Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
30.03.17 - klo:07:44 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 2 3 [4]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Luomu sittenkin riittäisi maailmalle? - Worldwatchin uusi yritys  (Luettu 15740 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7727



Profiili Sähköposti
« Vastaus #45 : 20.12.12 - klo:18:28 »


Nyt mainitun seminaarin materiaali on täällä - luentoäänityksinä.

Vaatii ohjelma-asennuksenkin, no. mitäpä tuosta.

(enempää nyt itse asiaa kommentoimatta)
tallennettu
Ville Aarnikko
Täysjäsen
***
Viestejä: 142


Profiili Sähköposti
« Vastaus #46 : 17.02.13 - klo:20:31 »

Tiedoksi:

http://www.guardian.co.uk/global-development/2013/feb/16/india-rice-farmers-revolution

Saturday 16 February 2013 21.00 GMT

Lainaus
India's rice revolution

In a village in India's poorest state, Bihar, farmers are growing world record amounts of rice – with no GM, and no herbicide. Is this one solution to world food shortages?

Lainaus
This was not six or even 10 or 20 tonnes. Kumar, a shy young farmer in Nalanda district of India's poorest state Bihar, had – using only farmyard manure and without any herbicides – grown an astonishing 22.4 tonnes of rice on one hectare of land. This was a world record and with rice the staple food of more than half the world's population of seven billion, big news.

Lainaus
It beat not just the 19.4 tonnes achieved by the "father of rice", the Chinese agricultural scientist Yuan Longping, but the World Bank-funded scientists at the International Rice Research Institute in the Philippines, and anything achieved by the biggest European and American seed and GM companies. And it was not just Sumant Kumar. Krishna, Nitish, Sanjay and Bijay, his friends and rivals in Darveshpura, all recorded over 17 tonnes, and many others in the villages around claimed to have more than doubled their usual yields.

Lainaus
What happened in Darveshpura has divided scientists and is exciting governments and development experts. Tests on the soil show it is particularly rich in silicon but the reason for the "super yields" is entirely down to a method of growing crops called System of Root Intensification (SRI). It has dramatically increased yields with wheat, potatoes, sugar cane, yams, tomatoes, garlic, aubergine and many other crops and is being hailed as one of the most significant developments of the past 50 years for the world's 500 million small-scale farmers and the two billion people who depend on them.

Lainaus
"Farmers use less seeds, less water and less chemicals but they get more without having to invest more. This is revolutionary," said Dr Surendra Chaurassa from Bihar's agriculture ministry. "I did not believe it to start with, but now I think it can potentially change the way everyone farms. I would want every state to promote it. If we get 30-40% increase in yields, that is more than enough to recommend it."

The results in Bihar have exceeded Chaurassa's hopes. Sudama Mahto, an agriculture officer in Nalanda, says a small investment in training a few hundred people to teach SRI methods has resulted in a 45% increase in the region's yields. Veerapandi Arumugam, the former agriculture minister of Tamil Nadu state, hailed the system as "revolutionising" farming.

Jne.
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7727



Profiili Sähköposti
« Vastaus #47 : 18.02.13 - klo:07:23 »

Tämä menetelmä on erittäin kiistelty, kuten jo Vidal artikkelissaankin tuo esille.

Hyvin tähän kiistaan/keskusteluun pääsee sisälle vaikka IRRI:n sivulta System of Rice Intensification (SRI)

(Ilmaisua ”System of Root Intensification” käytetään myös, mutta samasta asiasta on kyse)

Kipakin kritiikki sieltä:

Agronomic UFOs waste valuable scientific resources

(Eli: “agronomiset UFOt tuhlaavat arvokkaita tieteellisiä resursseja”)

Jossa UFO oli lyhenne ilmaisusta ”unconfirmed field observation” eli vahvistamaton kenttä- tai peltohavainto …

Siinä viitatttin myös niihin valtaviin määriin lantaa, jota väitetyt SRI-sadot vaativat. Vidalin artikkelissa kerrotaan, että ”using only farmyard manure” – mutta kuinka paljon sitä lantaa oli ollut? Eli kuinka paljon ”varjohehtaareita” tuo loistava viljelytulos oli vaatinut?


PS. Aamulla 19.2.13: Tässä vielä pari kriittistä linkkiä:

Tuo ”UFO-artikkelin” toinen versio on vielä terävämpi.

Tutkimus SRI:n suorituskyvystä tavanomaiseen verrattuna  ….

Does the system of rice intensification outperform
conventional best management?
A synopsis of the empirical record
A.J. McDonald a,b,*, P.R. Hobbs b, S.J. Riha a

Received 1 May 2005; accepted 10 May 2005

… löytyy täältä.

Tässä nämä kriittiset, koska asialle myönteisiä ja siihen uskovia artikkeleita löytää hetkessä ja pilvin pimein Google-haulla.
« Viimeksi muokattu: 19.02.13 - klo:08:25 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7727



Profiili Sähköposti
« Vastaus #48 : 03.05.13 - klo:18:12 »

Taas ilmestyy tämä akateemisena tietokirjana Gaudeamuksen myymä vuosittainen vihreä pamfletti:

Maailman tila -raportti: Kestävyys on vielä mahdollista saavuttaa

Maataloudesta se on kirjoittanut aivan varmasti saman kuin ennenkin,  koska kirjoittajana on Danielle Nierenberg: eli estottoman luomuviljelyn ylistyksen, mukana vihreän vallankumouksen panettelu.

Hänen mielipiteensä, ja Worldwatchin, tuskin ovat muuttuneet tästä joulukuussa 2012 julkaistusta pamfletista:

Worldwatch Report #188: Innovations in Sustainable Agriculture: Supporting Climate-Friendly Food Production

Lisäksi saattaa kirjassa olla toinenkin maataloutta sivuava juttu, "Kuuba – kohtuutaloutta pakon edessä", joka ei voine olla käsittelemättä (ja ylistämättä) Kuuban luomuviljelyä.

Eli samaan tapaan menee kuin pari vuotta sitten, jolloin kirjoitimme asiasta uutisen ...

”Maailmanvahti” sulkee tiukasti silmänsä

... ja tällöin asiasta keskusteltiin myös täällä.
 
... ja myös Kepan palstalla ...
 
Worldwatch: Ruokakriisiä ei ratkaista teknologialla

.... sen kommenteissa.



« Viimeksi muokattu: 03.05.13 - klo:20:05 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Tarkkailija
Täysjäsen
***
Viestejä: 160


Profiili
« Vastaus #49 : 01.06.13 - klo:23:52 »

En keksinyt seuraavalle uutiselle muuta ketjua niin pistänpä jonon jatkoksi tänne, vaikka ei Worldwatchin virityksestä olekaan kysymys (tosin mainittiin), mutta samaan kategoriaan menee, tosin paljon hulvattomampi:

The Russians Prove Small Scale Organic Farming CAN Feed the World

Nyt on venäläisille luomuna tuottaville pienviljelijöille ladattu kovat paineet! Olihan siellä kommenttiosiossa joku hieman jalat maan pinnalla, onneksi.
« Viimeksi muokattu: 01.06.13 - klo:23:56 kirjoittanut Tarkkailija » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7727



Profiili Sähköposti
« Vastaus #50 : 09.02.15 - klo:06:51 »

Viime joulun alla ilmestyi tämä tutkimus ...

Diversification practices reduce organic to conventional yield gap

... joka siis väittää, että luomusadot olisivatkin vain n. 20% pienempiä kuin tavanomaiset. Ja discussion-osassaan sitten väittää, että maailman nälkä saataisiin poistettua luomu- tai agroekologisilla menetelmillä, kunhan vähän vielä ehkä satsattaisiin luomun tutkimukseen ja kehittämiseen.

Suomeen tämä tutkimus on jo sillä tavalla tullut, että saatetaan käyttää tuota "vain n. 20% pienempi" lukua eli satoarviota. Sitä käytti mm. Jussi Nikula Patarumpu-keskustelussamme.

Ruotsissa tuohon tutkimukseen viitataan jo täyttä päätä, nyt keskustelussa SLU-professorien kirjan vastapainona.

Systemaattista kritiikkiä ko. tutkimukselle en ole löytänyt, mutta tässä kuitenkin tällainen vastapuheenvuoro (Alexander J. Stein):

Diversification practices [do not] reduce organic to conventional yield gap - Ponisio &al (2014) - RSPB

Otetaan siitä nyt vain tämä lainaus:

Lainaus
This study finds that organic yields are about 20% lower than conventional yields. (While previous studies found a difference of about 25%.) The authors may have a different frame of reference, but IMHO 20% is still a lot. (I wonder whether the authors would accept a cut of “only 19.2%” in their salaries, if this is such a negligible percentage…)
(lihav. HJ)

Itselleni tuli heti mieleen, että n. 20% maailman väestöstä on 1,4 miljardia ihmistä. Vain.

Tuo metatutkimus on ilmeisesti pystynyt välttämään eräitä pahimpia sudenkuoppia - erikseen mm. mainittiin, että kaikki tutkimukset ja vertailut, joissa oli mukana primitiivisin menetelmin viljeltyjä peltoja, on jätetty aineistosta pois.

Mutta onko silti kaikki huomioitu, eli miten tuota 20% lukuakaan on lupa käyttää? Ainakin näyttäisi siltä, että tuossakaan ei ole mukana "piilohehtaareita" (eli välivuosia tms.). Tarvitaanko tässäkin taas Mark Lynas asiaa tarkistamaan?

Tutkimusraportti on siis nyt kiitettävästi netissä, kaikkien tutkittavana (päinvastoin kuin esim. oli tämän keskustelun tavallaan aloittanut Bagdleyn ym. raportti, jota aikanaan piti etsiä "kissojen ja koirien kanssa"). Mutta edelleen on osin vaikea sanoa, "mitä se on syönyt", kuten Lars Christerssonkin jo totesi (lihav. HJ):

Lainaus
EPOK menar dock att en skördeminskning på 30 till 60 procent i Sverige, vilket anges av de fyra professorerna, är för högt. Som belägg för detta hänvisas till en ”metaanalys” i Kalifornien med skördesiffror från olika delar av världen. Varifrån resultaten är tagna framgår inte av undersökningen. Inte heller redovisas, vilka gödslingsnivåer man applicerar eller vilka tidsaspekter det är frågan om.

Christerssonin ihmettelyn taustalla on varmaan sama kuin minunkin: miten ihmeessä sitten, jos jonkinlaiseksi maailmanlaajuiseksi keskiarvoksi saadaan tuo vain noin 20% huonompi sato, saattaa luomun satotaso Suomessa ja Ruotsissa olla itsepäisesti, vuodesta toiseen, se noin 40% tavanomaista alempi? *)

Erikseen ihmetyttää, miten Jan Bengtsson vastineessaan Christerssonille ...

Tröttsamt med meningslös anti-eko-debatt

... ikäänkuin "kehtaa" (sitten yhä) vedota tähän Ponision ym. tutkimukseen (omien enemmän tai vähemmän satunnaisten havaintojensa lisäksi) kun hän varmasti tietää näiden virallisten (ja jo pitkään kerättyjen) luomun satotilastojen olemassaolosta Ruotsissa.

_____________

*) ja siis ilman välivuosien (tms.) huomioon ottamista. Tämä lisätieto satunnaiselle lukijallemme, säännölliset lukijamme tämän asian jo varmasti tietävät.
« Viimeksi muokattu: 09.02.15 - klo:13:42 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7727



Profiili Sähköposti
« Vastaus #51 : 11.02.15 - klo:14:48 »

Ja tähän täytyy valitettavasti heti tehdä korjaus:

Tutkimusraportti on siis nyt kiitettävästi netissä, kaikkien tutkittavana (päinvastoin kuin esim. oli tämän keskustelun tavallaan aloittanut Bagdleyn ym. raportti, jota aikanaan piti etsiä "kissojen ja koirien kanssa"). Mutta edelleen on osin vaikea sanoa, "mitä se on syönyt", kuten Lars Christerssonkin jo totesi (lihav. HJ):

Tutkimus oli hetken aikaa - eli juuri silloin kuin kirjoitin - vapaasti saatavissa, mutta on nyt siirtynyt maksumuurin taakse. (Pahus, kun en ymmärtänyt sitä silloin heti kopioida!)

Tosin edelleen asia on suhteellisesti paremmin kuin Bagdleyn ym. raportin osalta, jota ei vuosikausiin löytynyt mistään, rahallakaan, vaikka Worldwatch siitä jo auliisti kertoi.

Mutta niin siis myös vaikeutuu sen tarkistaminen, mitä tutkimuksia tässä Ponision ym. tutkimuksessa oli mukana.

***

Tällainen väliajatus tässa asiasta tuli: oletetaan, että Ponision ym. vertailut jne. ovat kaikki OK, ja todellakin, luomumenetelmillä olisi mahdollista saada lähes yhtä hyviä, vain noin 20% huonompia satoja.

Miksei niin sitten tehdä? Miksi kaikki tilastot osoittavat toista, eli sitä noin 40% "gäppiä"? Pitäsikö luomuiviljelijät - niissä maissa, joissa heillä on erityistukia - pistää tiukoille, tuo 80% on saatava - muutoin tuet vähenevät?

(Sehän olisi Suomessa ja Ruotsissa tavallaan helppo toteuttaa: satotuloksessa tavanomaisen keskiarvo - 20%, niin se olisi 100% luomutuki. Jos tulos on vähemmän, niin se tuesta pois? Eli ei rahaa harrastelijoille? Tietysti, reiluus mukaan, jos tulos on enemmän, niin suurempi korvaus.)

***

Tuosta Ponision ym. tutkimuksesta - jos siinä on, kuten ilmoitettiin, 115 tutkimusta, jotka sisältävät enemmän 1000 havaintoa - pitäisi lisäksi olla apua jopa siinä, että löydettäsiin luomuviljelyn pullonkaulat tai toisinpäin, tieto siitä, millä keinoin saataisiin kaikkialla aikaiseksi tuo 80% tulos. Eikö?
« Viimeksi muokattu: 11.02.15 - klo:15:59 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7727



Profiili Sähköposti
« Vastaus #52 : 12.02.15 - klo:05:46 »

Tutkimus oli hetken aikaa - eli juuri silloin kuin kirjoitin - vapaasti saatavissa, mutta on nyt siirtynyt maksumuurin taakse. (Pahus, kun en ymmärtänyt sitä silloin heti kopioida!)

Kuinka ollakaan, joku oli lähettänyt minulle sähköpostissa, pdf-muodossa tuon tutkimusraportin. Ja mitä minä sen suhteen voin - paitsi lämpimästi kiittää!

Tutustun siihen nyt itse tykönäni tarkemmin. Ja jos joku muu ... niin tarvittaessa ... no, ymmärrätte, mitä tarkoitan.  Virnistää

Mutta jo tuosta abstraktista löytyy tällainen tutkimuksen tulos (lihav. HJ):

Lainaus
"[...] we found no significant differences in yields for leguminous versus non-leguminous crops, perennials versus annuals or developed versus developing countries.

Nyt, jos tuohon tutkimukseen, ja sen väittämään vain n. 20% eroon vedotaan, niin silloin vetoaja ei voi sitten enää (ns. samaan hengenvetoon) väittää, että luomuviljely olisi tavanomaista viljelyä tehokkaampaa kehitysmaissa. "You can't have it both ways", jätskiä ei voi yhtäaikaa säästää ja syödä.
« Viimeksi muokattu: 12.02.15 - klo:08:30 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7727



Profiili Sähköposti
« Vastaus #53 : 14.03.15 - klo:17:37 »

Mitään uutta asiassa ei ole ilmennyt, mutta näin haluaa luomu.fi lämmittää vanhaa soppaa:

Kestävää maataloutta ekologisia toimintoja tehostamalla

Ja siis Luomuinstiituutin nimissä. Tuo artikkeli on päivätty 12.3.2015. Lähdeviittet ovat luomuseminaariin vuonna 2012, ja sen esitelmiin. Nytkö ne sitten on saatu suomennettua, vai mistä on kyse?

Mitään olennaista uutta syytä ei - tuo Leifertin esitelmä asiassa lienee keskeisin - ei kuitenkaan esitetä sen perustelemiseksi, että

a) maailma ylipäänsä voisi luomuviljelyllä nyt ja tulevaisuudessa pärjätä

ja sen lisäksi ei myöskään syytä

b) miksi sen pitäisi sitä edes yrittää?

Keskeinen peruste Rajalan artikkelissa on tämä typen osalta:

Lainaus
Yhden typpilannoitekilon tuottamiseen tarvitaan noin yksi litra öljyä. Samalla aiheutuu 2,4 kilon kasvihuonekaasupäästöt. Tämä tarkoittaa Britannian olosuhteissa, että 100 hehtaarin tilalla kuluu 20 000 litraa öljyä typpilannoitteiden tuotantoon, josta aiheutuu 47 600 kilon kasvihuonekaasujen päästöt.
[...]
Maailman tunnetut öljyn esiintymät ovat varsin rajalliset; ne riittävät nykykulutuksella vain noin 45 vuodeksi.

Hän yrittää siis yhä vielä tätä vanhaa temppua, vaikka pitäisi olla jo kaikille itsestäänselvyys, että typen teollinen valmistus ei mitenkään ole fossiilisten polttoineiden varassa.

Samoin jatkaa fosforin osalta ...

Lainaus
Fosfori pullonkaula

Fosforista on tulossa toinen pullonkaula maataloustuotannolle, koska fosfori louhitaan maaperästä, jossa sen esiintymät ovat rajallisia.

... ikäänkuin luomutuotanto olisi jotenkin tästä tosiasiasta riippumaton. No, onhan se, tavallaan, sen kun ei tarvitse juurikaan omaa fosforiaan käyttääCool

Ratkaisuksi Rajala (Leifert?) tietysti tarjoaa kierrätystä, ja myös jalostusta:

Lainaus
Tulevaisuudessa ravinteita tulee kierrättää tehokkaammin. Tämä koskee sekä eläinten lantaa että teurasjätteitä, viherlannoitusta, satojätteitä ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja sekä taajamien  ja kotitalouden eloperäisiä jätteitä. Myös ihmisten ulosteiden ravinteet tulisi saada takaisin kiertoon. Ravinteiden hävikkejä maasta tulee pienentää. On tarpeen myös jalostaa paremmin ravinteita, varsinkin typpeä ja fosforia, hyödyntäviä lajikkeita.

Jos nyt vähän "pyöristän", niin siinäpä lienevät lueteltuina melkein kaikki ne osa-alueet, joissa luomuviljelyn säännöt estävät asian tehokkaan kehittelyn, mainittujen ongelmien ratkaisun! - Alkaen vaikka tästä vanhasta huomautuksestamme, jossa kysymyksessäkään asiat eivät sen koommin (2009) tietääksemme mitenkään ole muuttuneet.
« Viimeksi muokattu: 14.03.15 - klo:19:35 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7727



Profiili Sähköposti
« Vastaus #54 : 15.03.15 - klo:08:13 »

Rajala/Leifertista vielä:

Lainaus
Mikä on fosforilannoituksen ehtymisen vaikutukset esimerkiksi Britannian vehnäntuotantoon? Vuonna 2100 ilman fosforilannoitusta viljan satotaso olisi nykylajikkeilla noin 3 t/ha, kun fosforilannoituksella olisi saavutettavissa 10 t/ha. Ilman fosforilannoitusta satotasot putoavat tavanomaisessa maataloudessa yli 50 prosenttia.
(lihav. HJ)

Jos näin on, samoin käy satotasoissa niille luomutiloille, jotka menettävät tiloille eri tavoin tavanomaisilta tiloilta salakuljetetun fosforin (vrt. em. ranskalaistutkimus). Kyllä, kierrätys on niille ratkaisu, tavallaan ... mutta jos ei enää löydy "kierrätettävää"? 

Jatkoa tähän klo 12:38: Vastaava asia on kyllä tämä "kiinalainen juttu":

Lainaus
Tulokset pitkäaikaiskokeista Kiinassa osoittavat, että samoilla ravinnemäärillä sekä väki- että eloperäiset lannoitteet tuottavat yhtä suuria satoja.

Ensinnäkin tietysti on huomattava, ettei Jukka Rajalakaan ole pystynyt lisäämään tähän kohtaan asiasta Leiferilta puuttuvaa lähdeviitetta. Joka kyllä olisi pitänyt ehdottomasti mukana olla! Tuollaisena se on "hearsay", "kerrotaan, että". *)

Mutta jos oletetaan, että tieto on kuitenkin oikea tai oikean suuntainen: mistä ja miltä hehtaareilta nämä "eloperäiset lannoitteet" on sieltä kerätty? Ja tietysti myös: onko niitä tuotu tavanomaisilta tiloilta?

Tässä David Triben (GMO Pundit) analyysissä tai tarkistuslistassa ...

Can organic farming feed the world? It's the system yield that matters -- including hidden manure subsidies and off balance sheet accounting

... on mukana myös kysymys: "3. Can China do it?" eli voiko Kiina sen tehdä.

Mukana oleva kaavio viittaisi siihen, että Kiina ei edes sitä yritä **) (se kyllä tosin päättyy vuoteen 1996, jos joku löytää tuoreemman, se otetaan kiitoksella tänne vastaan). Joka tuntuu kummalliselta, jos tuo Rajalan/Leifertin tieto pitäisi edes jotenkin paikkansa. (Kukaan ei liene sentään uskaltanut väittää, että Kiinan hallitus olisi ja olisi ollut "Monsanton" ym. "talutusnuorassa"?) 

___________

*) se, että mainittu tutkimus oli tehty nimenomaan Kiinassa, tukee aika lailla täydellisesti Matti Pekkarisen aikanaan Skepsis-palstalla keksimää ja julkaisemaa "rautaista lakia", jonka mukaan luomusadot ovat sitä suurempia, mitä kauempana paikka on kertojasta (Matillahan oli tähän jopa matemaattinen kaava!)  Cool

**) ainakaan enää! On tietoja siitä, että Maon täydellisesti epäonnistuneessa Suuressa Harppauksessa, joka johti modernin ajan ilmeisesti suurimpaan nälänhätään maailmassa, tukeuduttiin luomumenetelmiin, eli suositeltiin ja vaadittiin typensitojakasvien käyttöä lannoituksessa. Tämä johtui ilmeisesti ko. kampanjan (viimeistään jälkikäteen voi sanoa: epätoivoisesta) yleispyrkimyksestä päästä äkkiä Kiinan taloudelliseen omavaraisuuteen. Kiinalla ei vielä 1950-luvun lopulla ollut riittävästi omaa typpilannoiteteollisuutta, jota kuitenkin ryhdyttiin sitten 1960-luvulla massiivisella meiningillä rakentamaan. Jopa muistan, miten ilmaiseksi jaetut kiinalaiset kuvalehdet tuolloin asiaa esittelivät, ja ylpeinä: vaikutelmaksi melkein tuli, että Mao tai Kiinan kommunistinen puolue oli ko. asian tai menetelmän itse keksinyt.

Tuolla "on tietoja" -ilmaisulla syyllistyn tavallaan itse samaan, mistä syytin Rajalaa ja Leifertia edellä, mutta ihan sama asia se ei ole:  Leifertin tutkimuslähde on varmasti helposti löydettävissä ja kerrottavissa, virallista totuutta "Suuresta Harppauksesta" etsitään yhä. Otan nyt tehtäväkseni kuitenkin dokumentoida tuon väitteeni paremmin. Asiaa en ole omasta päästäni keksinyt, mutta en juuri nyt muista lähdettäni. Typpilannoitteiden pieni kulutus Kiinassa ennen 1960-lukua näkyy tietysti jo "GMO Punditin" eli Vaclav Smilin kaaviossa.
(Lisäys 16.3.2015)
« Viimeksi muokattu: 16.03.15 - klo:09:02 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7727



Profiili Sähköposti
« Vastaus #55 : 16.06.15 - klo:08:02 »

Tuolta Turun Sanomista tuli mieleeni, että mihin näitä mm. edellä esiteltyjä tutkimuksia (ja "tutkimuksia") luomusta koko maailman ruokkijana tarvitaan. Taitaa olla niin, että niitä tarvitaan kotimaisen (länsimaisen) luomumyynnin edistämiseen. Näin oli mm. tuossa Osmo Rauhalan kirjoituksessa. Hänelle ei riittänyt mainosargumentiksi se, että New Yorkissa nyt "kaikki" ostavat luomua, vaan asiaan täytyi lisätä väite:

Lainaus
Hyviksi rengeiksi luulluista maatalouden kemikaaleista on tulossa hiljalleen huonoja isäntiä. YK:n maatalousjärjestö teki 2007–2009 kenttäkokeita 50:ssä kehitysmaassa opettaen viljelijöitä kasvattamaan tuotteensa luomuna. Satomäärät kasvoivat 80 prosenttia. *) YK suositteleekin siirtymistä laajamittaiseen luomutuotantoon maailmassa ruuantuotannon turvaamiseksi. Yhdellä kauhalla voi edistää montaa asiaa.

Kysyttynä hän sitten siellä kertoi, että tuo YK:n suositus löytyisi IAASTD-raportista. Sieltä varmasti se löytyy, mutta siinä on se vika, että se ei ole YK:n asiakirja eikä YK:n (FAO:n) suositus. Josta toki siellä huomautin.

(FAO:lla on huono tapa liian löysästi antaa nimensä ja logonsa muiden käyttöön. Mm. IFOAM on sen silloin tällöin asiakirjoihinsa saanut. Samoin se oli jotenkin "mukana" tuossa IAASTD-projektissa, joten osin Rauhalan väärinkäsitys on anteeksiannettava.)

Mutta siis: noita myyttejä siitä, että jossain luomusadot olisivat tosi hyviä, tarvitaan ilmeisesti ylläpitämään luomun ympäristöimagoa. Jota myös tarvitaan markkinoinnissa. Sitä tosiasiaa kun ei voida kokonaan kiistää, että Suomessa (tai Ruotsissa jne.) ne ovat surkeita. Tuollaiset  IAASTD-raportit ym. - kun niiden syntytaustaa ei yleisesti tiedetä - antavat tälle pyrkimykselle taustatukea.

Kun ei kuulostaisi hyvältä, että tietyn varakkaan kuluttajaryhmän ruokimiseen käytetään (ja valtion erityistuella) nelinkertainen viljelypinta-ala muuhun ruokatuotantoon verrattuna (kuten Suomessa) - vaikka sitten muutoin viljely olisi kuinka ympäristöystävällistä. Tämä tosiasia voidaan näillä em. (tutkimus)tarinoilla häivyttää.

Luomuinstituutin missio on selvästi luomun markkinoinnissa. Mutta sekin samoin aina välillä tuo seminaareihinsa jonkun esitelmöitsijän todistamaan, miten luomulla voitaisiin koko maailma ruokkia. Koska sekin, sen mielikuvan ylläpito, on tässä markkinoinnissa tärkeää.

_____________

*) kyseessä ei ollut FAO:n tutkimus/raportti vaan UNEP:in. Josta myös TS:ssä äsken huomautin. Asiahan liittyi tähän toimintatapaan. Sittemmin UNEP on muuttanut linjaansa.


PS. 18.6.15 klo 14: Tämänhetkinen viimeinen lauseeni Turun Sanomien palstalla, ja myös koko keskustelun vimeinen lause on tämä:

Lainaus
Myyttiä luomuviljelystä maailman ruokkijana tarvitsevatkin enää luomutuotteitansa täällä rikkaassa maailmassa kaupittelevat.

Kyllä, tuo lause kuulostaa ilkeilyltä. Mutta sillä on muita ansioita!  Cool
« Viimeksi muokattu: 13.10.15 - klo:10:01 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7727



Profiili Sähköposti
« Vastaus #56 : 04.09.15 - klo:18:37 »

Nyt SOK:m Patarumpu kuitenkin julkaissi palstallaan tämän:

Vieraskynä: Riittääkö ruokaa kaikille?

Siiinä ovat vähintään kaksi ajatusta, jotka mietityttävät eli askarruttavat (lihav. HJ)

Lainaus
Siirrytäänkö enemmän kasvipohjaiseen ruokavalioon eli hyötysuhteeltaan tehokkaampaan ruoantuotantoon?

Hyötysuhde ... OK ... mutta noinko?

***

Ja noinko - varsinkin S-ryhmä - nyt sitten näillä markkinoilla kehittää eli edistää?

S-ryhmästä emme nyt tiedä, mutta professori - ja onhan se jotakin - Helena Korpelainen näyttää olevan vakuuttunut, että jotenkin tähän tapaan se käy.

Minusta myös ne, jotka kannattavat linjaa ...

Lainaus
Periaatteessa ruokaa pystytään tuottamaan riittävästi kaikkien maapallon asukkaiden tarpeisiin, mutta poliittista tahtoa ja tietotaidon hyödyntämistä tarvitaan. Laadukasta tutkimustietoa on tarjolla. Se pitäisi valjastaa entistä laajemmin maatalouden ja koko ruokaketjun käyttöön.

... eivät välttämättä usko, että ihmisten elämän tarkoitus on elää syödäkseen. (Eli enemmän tai vähemmän kieltäytyäkseen?) Ainakaan niiden osalta, jotka ovat suurinpiirten ovat S-markettien vaikutuspiirissä?

S-ryhmän myyntiä tuskin tuo noin 2% vähemmistö pystyy kannattamaan, edes luomutiskilläkään.

***

Jos tuohon tyydytään, niin jopa luomuviljely tietysti tyydyttää maailman ruoan kysynnän. Melkein ainakin.  Virnistää
« Viimeksi muokattu: 13.10.15 - klo:10:04 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7727



Profiili Sähköposti
« Vastaus #57 : 05.02.16 - klo:09:55 »

Nyt sitten Washingtonin valtionyliopisto teki oman yrityksensä tässä asiassa, kertoi EurekAlert:

Organic agriculture key to feeding the world sustainably

Eli luomuviljely olisi kuulemma avain siihen, että maailma ruokittaisiin kestävästi. Tämä nyt vain hälytyksenä, "alert", etukäteen, jos tuo tutkimus väitteineen nyt jossain vaiheessa tuodaan Suomessa esille. Tässä vaiheessa riittänee tämä esimerkki sen metodologiasta. Mukana oli väitteitä, että jossain tilanteissa luomusadot ovat yhtä hyviä tai parempia. Kun sitten oli pakko myöntää, että suinkaan aina niin ei ole laita, niin sitten:

Lainaus
However, even when yields may be lower, organic agriculture is more profitable for farmers because consumers are willing to pay more.

Mukana olivat tietysti nämäkin tutut väitteet:

Lainaus
Reganold said that feeding the world is not only a matter of yield but also requires examining food waste and the distribution of food.
« Viimeksi muokattu: 05.02.16 - klo:10:49 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7727



Profiili Sähköposti
« Vastaus #58 : 08.02.16 - klo:05:54 »

Itse asiassa, tarkemmin tutustuttuna, tuo Washingtonin valtionyliopiston tutkimus on väitteissään vaatimattomampi. Luomuviljely onkin "avain" maailman ruokkimiseen vain sillä tavalla, että sitä tarvitaan yhtenä keinona, muiden keinojen ohella:

Lainaus
Reganold and Wachter suggest that no single type of farming can feed the world. Rather, what's needed is a balance of systems, "a blend of organic and other innovative farming systems, including agroforestry, integrated farming, conservation agriculture, mixed crop/livestock and still undiscovered systems."

Tämä tulee vielä selvemmin esille tässä kyseistä tutkimusta esittelevässä kirjoituksessa:

Organic Farming Better Suited To Climate Change, Study Finds

Perusidea on siis, että kuivuuden yllättäessä luomuviljely pärjäisi tavanomaista paremmin, ja siksi sitä tarvittaisiin. *)

Lainaus
“There have been a number of studies that show that organic farming can produce the same amount and sometimes more in a drought condition because of the water being held in the soil,” Reganold said.

Lainaus
“I think it’s going to be no single approach for safely feeding the planet, it’s going to be a blend of these organic and other innovative systems that are needed. And I think the advantage of organic is it is kinda showing the way,” Reganold said.

Luomu hänen mukaansa näyttäisi jollakin tavalla tietä maaperän parantamisessa. Mutta loppu onkin sitten spekulointia sillä, miten luomu voisi USA:ssa menestyä ja nostaa osuuttaan jopa 10 prosenttiin jne. Kuten yllä näkyi, "innovatiivisiin" systeemeihin laskettiin lisäksi mukaan luomun kanssa yhteensopimaton asia, eli suorakylvö, conservation agriculture. (Niinhän myös Bagdley ym. tekivät, ks. edellä.) Ja jos mukaan lasketaan jopa vielä keksimättömät systeemit, niin ... mitä?

En kyllä pääse mukaan logiikkaan, jossa tyydyttäisiin pieniin luomusatoihin vain sen vuoksi, että jos se kuivuus yllättää (ja niinhän se yleensä tekee) niin sitten tulos olisi parempi (olettaen että se olisi, sitäkin sopii epäillä). Varsinkin, kun muitakin keinoja kuivuusjaksoihin varautumiseen on olemassa ja tulossa.

Varmuuden vuoksi, jos tästä tutkimuksesta keskustelua tulee, on koko tutkimuskin hankittu yhdistyksen käytettäväksi, erään jäsenemme aktiivisella avulla (kiitos!).

__________

*) tämä väite oli muuten hyvin keskeinen myös Tigrayn projektissa. Jonka saavutuksista nyt, kun Etiopiaa todella vaivaa paha kuivuus, ei ole kuitenkaan mitään kuulunut (ainakaan ei ole minun silmiini sattunut).
« Viimeksi muokattu: 08.02.16 - klo:06:58 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: 1 2 3 [4]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!