Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
26.04.17 - klo:18:33 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 ... 5 6 [7]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Mitä tehdä (liialle) fosforille?  (Luettu 23937 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7850



Profiili Sähköposti
« Vastaus #90 : 06.05.16 - klo:08:00 »

Nanoteknologialla voitaisiin tehostaa fosforin käyttöä, lisäfosforia tarvittaisiin vähemmän?

Nanoparticles present sustainable way to grow food crops

Koska tuossa arvioidaan, että keksintö hyödyttäisi erityisesti kehitysmaita, menetelmä ei ilmeisesti ole ylivoimaisen kalliskaan.

Tässä on ilmeisesti realistinen lähestymistapa, koska siinä ei esitetä sellaista (luomu)ideaa, että lisäfosforia ei sitten lainkaan tarvittaisi:

Lainaus
When Raliya and the team applied the zinc nanoparticles to the leaves of the mung bean plant, it increased the uptake of the phosphorus by nearly 11 percent and the activity of the three enzymes by 84 percent to 108 percent. That leads to a lesser need to add phosphorus on the soil, Raliya said.
(Lihav. HJ)

Tuossa siis fosforin tarkoittamattomat päästöt pellolta muualle myös vähenevät. Jolloin keksintö varmaan olisi hyödynnettävissä myös Itämeren alueella.

Mitenkähän nanohiukkaset sitten luokitellaan EU:n luomudirektiivissä? Iskee silmää
« Viimeksi muokattu: 06.05.16 - klo:08:42 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7850



Profiili Sähköposti
« Vastaus #91 : 04.06.16 - klo:06:47 »

Niinkö siinä käy, että Viro tekee sen, mikä Suomelta on jäänyt kesken:

Viro pohtii uusien kaivosten aloittamista – maaperässä miljardien eurojen aarteet

Vaan taitaa olla vielä monen mutkan takana, kuten uutisestakin selviää.

Melkeinpä liikuttavaa, kuinka nyt tästäkin ennustetaan tulevan ympäristökatastrofi. Väistämättä, mitäänhän ihminen ei osaa eikä varmaan opikaan. Teknologiahan on sellaista, ettei se kertakaikkiaan voi kehittyä.
« Viimeksi muokattu: 04.06.16 - klo:07:05 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7850



Profiili Sähköposti
« Vastaus #92 : 03.08.16 - klo:08:58 »

Nyt Maaseudun Tulevaisuus väittää käyneen näin:

Peltojen fosforipula pahenee

Lainaus
Fosforin alasajo on onnistunut liiankin hyvin. Ravinne hupenee hyvillä mailla kuten pitikin, mutta myös siellä, missä fosforia on entuudestaan vähän.
[...]
Peltojen keskeisen ravinteen, fosforin, reservit ovat huvenneet nopeasti ja joka toisella pellolla fosforiluku on jo punaisella eli fosforia on enintään välttävästi.
[...]
Ympäristötuen piti tasata peltojen fosforieroja, leikata korkeimpia ravinnemääriä ja nostaa huonoimpia. Toisin on käynyt.
(lihav. HJ)

Tuo tutkimus perustui isoon otokseen, lähes puoleen miljoonaan näytteeseen. Niinpä erityisasiana voisi kysyä, tutkittiinkohan erikseen luomutilojen tilannetta? Tai voisiko sen vielä tehdä? Tuo artikkeli lupaa, että paperiversio kertoo enemmän. Olisikohan siellä ollut tietoa tästä?


PS. klo 14:40: En kyllä osaa aavistaakaan, mitä suomalaisessa tutkimuksessa, luomun osalta, tuloksena olisi. Mutta jotain tulee mieleen, jää kaivertamaan tästä ranskalaistutkimuksesta.
« Viimeksi muokattu: 03.08.16 - klo:14:46 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7850



Profiili Sähköposti
« Vastaus #93 : 25.08.16 - klo:04:41 »

Juha Nurminen (John Nurmisen säätiö) kertoi tänään HS:n Vieraskynä-artikkelissaan, että tässä kipsiniksissä olisi edetty, eli fosfori saataisiin sillä pysymään pellossa paremmin, mutta kuitenkin siis viljelykasveille hyvin saatavana:

Peltojen kipsikäsittely pelastaisi Saaristomeren

[..]

Suuren luokan pilottihanketta valmistellaan.

Nyt se pilottihanke on aloitettu:

Pilottihanke käyntiin – Pelloille levitetään tonneittain kipsiä, jotta fosforipäästöt saataisiin kuriin

Lainaus
Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen SAVE-hankkeessa Savijoen valuma-alueen pelloille tuodaan lannoitetehdas Yaran Siilinjärven tehtailta tonneittain kipsiä. Sen on aiemmissa tutkimuksissa todettu sitovan itseensä sekä liuennutta että maaperään sitoutunutta fosforia. Kipsi vähentää myös peltojen eroosiota eli kiintoaineen kulkeutumista vesistöön.

Noin kuvattuna asia näyttää hyvin lupaavalta, ja mikä parasta, satoihin se ei vaikuttaisi.


PS. 4.9.16: Myös HS innostui asiasta, ja julkaisi siitä myönteisen pääkirjoituksen tänään:

Kipsiä peltoon – päästöt kuriin
« Viimeksi muokattu: 04.09.16 - klo:08:56 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7850



Profiili Sähköposti
« Vastaus #94 : 04.09.16 - klo:08:29 »

Tämä onkin varsin jännä näkökulma:

Suomenlahden tarinaan uusi roisto: "Itämeri on suurin ongelma"

Välittömästi tuli mieleen se, miten luomupeltojen näennäisesti vähäisempien fosforipäästöjen takia (joskus) ehdotettiin niiden olennaista lisäämistä Suomessa. Siis juuri Itämeren "pelastamiseksi". Kun tästä olisi tietysti ollut se seuraus, että ruokaa olisi sitten tuotava enemmän, ja tuonti luultavasti olisi suurelta osin tapahtunut muista Itämeren valtioista ... niin tulos olisi (jokatapauksessa, saati sitten, jos on näin) ollut se, jonka artikkeli kuvaa. Eli plus miinus nolla.

Tässä vielä SYKE:n versio samasta uutisesta:

Suomenlahden tilasta kolmen maan ainutlaatuisen laaja katsaus

Jossa fosforin osalta sanotaan näin:

Lainaus
Pääaltaan vaikutus läntisen Suomenlahden veden fosforimäärään on paljon suurempi kuin maalta tulevan ravinnekuormituksen. Suomenlahden tilan paraneminen edellyttääkin toimia koko pääaltaan alueella. 
« Viimeksi muokattu: 04.09.16 - klo:08:50 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7850



Profiili Sähköposti
« Vastaus #95 : 05.09.16 - klo:07:31 »

Hesari otti myös pääkirjoituksessaan esille tuon Itämeren kokonaisuuden vaikutuksen fosforitilanteeseen.  Ja hyvät uutiset.

Itämeren tila kohentuu asteittain

Lainaus
Selvimmät merkit meren kirkastumisesta ovat nähtävissä itäisellä Suomenlahdella. Pietarin jätevesien tehostunut puhdistus ja fosforivuodon tukkiminen Laukaanjoella näkyvät kesäisten leväkukintojen vähenemisenä.

Mutta väkisin sen täytyi tuoda asia yksilötasolle, ja edes vähän meitä kaikkia syyllistää:

Lainaus
Hyvät tulokset itäisellä Suomenlahdella osoittavat, että Itämeren pelastaminen on mahdollista. Kun isoimmat päästöt on saatu suitsittua, tavallisen kuluttajan teot korostuvat yhä enemmän. Harva esimerkiksi tietää, miten valinnat omassa ruokavaliossa vaikuttavat vesistöjen kuormitukseen.
(lihav. HJ)

Mutta tietääkö tätä (eli "miten") Hesarin toimituskaan? Tietääkö edes maamme hallitus? (Esim. ajaessaan luomuviljelyä - ja luomun lisäkulutusta - kuin "käärmettä pyssyyn"?)

Jos vielä asiaan vaikuttavat suolapulssit ym. ja todetaan, että ...

Lainaus
Suomenlahdella kuormitusta onkin enää hyvin vaikea saada alennettua vähentämällä maalta tulevia päästöjä Suomenlahden omalla valuma-alueella.

... niin kannattaako suomalaisia ylipäänsä kannustaa johonkin tuollaiseen omaan yritykseen? Johon ei ole antaa edes selkeitä ohjeita? Siis kuluttajia - tuo kipsiniksin kokeileminen on tietysti eri asia.

Mutta osittain lienee niin, että tuon Itämeren "pelastamisen" (ja implisiittisesti uhkaavan "tuhoutumisen") täytyy säilyä ongelmana, johon jokainen voi itse omalta osaltaan vaikuttaa, josta voi tuntea "vastuuta" ja huolta. Se ei oikeastaan saa ratketa millään teknisellä niksillä, se ei olisi kyllin juhlava tai emotionaalisesti tyydyttävä  päätös tälle vuosikymmenien työlle ja taistelulle?


PS. Se triviaali vaihtoehto, ns. "vaatimaton ehdotus", on tietysti olemassa, että yksilö voi kyllä Itämeren kuormitusta omalta osaltaan vähentää syömällä ehdottomasti vain Itämeren alueen ulkopuolella tuotettua ruokaa!  Cool
« Viimeksi muokattu: 05.09.16 - klo:08:35 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7850



Profiili Sähköposti
« Vastaus #96 : 27.10.16 - klo:06:25 »

Oletteko huomanneet tämän jutun fosforista?

http://pseudonyymi.blogspot.com/2008/09/growhow-liian-suuri-erehdys.html

Menikö kultakaivos alehintaan?

Growhown myyminen ei varmastikaan ollut hyvä kauppa, mutta ei tuotanto sitä kautta Suomesta pois siirtynyt:

Yara lisää lannoitevientiä Uudestakaupungista

Lainaus
Yara lisää lannoitteiden valmistusta Uudessakaupungissa neljänneksellä. Yli 80 prosenttia tehtaan tuotannosta menee vientiin.

Ja vaikka nyt tuon tehtaan tuotannosta valtaosa tai jatkossa kaikki menee vientiin, ei poikkeusolojen lannoiteomavaraisuudesta ilmeisesti tarvitse Suomessa olla huolissaan.
« Viimeksi muokattu: 24.11.16 - klo:06:31 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7850



Profiili Sähköposti
« Vastaus #97 : 24.11.16 - klo:06:23 »

Eräs näistä biotalouden kärkihankkeista on tämä:

Lainaus
Kärkihanke 3. Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon

Kiertotalouden avulla voidaan sekä parantaa ympäristön tilaa että luoda maahan uusia työpaikkoja ja vientimahdollisuuksia.

Itämeren hyvän ekologisen tilan edistämiseksi vähennetään vesistöihin huuhtoutuvien ravinteiden määrää sekä parannetaan yhdyskuntajätevesien ravinteiden hyötykäyttöä sekä maatalouden ravinne- ja energiaomavaraisuutta. Kierrätystä edistetään myös uudistamalla sääntelyä, esimerkiksi jätteiden käyttöä maarakentamisessa helpotetaan. Erilaiset kokeiluhankkeet lisäävät materiaalien ja ravinteiden kierrätystä ja niihin liittyvää liiketoimintaa. Hallitus myös käynnistää pilaantuneiden maa-aineiden kunnostus- ja kokeiluohjelman.

Tuosta ei nyt vielä osaa sanoa muuta kuin että mielenkiintoista. Erityisen jännää on, mitä "parannetaan yhdyskuntajätevesien ravinteiden hyötykäyttöä" pitää sisällään.

Syke saattaa tässä olla ihan oikeassa:

Syke: Yhdyskuntalietteen levittäminen voi olla maaperälle haitallista – antibioottijäämät vaaraksi maan mikrobistolle

Lainaus
Suomen ympäristökeskuksen Syken tutkimuksessa kompostoidusta ja mädätetystä lietteestä löytyi edelleen muun muassa erilaisia pysyviä ja haitallisia yhdisteitä kuten bromattuja palonsuoja-aineita (PBDE), perfluorattuja alkyyliyhdisteitä (PFAS) sekä lääkeaineita.

Niinpä tulee kyllä mieleen, että kannattaako yrittääkään tehdä tuollaisia (jotenkin?) luomukelpoisia kierrätyslannoitteita. Sen sijaan, että ravinteiden talteenotossa turvauduttaisiin reilusti "raakaan" kemiaan. Kun siihen tietääkseeni on niksejä kehitetty.
« Viimeksi muokattu: 24.11.16 - klo:06:30 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7850



Profiili Sähköposti
« Vastaus #98 : 14.12.16 - klo:06:09 »

Kestävyystieteen professoriksi valittu Helena Kahiluoto toi Seura-lehdessä esiin tämän huolensa:

Lainaus
VARAA LASKEA SATOA

Fosfori on typen ohella maatalouden tärkein lannoiteaine. Kolme neljäsosaa maailmankaupan fosforista tulee Pohjois-Afrikasta, tarkemmin sanottuna Marokosta, jossa on maailman suurin esiintymä.

Afrikkalaisilla viljelijöillä fosforiin ei ole varaa. Sen sijaan sitä on syydetty rikkaissa teollisuusmaissa pellot täyteen. Kahiluodon tutkimusryhmä on verrannut maatalouden kierrossa olevan fosforin määrää Suomessa ja Etiopiassa.

Suomessa fosforia on kierrossa tai peltoihin ja vesistöjen pohjaan sitoutuneena 690 kiloa per asukas. Vastaava luku Etiopiassa on 12 kiloa. Suomen maatalous pyörii siis osapuilleen kuusikymmenkertaisen fosforimäärän turvin Etiopiaan verrattuna. Samalla fosfori rehevöittää vesistöjämme, etunenässä Itämerta.

Fosforilannoitteita käytetään Suomessa selvästi aiempaa vähemmän, mutta Kahiluodon mielestä edelleen liikaa ja vähän niin kuin varmuuden vuoksi. Maataloudessa tarvittaisiin asennemuutosta, jotta tavoiteltavinta ei olisi mahdollisimman suuri sato tai mahdollisimman monta sataa tonnia maitoa lypsävä lehmä.

”Meillä olisi varaa laskea satotasoa. Väkilannoitteilla voidaan saada vähän enemmän satoa, mutta siitä maksetaan kallis hinta monella tavalla, kuten ympäristön rehevöitymisenä. Satotason nosto on tärkeintä siellä, missä ruoasta on pulaa, ja siellä se onnistuu paljon pienemmin panoksinkin.”

Ja tässä oli hänen ratkaisunsa:

Lainaus
Oikeudenmukaisen kiertotalouden periaatteella länsimaissa käytetyistä lannoitteista pitäisi saada osa kierrätettyä takaisin kehitysmaihin. Näin ravinteita saataisiin pois omia vesistöjämme rehevöittämästä, ja samalla ne tuottaisivat ruokaa siellä, missä sitä kipeästi kaivataan.

Lyhyesti kiteytettynä: Afrikkaan pitäisi viedä lantaa.

Tämä kuulostaa niin ällistyttävän yksinkertaiselta ja hyvältä idealta, että tuntuu omituiselta, ettei sitä ole toteutettu. Ravinteita ei kierrätetä globaalisti vielä lainkaan.

Tai periaateratkaisunsa. Nyt käytännössä lannan kuljetuksen ekonomiassa on jo Suomen sisällä hyvin ikävät reunaehdot: sitä ei kovin pitkiä matkoja kannata kuljettaa. Toki Kahiluoto jo HS:n haastattelussaan puhui tämän ideansa yhteydessä lannan tiivistetystä muodosta. Mutta kuinka hyvä hänen tuo globaalin kierrättämisen ideansa on - varsinkin, jos fosfori jo on pääosin Afrikassa!

Kovin kerkeästi häneltä tuli tämäkin: "Meillä olisi varaa laskea satotasoa." Ihanko luomun tasolle? Puhumatta nyt siitä, että on olemassa keinoja, joilla vähennetään tuota fosforin pakoa pellolta, ja rehevöitymistä, satotasoa laskematta (tässäkin keskustelussa on tullut esille useita niksejä).
« Viimeksi muokattu: 14.12.16 - klo:10:34 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7850



Profiili Sähköposti
« Vastaus #99 : 06.01.17 - klo:10:09 »

Kipsiniksi näyttää edelleen lupaavalta:

Kipsin levitys pelloille alkoi – päästöt jopa puolittuivat

Tosin (lihav. HJ):

Lainaus
Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Petri Ekholmin mukaan ensihavainnot ovat olleet tosi rohkaisevia.

– Havaittiin se, että kipsipelloilta valuu huomattavasti kirkkaampaa vettä eli siinä on vähemmän maa-ainesta, mikä on huuhtoutunut pelloilta ja sitä kautta siinä on paljon vähemmän fosforia, joka on sitoutunut maa-ainekseen.

– Ihan noin alustavan arvion mukaan kipsatuilta pelloilta on valunut yli puolet vähemmän sameampaa vettä kuin ei-kipsatuilta pelloilta.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että myös vesistöön huuhtoutuvan fosforin määrä on voinut puolittua. Kipsin todellinen teho nähdään ehkä vasta tänä keväänä, kun virtaamat kasvavat lumien sulamisen tai sateiden takia.

Erikoistutkija Petri Ekholm on kuitenkin tyytyväinen jo näihin ensimmäisiin tuloksiinkin. Aiemman, pienen kipsikäsittelykokeen tulokset näyttäisivät toimivan myös nyt, kun koealue on 1550 hehtaaria ja mukana 55 viljelijää.
« Viimeksi muokattu: 06.01.17 - klo:11:18 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7850



Profiili Sähköposti
« Vastaus #100 : 19.01.17 - klo:13:14 »

Eri uutisissa hevosen lannan polttamisen uusista säädöksistä en nyt ole nähnyt yhtään pohdiskelua lannan sisältämien ravinteiden talteenotosta tai kierrättämisestä. MT:n uutisessa on kyllä tämä:

Lainaus
Tiilikainen muistuttaa, että valtaosa hevosenlannasta käytetään lannoitteena. "Se on edelleenkin järkevä käyttötarkoitus aina, kun sopivaa peltoa on olemassa."

Lanta on ongelma monissa kaupunkien lähellä olevissa hevoskeskittymissä. Niille polttomahdollisuuksien parantuminen on tervetullut uutinen.

Ovatko tässä asiassa nyt ravinteet täysin unohtuneet? Tärkeintä on vain päästä tästä ylimääräisestä lannasta eroon?

Lannanpoltosta syntyvässä tuhkassa on ravinteita, selviää vaikka tästä:

Tuhkan käyttö lannoitteena (Evira)

Onko tässä uudessa järjestelmässä pohdittu, mihin tuhka sitten laitetaan? Vai ovatko määrät pieniä, mitättömiä, so. helposti sijoitettavia?

PS. Toki hevosenlannassa on muitakin ravinteita kuin fosforia, mutta laitoin tämän nyt tähän. Itse asiassa typen osalta onkin olemassa juuri tämä ongelma:

Lainaus
Hänen mukaansa lantaa voisi polttaa, mutta Luken Tarja Haaranen on tätä vastaan. Kiertotaloudessa halutaan myös lannan typpi talteen, joka poltettaessa haihtuu taivaan tuuliin.

Lähde (YLE, 2015): Karjanlanta on arvotavaraa – ravinteet halutaan kiertoon eikä polttoon
« Viimeksi muokattu: 19.01.17 - klo:14:06 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7850



Profiili Sähköposti
« Vastaus #101 : 06.02.17 - klo:08:44 »

Uudessa Euroopan parlamentin raportissa (johon kokonaisuutena palaamme myöhemmin. December 2016, pdf) ...

Human health implications of organic food and organic agriculture

... on johtopäätösosassa politiikkavaihtoehdon "ei toimenpiteitä" -kohdalla tällainen teksti:

Lainaus
Furthermore, cadmium  in agricultural soils from the use of mineral fertilisers continues to present a public health issue. Organic agriculture and organic food might contribute to alleviating these burdens to public health.

If no action is taken, an opportunity to address some important public health issues would be missed.

Tuo kadmiumhan tulee maaperään fosforilannoitteiden mukana. Mutta nyt ihmetyttää, että tuossa vain luomuviljely nähdään keinona tämän ongelman helpottamiseen.

Ensinnäkin siitä syystä, että toisaalta tiedämme, miten luomuviljely juuri fosforistaan "vippaa" valtaosan eli n. 73% tavanomaiselta viljelyltä. Tavanomainen viljely sitten "suodattaisi" pois kadmiumin? Mutta eihän se kokonaisuudesta silti vähenisi?

Toiseksi, missä on se optio, miksei siitä puhuta, miten kadmium voitaisiin poistaa fosforilannoitteista? Senhän piti (jo 1996) olla halpaa ja helppoa:

Lainaus
Kadmiumin poisto onnistuu hyvin laboratorio-oloissa. Poistomenetelmää pidetään halpana. Kadmiumin poisto nostaisi arvioiden mukaan fosfaattilannoitteiden kuluttajahintaa alle viidellä prosentilla.

Jos se käytännössä maksaisi vähän enemmänkin, olisi se varmasti halvempaa kuin luomuviljelyn tukeminen EU:ssa.

(Tähän kadmiumin poistamismenetelmään viitattiin edellä jo 04.10.14)
« Viimeksi muokattu: 06.02.17 - klo:09:08 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7850



Profiili Sähköposti
« Vastaus #102 : 08.02.17 - klo:12:01 »

Tämä kuulostaa hyvin jännittävältä:

Vientimarkkinatkin kiikarissa – Valio patentoi uuden menetelmän lietelannan käsittelyyn

Löytyisikö tästä ratkaisua myös tuolle "väärässä paikassa" olevalle hevosenlannallekin (edellä 19.1.17)?

Paljonhan tästä ei voi vielä sanoa, jos asiassa ollaan näin salaperäisiä:

Lainaus
Patentoidusta menetelmästä ei haluta paljastaa liikaa, mutta sen verran Nousiainen kertoo, että se perustuu separoinnin ja suodatuksen yhdistelmään. "Se perustuu sellaiseen tekniikkaan, jota hyödynnämme myös maidonjalostusteollisuudessa."

Mutta fosforin osalta olisi näin ...

Lainaus
Valion menetelmässä lietelannan fosfori saadaan lähes kokonaisuudessaan erotetuksi kiintojakeeseen. "Fosforia ei prosessissa hukkaannu", Nousiainen sanoo.

... ja typenkin osalta ilmeisesti melkein yhtä hyvin?

Lainaus
Valiolla uskotaan, että menetelmälle löytyy myös vientimahdollisuuksia, sillä pellon vähäisyys suhteessa lehmien määrään on suurempi ongelma muualla Euroopassa kuin Suomessa.

Ihan varmasti näin on mm. Hollannissa, josta viedään tappiolla suuria määriä lehmänlantaa Saksaan. Hollanti siis maksaa siitä, että Saksa ottaa sen vastaan. Ja myös Ruotsista voisi löytyä kysyntää, jos siellä on nyt näin:

Lehti: Ruotsissa on ensi kerran hevosia enemmän kuin lypsylehmiä

Lainaus
Suurin osa ruotsalaisia hevosista elää taajamissa

Ruotsissa oli viime vuonna 355 500 hevosta ja 330 810 lypsylehmää, kertoo Lantbruk tuoreista tilastoista.

Eniten hevosia on Etelä-Ruotsissa Skoonessa, 58 100.

Ruotsissa on 18 000 ratsastuskoulua, joista suurin osa sijaitsee Tukholman läänissä.

Suomessa hevosia oli viime vuonna 74 200 hevosta ja 282 400 lypsylehmää.

Valio-uutisesta ei selviä, ovatko prosessissa syntyvät lannoitteet luomuhyväksyttäviä.
« Viimeksi muokattu: 08.02.17 - klo:12:22 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7850



Profiili Sähköposti
« Vastaus #103 : 03.04.17 - klo:08:30 »

Tällaisesta keksinnöstä kertoi Nature:

Plant probiotics: Genetic switch in plants could trigger soil bacteria to increase crop yield

En edelleenkään täysin ymmärrä, miten kasvien fosforin hyväksikäytön tehostaminen pelastaisi tuossakin uumoillulta tulevalta maailman fosforikriisiltä. Sen toki ymmärrän, miten se voi sen tuloa lykätä. Mutta näin tuo uutinen väittää tai kertoo:

Lainaus
The form of phosphate plants can use is in danger of reaching its peak – when supply fails to keep up with demand – in just 30 years, potentially decreasing the rate of crop yield as the world population continues to climb and global warming stresses crop yields, which could have damaging effects on the global food supply.

Ja antaa siis vähintään ymmärtää, että kyseisellä keksinnöllä olisi jotain merkitystä tuon ongelman kannalta. Valitettavasti varsinainen artikkeli on maksumuurin takana.
« Viimeksi muokattu: 03.04.17 - klo:09:56 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: 1 ... 5 6 [7]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!