tuo idea on täällä käsitelty, ettei maksane vaivaa sitä kaikkea toistaa.

Mutta nyt olisi jollekin lehtimiehelle "tuhannen taalan paikka" kysyä Sari Iivoselta, mitä mieltä hän on tuosta kaikesta. Ellei nyt, niin viimeistän siinä vaiheessa, kun Iivonen astuu virkaansa. ("Edeltäjänne mielestä ...")


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 13.12.16 - klo:03:41
Jäähyväisluento.

Tutkittua tietoa luomusta -luento: Katkelmia luomun kehitysvaiheista (http://www.lansi-savo.fi/tapahtuma/tutkittua-tietoa-luomusta-luento-katkelmia-luomun-kehitysvaiheista-356301)

Lainaus
Luennoitsija: Luomuinstituutin johtaja, professori Pirjo Siiskonen

Aihe mielenkiintoinen, tutustun varmasti luentoaineistoon, kun se nettiin tulee.

Nyt se on täällä (http://luomuinstituutti.fi/wp-content/uploads/sites/2/2016/11/Katkelmia-29.11.2016_valmis.pdf) (pdf) ja varsin valaiseva, oikein hyvin tehty.

Ensi vaikutelmani on, että luomun kehitys Suomessa on tosiaan tapahtunut n. 30 vuodessa (plus miinus jokunen vuosi) ja sen toimijat, aktivistit taitavat pääosin yhä olla keskuudessamme. Ja toinen huomio: ovatpahan aika hyvin onnistuneet järjestämään virkoja itselleen ja/tai toisilleen ...  8)

Mikä siitä kyllä oikeastaan puuttuu, ovat luomun takapakit, sitä kohtaan esitetty kritiikki. Kun siellä esimerkiksi tuodaan esiin "1930-luvulla A. I. Virtasen kehittämä typpikotovarainen viljely- ja ruokintajärjestelmä", niin ei tuoda esiin sitä, miten  A. I. Virtanen myöhemmin myönsi, että tuo hänen ideansa on epäkäytännöllinen, ei toimi.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 20.12.16 - klo:06:29
Mikkelin ammattikorkeakoulussakaan ei ole oltu toimettomina, siellä on saatu aikaan tällainen oppikirja:

Luomun käyttäjän käsikirja - uusi julkaisu luomun käyttäjälle (http://www.mamk.fi/luomuviestinta)

Lainaus
Onko tuote varmasti luomua ja miten sen käytöstä voi kertoa asiakkaalle oikein? Useita ammattikeittiöitä askarruttaavaan kysymykseen löytyy nyt vastaus Luomun käyttäjän käsikirjasta. Viesti luomusta oikein –hankkeessa koottu käsikirja on helppokäyttöinen opas, joka kokoaa keskeiset tiedot ensi kertaa yhteen ammattikeittiöiden ja kaupan alan käyttöön.

Kyllä, käytännön myynninedistämiseen tuo painottuu. Mutta niin näyttää painottuvan se varsinainenkin akateeminen luomutiede.

"""

Nyt akateemisissa luomupiireissä ollaan Suomeen tuomassa uutta luomugurua (Länsi-Savo):

Kansainvälinen luomualan konferessi Mikkeliin — vieraat pääsevät tutustumaan myös paikallisiin luomutiloihin (http://www.lansi-savo.fi/uutiset/lahella/kansainvalinen-luomualan-konferessi-mikkeliin-vieraat-paasevat-tutustumaan-myos)

Lainaus
Konferenssissa puhuu useita kansainvälisiä johtavia luomututkijoita, muun muassa professori John P. Reganold Washingtonin valtion yliopistosta.

Tapahtuman pääjärjestäjänä toimii Luomuinstituutti.

Tämän Reganoldin ajatuksia on täällä jo käsitelty:

Vs: Luomu sittenkin riittäisi maailmalle? - Worldwatchin uusi yritys  (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=11.msg8029#msg8029)

(Tämä aiempi keskustelu (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=576.0) hänestä jäi kesken.)


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa h
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 24.12.16 - klo:09:23
Mutta luomua tutkitaan muuallakin kuin Mikkelissä (Vaasan yliopisto):

Minä ja tiede -luento: Suosi luomua - saa arvostusta? (Seinäjoki) (http://www.uva.fi/fi/events/luomalas/)


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Jarrumies - 24.12.16 - klo:10:41
Joo, näin Luomalan hankkeessa tutkitaan:
https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2012/06/tiedote-2012-06-05-12-24-40-537538

Luomun yhteiskunnallisen arvostuksen tutkiminen tie kestävän talouden kasvuun
Vaasan, Helsingin ja Jyväskylän yliopiston yhteishankkeelle puolen miljoonan akatemiarahoitus


"Suomen Akatemia on myöntänyt 570 000 euroa Vaasan yliopiston, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun yhteishankkeelle. ”Vihreän talouden valtavirtaistuminen – luomutuotannon ja -kuluttamisen yhteiskunnallinen oikeuttaminen” -tutkimushankkeessa tarkastellaan kestävään talouteen ja luonnonvarojen vastuulliseen hyödyntämiseen liittyviä yhteiskunnallisia kysymyksiä.
...
Lisätiedot:
Professori Harri Luomala, Vaasan yliopisto, puh. 050 511 8886, harri.luomala@uwasa.fi
Professori Sami Kurki, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, puh. 0500 811 232, sami.p.kurki@helsinki.fi
KTT Marjo Siltaoja, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, puh. 040 576 7841, marjo.siltaoja@jyu.fi"

Tällaisia tuloksia tuolla rahalla on jo saatu:
http://yle.fi/uutiset/3-9152535

"Kuluttajatutkimuksissa on tullut ilmi, että ruoan valinnoilla halutaan myös kertoa itsestä, ilmaista omaa identiteettiä. Kyse ei siis ole yksinomaan terveydestä, kehon hyvinvoinnista, vaan valinnoilla avaudutaan omasta arvotaustasta muille.
– Olen havainnut tutkimuksissa, että joissakin tapauksissa luomu valitaan sen takia, että se välittää itsestä jotain tiettyä viestiä. Vastuullisuutta, ympäristönsuojelua ja jopa varallisuutta, sillä onhan luomutuote tavallista kalliimpaa, kertoo Harri Luomala.
Yrityksille uudet ruokatrendit ovat selvä markkinarako. Osa trendien perässä liikkuvista kuluttajista vaihtaa helposti markkinoille tulevaan uuteen uutuuteen, mutta tutkija uskoo vaihtoehtoisen ajattelun ydinjoukon pysyvyyteen.
– Kestävän kulutuksen kannattaminen, läpinäkyvyys tai luomun suosiminen ovat tuleet jäädäkseen. Ydinporukka ei lähde minnekään. Se porukka on Suomessakin jo aika merkittävä ja se kasvaa koko ajan, sanoo kuluttajatutkimusta tekevä professori Harri Luomala Vaasan yliopistosta."

Tässä on havaittu, että itse asiassa vain mielikuva vaikuttaa:
http://yle.fi/uutiset/3-9327467


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 25.12.16 - klo:10:28
Ensin ajattelin, ettei tuo "Vaasan" hanke olisi yhtä "tunnustuksellista" tutkimusta kuin pääosa "Mikkelin" hankkeista, mutta kyllä tässäkin nämä lähtökohdat otetaan annettuina ja jo hyväksyttyinä (asettamisuutisesta):

Lainaus
Pyrkimys kestävän talouden kehittämiseen vaatii tuekseen laajan yhteiskunnallisen hyväksynnän. Kestävän talouden sosiaalisen hyväksynnän rakentumista tarkastellaan tutkimushankkeessa luomutuotannon ja -kulutuksen kautta. Suomi tarjoaa tutkimukselle kiinnostavan maaperän, sillä luomutuotannon kasvattaminen on nostettu keskeiseksi tavoitteeksi hallitusohjelmassa ja kansallista maabrändiä pohtineessa työryhmässä. Luomukulutuksen kasvu on kuitenkin ollut hidasta verrattaessa muihin maihin.

Eli kärjistäen: siinäkin vain etsitään keinoja, joilla luomu saataisiin "yhteiskunnallisesti hyväksyttyä". Ja kulutus (sitä kautta) kasvuun, kuten niissä "muissa maissa".*)

Nyt noissa uutisissa nostetaan kyllä esiin teemoja, jotka tuntuvat hiukan kriittisiltäkin, kuten vaikka tämä esimerkki, johon Jarrumies tuossa jo viittaisikin:

Brändi maistuu hyvältä – Miksi tuote tuntuu paremmalta paremmassa paketissa? (http://yle.fi/uutiset/3-9327467)

Lainaus
[...]Professori Luomala puhuu tuhlaavaisen signaloinnin teoriasta.

– Niitä tuotteita ostamalla kerrot siitä, että olet sen verran fiksu ja sinulla on rahaa, että voit suosia näitä. Ja sillä, että nämä eivät hyödytä vain itseäsi lähetät tuhlaavaisen signaalin, jolla haluat vastineeksi muilta kunnioitusta. Tällä tavoin näytät näennäisesti omaa epäitsekkyyttäsi.

Mutta onko kyse siitä, että etsitään vain keinoja saada tuo mekanismi toimimaan paremmmin, myös Suomessa? Kaikki kuluttajat täytyy saada mukaan tähän "tuhlaavaiseen signalointiin"? Jos tuo teoria toimii hyvin Helsingin Kampissa, miten sen saisi toimimaan Kauhajoellakin (esimerkkipaikkakunnat ko. artikkelissa)? Ja juuri siten, että se edistäisi luomun kulutusta?

_______________

*) Joka väitekin muuten otetaan hyvin annettuna tosiasiana. Vaikka se on tosi vain, jos valitsemme sopivasti nämä "muut maat", katsomme vaikka Ruotsiin ja Tanskaan. Jos otamme mukaan kaikki maat, tai vaikkapa vain kaikki kehittyneet, rikkaat maat, ei Suomi niin kovasti muista poikkeakaan, luomun kulutuksessa ja sen trendeissä.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 15.01.17 - klo:06:42
Kun ...

Suomen yliopistokeskukset juhlistavat Suomi 100-juhlavuotta haastekampanjalla (http://www.radiomikkeli.fi/uutiset/suomen-yliopistokeskukset-juhlistavat-suomi-100-juhlavuotta-haastekampanjalla)

Lainaus
Suomen yliopistokeskukset juhlistavat yhdessä Suomi 100 -juhlavuotta käynnistämällä 100 haastetta -kampanjan. Kampanjassa yliopistokeskukset tuovat esille ajankohtaisia teemoja ja ongelmia. Haasteita esittävät myös alueellisesti ja valtakunnallisesti tunnetut ihmiset.

... niin Mikkelin listalla eli ehdotuksissa on sitten tämä:

Lainaus
Mikkelin yliopistokeskuksen haastevideot:

 o Kuinka ruoantuotannosta saadaan 20% luomua?
 Pirjo Siiskonen, Luomuliiton puheenjohtaja

Vähemmän tunnustuksellisella linjalla tuo haaste olisi tietysti: miksi ruoantuotannosta pitäisi saada 20% luomua? Avoimena sille mahdollisuudelle, ettei pitäisikään.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 16.01.17 - klo:07:37
Ainakin pari "rakasta vihollistamme" on nyt poistunut näistä kuvioista:

Vuosi ja väki on vaihtunut Luomuinstituutin koordinaatioyksikössä (http://luomu.fi/kirjoitus/vuosi-ja-vaki-on-vaihtunut-luomuinstituutin-koordinaatioyksikossa/1/?ref=etusivu)

Lainaus
Johtaja Pirjo Siiskonen siirtyy eläkepäiville, tutkimuskoordinaattori Jaakko Nuutila Luonnonvarakeskuksen kansainvälisiin tehtäviin ja tutkimusavustaja Juho Hämäläinen palaa kandiopintojensa pariin.

Ja tämä on nyt sitten ihan virallista:

Lainaus
Vuoden vaihteessa Luomuinstituutin hallinnointi siirtyi sopimuksen mukaisesti Luonnonvarakeskuksen tehtäväksi vuosiksi 2017-2020.

Mutta löysänä "asiantuntijaverkostona" Luomuinstituutti siis jatkaa. Ja uusi johtajakin sille on siis valittu. Hänellehän laitoimme jo hyvissä ajoin tämän kysymyksemme odottamaan:

Vanhaa akateemista ajattelua ja teoretisointia luomuviljelystä:

Luomuliiton uusi puheenjohtaja Pirjo Siiskonen: Koko maan ruuantuotanto pitää saada luomuun (http://yle.fi/uutiset/3-9322008)

Tai siis oikeastaan nykyistä, koska hän on edellisessä virassaan vielä vuoden loppuun. Mutta niin moneen kertaan tuo idea on täällä käsitelty, ettei maksane vaivaa sitä kaikkea toistaa.

Mutta nyt olisi jollekin lehtimiehelle "tuhannen taalan paikka" kysyä Sari Iivoselta, mitä mieltä hän on tuosta kaikesta. Ellei nyt, niin viimeistän siinä vaiheessa, kun Iivonen astuu virkaansa. ("Edeltäjänne mielestä ...")



Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 31.01.17 - klo:03:57

Helsingin yliopisto ilmoitti tämän projektin tänään päättyneeksi:

Selvitys luomun kehityksestä kahdeksassa Euroopan maassa (https://tuhat.helsinki.fi/portal/fi/projects/selvitys-luomun-keh(cf346eed-8cdc-472d-bf14-40a7dd0c1ce6).html)

Tuliko siitä mitään tulosta? Tuosta ei selvinnyt. Tuollainen tuore selvitys ja vertailu olisi mitä mielenkiintoisin. Vaikka se olisi vähän "tunnustuksellinenkin"!


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 01.02.17 - klo:09:21
Tällainen julkaisu löytyi:

Luomun kehityksestä kahdeksassa Euroopan maassa: Tilastoihin perustuva selvitys Itävallan, Norjan, Ruotsin, Saksan, Suomen, Tanskan ja Viron luomuruokaketjusta ja sen kehityksestä (https://tuhat.helsinki.fi/portal/fi/publications/luomun-kehityksesta(0cdddf1b-58fd-49d6-a505-0304fcad15f2).html)

Tuo olisi tietysti tilattavissa, mutta eikö tuon voisi julkaista netissä?

Hiukan selvityksen (tilastollista) luotettavuutta kyllä syö, että puhutaan 8 maasta - mutta luetellaan samassa otsikossa vain 7 maata!  8)

Tuohon on valittu suuren luomun kysynnän maita kuten Itävalta, Ruotsi, Saksa ja Tanska. Mutta vertailukohdaksi on sitten kyllä tuotu myös maita, joissa luomun kysyntä on pientä kuten Norja, Suomi ja Viro.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 16.02.17 - klo:06:37

Tuosta maavertailusta pitää Pirjo Siiskonen luennon Luomuinstituutissa 21.2.17. Pian sen jälkeen varmaan saamme nettiin luentodiat, joista ainakin päätulokset selviävät.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 17.02.17 - klo:06:28
Tämä on Ruralia-instituutin tutkimus ...

Leimatusta salonkikelpoiseksi - Luomu suomalaisessa mediassa (https://tuhat.helsinki.fi/portal/fi/publications/leimatusta-salonkik(3c3376f6-85ce-46ad-9a03-c9b12e1dafeb).html)

... vaikka raportti siitä ilmestyykin Luomulehdessä.

Samaa toivomme tästäkin kuin edellä mainitusta maavertailusta. Se onkin luultavasti jonkin ajan kuluttua netistä tavoitettavissa, ainakin siis päätuloksiltaan.

PS. Itse asiassa se on jo, täältä s. 18:

https://issuu.com/luomulehti/docs/luomulehti_1_2017_issuu


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 04.03.17 - klo:06:25
Ensi vaikutelmani on, että luomun kehitys Suomessa on tosiaan tapahtunut n. 30 vuodessa (plus miinus jokunen vuosi) ja sen toimijat, aktivistit taitavat pääosin yhä olla keskuudessamme. Ja toinen huomio: ovatpahan aika hyvin onnistuneet järjestämään virkoja itselleen ja/tai toisilleen ...  8)

Saman käsityksen saa tästä Erkki Pöytäniemen muistelmien tapaisesta bloggauksesta:

Luomumatkalla (http://erkkipöytäniemi.fi/blogipostaukset/luomumatkalla/)

Siitä löytyy tämä (tilastollinen) yhteenvetotietokin:

Lainaus
Sinä aikana kun olen ollut luomualalla mukana on luomuviljelypinta-ala kasvanut alle 1000 hehtaarista yli 200000 hehtaariin, 10% Suomen viljellystä peltoalasta.
*)

Ja tieto, että valtiovalta on ollut mukana koko ajan, ei vasta Luomuinstituutin perustamisen myötä:

Lainaus
Vuotta myöhemmin, kun olin palannut Viikkiin opiskelemaan, soitti suomalaisen luomun grand old man Mikko Pax, ja kertoi, että Biodynaaminen yhdistys oli saanut valtionavun luonnonmukaisen viljelyn neuvojan palkkaamiseen, ja kysyi suostuisinko hommaan. Suostuinhan minä ja toimin neuvojana 3 vuotta.
(so. noin 1980-luvun puolessa välissä. HJ)

Pöytäniemi kuvaa kärjistäen opetusta "ennenvanhaan":

Lainaus
Yliopistossa ei 1980-luvulla tietenkään luomua opetettu, vaan kerrottiin mm, että hevosissa ei ole pyörivää osaa, johon saisi voiman ulosoton (maatalousteknologian perusteet), maatalouden historialla ei ole mitään merkitystä (maatalouspolitiikan perusteet), kasveille ei ole merkitystä, missä muodossa ne ravinteet saavat (kasvinviljelytieteen perusteet) ja myrkkyjä tulee kutsua kasvinsuojeluaineiksi (kasvinsuojelun perusteet). Maaperäbiologiaa ei opetettu, liekö siitä juuri kuultukaan. Onneksi maatalousopiskelijoiden piirissä toimi ‘Vaihtoehtoisen viljelyn opintopiiri’, jonka piiriin silloin Maatalouskirjastossa työskennellyt Anja Alanko poimi sopivan näköiset nuoret opiskelijat jollakin kuudennella aistilla.

Vastaavan, mutta toiseen suuntaan kärjistävän kuvauksen voisi varmaan kirjoittaa nykytilanteesta, ja vaikkapa Mikkelissä annetusta opetuksesta. Jossa nyt "Vaihtoehtoisen viljelyn opintopiiri" on saanut hyvin virallisen aseman, ja valtion rahoituksen.

__________

*) tällä tiedolla on relevanssia toisessa keskustelussamme:

Luomusatojen kehitys ajan myötä (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=752.0)

Hyvin pitkäaikainen vertailu on siis mahdollinen korkeintaan tuon n. 1000 hehtaarin osalta.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 15.03.17 - klo:07:56
Miten laajaa tämä toiminta on? Tältä Luken sivulta (https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ruoka-ja-ravitsemus/luomutuotanto/) selviää:

Lainaus
Luken luomututkimusta koordinoi yhdessä Helsingin yliopiston kanssa perustettu Luomuinstituutti. Luomututkimuksen parissa työskentelee pääsääntöisesti tai ajoittain yli 80 lukelaista.

Siitä saa jo jonkinlaisen painostusryhmän.  :D


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 10.04.17 - klo:07:20
Mikkelissä tiede on edelleen tätä:

Lainaus
- Luomun kysyntä kasvaa ympäri Euroopan ja Suomessakin yhä useampi ostaa luomua. Luomu natsaa ajan henkeen ja terveys ja hyvinvointi haetaan lautasen kautta. Kuluttajilla on huoli ruuan turvallisuudesta ja ruokaskandaalit lisäävät luomun suosiota. Luomua on nykyisin hyvin saatavilla ja se helpottaa ostamista, Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen valotti Tiedepäivässä luomun suosion kasvun syitä.

Vaikka vaatii kyllä omanlaisensa katsojan silmät, jos pystyy - kun vielä luomua on "hyvin saatavilla" - näkemään 2%  (tai hinnat huomioon ottaen noin 1%:n) myyntiosuudessa "suosiota" ja vieläpä ajan henkeä.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 17.04.17 - klo:08:50
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin lehti 1/2015 putosi postilaatikosta. Hyvin suuri osa sen artikkeleista käsitteli luomua. Pari poimintaa, kommentoiden:

Juttu "Jäljitetettävyysjärjestelmiä tehostamalla ruokaväärennökset kuriin" vakuutti minut, että typen isotooppeihin perustuvalla meetelmällä voidaan kuin voidaankin luomutuotteet erottaa tavanomaisista. Mutta ilmeisesti ko. menetelmään perustuvaa laitetta ei kyllä kovin lähitulevaisuudessa ole odotettavissa kaupan kassalle tms. Ja muut ihmettelyni asiassa tietysti (ks. edellä) jäävät edelleen voimaan.

Tässäkin artikkelissa vahvistetaan näin olevan laita:

Ruokahuijaukset lisääntyvät – väärensimme oliiviöljyä ja laitoimme kalat DNA-testiin (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/04/16/ruokahuijaukset-lisaantyvat-vaarensimme-oliivioljya-ja-laitoimme-kalat-dna)

Lainaus
Luomuna saatetaan myydä tuotteita, jotka eivät oikeasti sitä ole [...]

Tutkijoilla on käytössään muitakin salapoliisikeinoja. Isotooppianalyysillä saadaan esimerkiksi selville, ovatko mansikat kasvaneet Virossa vai Suomessa. Saman alkuaineen atomeissa voi olla eri määrä neutroneja, ja näitä eri painoisia atomeja kutsutaan alkuaineen isotoopeiksi. Vedyn ja hapen eri isotoopit viihtyvät eri puolilla maapalloa, joten niistä voi päätellä kasvin kasvupaikan.

Typen isotooppeja tutkimalla selviää, onko kasvi lannoitettu kemiallisesti vai luomukriteerien mukaan lannalla.

Sitä ei tuossa artikkelissa eikä ilmeisesti ohjelmassakaan tarkastella, miltä kauheuksilta kuluttajaa noilla huippumenetelmillä sitten suojeltaisiin. Oikeasti.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 19.04.17 - klo:04:09
Onko tästä Helsingin yliopiston tilaisuudesta syntynyt mitään muuta kirjallista materiaalia:

Maa­ta­lous kai­paa tie­det­tä ja tark­kaa­vai­suut­ta (https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/maatalous-kaipaa-tiedetta-ja-tarkkaavaisuutta)

Mitä siellä oikein sanottiin? Jos tämä kohta, ja siihen liittyvä twiittiraporttti paikkansa pitävät, niin pahaa pelkään:

Lainaus
LUO­MUN OPIT
Professori Anna-Liisa Laineen mukaan luomuviljelyn tuotokset ovat usein jonkin verran teollisen maatalouden tuotoksia pienempiä, eikä siitä ei yksin ole ruoantuotannon pelastajaksi.

Sen mainitun twiitin mukaan hän olisi tuolla sanonut:

Lainaus
Anna-Liisa Laine: Luomun tehottomuus vs. tehomaataloustuotanto on tapauskohtaista, 0-25 % tehottomampaa  #HelsinkiSustainability#Tiede2017

Jos tuollaisista luvuista on lähdetty, niin varmasti luomussa on sitten paljon hyvää nähtykin (ja siihen tai ainakin sillä kokeiluun on maailmalla varaa).  Mutta ovatko nuo luvut tiedettä? Jonka keskeinen ja tunnusomainen piirre on pyrkimys pysyä tosiasioissa?*)

Outo yritys nähdä jotain pahaa Vihreässä vallankumouksessa, kaikesta huolimatta, näyttää tuon selostuksen mukaan vallinneen tuossa keskustelussa:

Lainaus
Moni asia olisi toisin ilman vihreätä vallankumousta. Uusien lajikkeiden, teollisten viljely- ja kastelumenetelmien sekä tehokkaiden lannoitteiden ja torjunta-aineiden yhdistelmä vaatii paljon, mutta tuottaa runsaasti ja taatumpaa satoa. Ruokaa monelle.

Vihreä vallankumous on vain osin vanhentunut. Nyt ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii fossiilisten polttoaineiden**) käytön hillitsemistä ja maan hiilivarojen huomioonottoa maataloudessakin. Maaperä ei kestä ylenmääräistä typpilannoitusta eivätkä ekosysteemit myrkkykuormaa. Yksipuoliset viljelyalat ovat alttiita kasvitaudeille.

Jotain uutta on etsitty. Joka näyttää kyllä olleen just sitä vanhaa:

Lainaus
Keinoja tosiaan tarvitaan luonnonmukaisuuden lisäksi sekä uusista teknologioista että teollisesta maataloudesta. Tuomas Mattila on sekä tutkija että luomuviljelijä. Hänen viljelemällään Kilpiän tilalla pellot ovat kiertoviljelyssä ja alati kasvipeitteisinä.
— Jokaiselle maanviljelijälle tekisi hyvää luopua typpilannoitteista ja torjunta-aineista. Sitten, kun on oppinut saamaan hyvää satoa ilman, voisi palata katkaisuhoidosta ja alkaa taas varovaisesti lannoittaa ja käyttää myrkkyjä, Mattila sanoo.

Nyt vasta huomasin, että keskustelun voi tuolta katsoa eli kuunnellakin. (Ei vaan millään viitsisi: koska olen niin laiska, en oikein jaksa katsoa telkkaria, edes netistä!  ;))

Mutta sen jo tuosta selostuksestakin näki, että osa modernista tieteestä loisti ilmeisesti poissaolollaan: geenitekniikka!

______________


*) ja väite, että luomun tuotto on 0-25% tavanomaisesta, on lähempänä tosiasioita!
**) jonka ajatuksen taustalla varmasti on käsitys, että typpilanoitteen valmistus edellyttää fossiilisia raaka- ja polttoaineita, myös tulevaisuudessa. Mikä ei pidä paikkaansa (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=692.0). Mutta siinä kysymyksessä tulevaisuuden visiointi on taktisesti pysäytetty!


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 20.04.17 - klo:07:08
Nyt Radio Mikkeli osaa jo kertoa tämän tulevasta luomukonferenssista:

Mikkelissä pohditaan maailmanlaajuisesti luomun tilannetta ruokajärjestelmissä (http://www.radiomikkeli.fi/uutiset/mikkelissa-pohditaan-maailmanlaajuisesti-luomun-tilannetta-ruokajarjestelmissa)

Yllätyksettömästi tämä uusi guru Reganold tullee kertomaan juuri sen, minkä hän on kertonut ennenkin:

Lainaus
Professori John P. Reganold tarkastelee luomuruoantuotannon kestävyyttä monipuolisesti huomioiden tuotantotavan ympäristövaikutuksia, taloudellista kannattavuutta, sosiaalista kestävyyttä sekä vaikutuksia sadon määrään ja laatuun.

- Vaikka luomutuotannossa satotasot jäävät yleensä alhaisemmaksi kuin tavanomaisessa tuotannossa, on luomutuotanto kannattavampaa ja ympäristöystävällisempää, toteaa professori John P. Reganold.

Ottaa esiin tuon taloudellisen kannattavuudenkin, vaikka se - koska se perustuu markkinointiin ja yhteiskunnan tukiin rikkaissa maissa - on maailmanlaajuisessa tarkastelussa täysin epärelevantti asia.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Jarrumies - 20.04.17 - klo:07:16

Mikkelin luomukonferenssin tiedot on tarkemmin netissä:
http://www.njf.nu/seminars/mikkeli2017


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 20.04.17 - klo:07:31

Nyt olisi mikkeliläisille opiskelijoille erinomainen paikka järjestää samanlainen mielenosoitus tälle konferenssille kuin USA:laiset opiskelijat järjestivät Vanhana Shivan luennolle (http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=7.msg8348#msg8348). Ja jos tilaisuuteen liittyy kaikille avoin keskustelutilaisuus, mennä sinne, hankalia kysymyksiä esittämään.

Vaan löytyykö sieltä tuollainen porukka, jos suuri osa heistä on vartavasten tullut Mikkeliin luomuopintoja harjoittamaan? Ja kun luomun kannattamisesta näyttää siellä tiedotuvälineillekin (ja myös kaupungille jne.) tulleen jonkinlainen mikkeliläis-isänmaallinen asia?

Mutta ellei näin käykään, me tulemme varmasti ruotimaan tuon konferenssin annin. Jonka voi oikeastaan jo aloittaa tuosta ohjelmastakin, mutta varmasti sitten kun sen esitelmät ilmestyvät verkkoon.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 20.04.17 - klo:08:36
Tämän verran tuon konferenssin lähtökohdissa myönnetään (lihav. HJ):

Lainaus
The conference is organized along four transdisciplinary tracks:

Track 1. Tuning up sustainable organic production

Recent reviews suggest that organic agriculture is beneficial to the environment and promotes e.g. animal welfare in a wide context. However, there are still a number of sustainability challenges concerning organic agricultural and horticultural systems of today and organic farming is criticized for its, in many cases, lower yield performances. In this track we welcome research on all kinds of organic systems that contributes to solutions for more productive and sustainable organic farming.

Mutta vain tuon verran: tuohonkin oli lisättävä tuo "in many cases" eli luomusadot olisivat alhaisia vain "useissa (tai eräissä) tapauksissa"!

Josta kyllä tulee mieleen se Mark Twainin tokaisu juristeista, etteivät he suinkaan ole ahneita ja epärehellisiä, sellaisia on heistä vain ne 99%. jotka pilaavat muiden maineen.


Otsikko: Vs: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa
Kirjoitti: Heikki Jokipii - 23.04.17 - klo:08:10
Tässä tekstissä (http://www.muc.fi/) tulee tuo tunnustuksellisuus hyvin esille:

Lainaus
Mikkelin yliopistokeskus (MUC)
4 days ago

Mikkelin NJF-luomukonferenssi antaa vastauksia, miksi kannattaa suosia luomua.

Mikkelissä kesäkuussa 2017 järjestettävä kansainvälinen luomualan NJF-konferenssi kokoaa yhteen ruokaketjun toimijoita maailmanlaajuisesti pohtimaan luomun tilannetta ruokajärjestelmissä. Konferenssissa puhuu useita kansainvälisiä johtavia luomututkijoita. Sekä professori John P. Reganold Washingtonin valtion yliopistosta että professori Gerald Rahmann nostavat esiin kysymyksen, miksi kannattaa suosia luomua.