Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
26.09.17 - klo:15:57 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 ... 3 4 [5]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus  (Luettu 18780 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8510



Profiili Sähköposti
« Vastaus #60 : 21.03.16 - klo:07:19 »

Ilkka Savolainen on "saarnannut" tästä asiasta HS:n mielipidepalstalla ennenkin, nyt siellä oli tänään tämä yhteiskirjoitus:

Ravinnontuotannon päästöt voidaan puolittaa

Lainaus
Tiedesivuilla (HS 14.3.) käsiteltiin ravinnon ekologista jalanjälkeä. Suomessa on oma piirteensä, suopellot, jotka vaikuttavat tähän. Suon raivaaminen pelloksi johtaa turpeen vähittäiseen hapettumiseen ja hiilidioksidipäästöihin.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen suopelloista vapautui ilmaan vuonna 2013 noin 6,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidia (MtCO2). Samana vuonna Suomen varsinaisen maanviljelyssektorin kasvihuonekaasupäästöt olivat 6,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (MtCO2e). Tämä sisältää päästöt muun muassa kotieläinten ruoansulatuksesta, lannankäsittelystä ja maatalousmaiden typpilannoituksesta. Lisäksi maatalouden energian käytön päästöt olivat 1,2 miljoonaa tonnia.

Kirjoittajille ei tule mieleen, ainakaan maininnan arvoisesti, se mikä meillä on ollut mielessä toimintamme alusta asti: viljelemällä tehokkaasti toisaalla, meillä on varaa poistaa viljelyksestä ekologisesti arat alueet, toisaalla. Rantapellot, mutta myös nuo.

Sen sijaan ehdotus taas uusista merkinnöistä tuotepakkauksiin ei ole hyvä. Jos asia katsotaan toimenpiteen arvoiseksi, niin paljon tehokkaampi on reilu kielto tai raju rangaistusvero tms. (Inhimillisesti tietysti toteutettuna: siirtymäkaudet, ehkä korvaukset jne.) Kuluttajan "kontolle" ei saa laittaa liikaa, vaikka tämä kuluttajan roolin korostaminen nykyisin niin muotia onkin.
« Viimeksi muokattu: 21.03.16 - klo:07:43 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8510



Profiili Sähköposti
« Vastaus #61 : 30.03.16 - klo:06:13 »

MMM:n neuvotteleva virkamies Hanna Mattila vastasi tänään HS:n mielipidepalstalla edellisille kirjoittajille:

Kasvihuonepäästöjen vähentämiseen on keinoja

Hän näki erityisesti lannanlevityksen tarpeen turvemaiden raivauksen taustalla, ja tarjosi keinoja tähän:

Lainaus
Miten turvemaiden raivausta voidaan vähentää ja viljelyä kehittää vähäpäästöisemmäksi? Tuore maaseudun kehittämisohjelma tarjoaa erilaisia toimenpiteitä ravinteiden kierrätyksestä säätösalaojitukseen. Lantaa voidaan muun muassa biokaasuttaa, jolloin lannan energia hyödynnetään ja lannan ravinteet ovat helpommin käytettävissä. Kun lanta prosessoidaan markkinakelpoisiksi lannoitevalmisteiksi, tarve raivata turvemaita pakolliseksi lannanlevitysalaksi vähenee.

Siinä se (ikuisuus)ongelma taitaa Suomessa olla: lehmät ovat eri paikoissa kuin ravinteita tarvitsevat viljapellot. Eikä pitkälti vettä sisältävää lantaa kannata kovin pitkiä matkoja kuljettaa.

Mitenköhän luomusäännöt ovat yhteensovitettavissa tämän lannan "prosessoinnin" ja lainnoitevalmisteiden tekemisen kanssa? Kompostointia tuossa ei selvästikään tarkoiteta? Tässä asiassa luomuviljelyn suhteellinen merkitys on suurempi kuin itse tuotannossa (2%), jos luomualan osuus kuitenkin on jo n. 10 prosenttia, ja on suuri juuri niillä alueilla, joissa tuo mainittu ongelmakin on suuri. Jotain on siis keksittävä niitäkin varten, jos luomuviljely Suomessa tällaisenaan jatkuu tai sen osuus vielä kasvaa.
« Viimeksi muokattu: 30.03.16 - klo:08:58 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8510



Profiili Sähköposti
« Vastaus #62 : 02.04.16 - klo:07:33 »

Viisi "haasteellista" asiaa luomuviljelyssä, kun hiilijalanjäljestä puhutaan (GLP):

Is organic farming sustainable? 5 carbon footprint challenges

Tässä ne 5 ovat, englanniksi:

Lainaus
Large-scale commercial manure composting as compared to synthesizing nitrogen for farming.
Machinery to haul around manure compost.
Yields of organic farming versus conventional farming.
Tillage of land of organic farming versus “no till” conventional farming.
Cows needed for producing manure for organic and carbon equivalency of cow burping and flatulence.

Mukana tarkastelussa ovat siis kompostin päästöt, kompostin käsittely ja sen vaatima energia, satotaso, kyntö versus suorakylvö, ja asiaan tarvittavien nautojen päästöt. Käsitellään myös luomun puolustajan Rodale-instituutin tarkastelua samasta asiasta, ja todetaan se ... no, aika haasteelliseksi.
« Viimeksi muokattu: 02.04.16 - klo:14:26 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8510



Profiili Sähköposti
« Vastaus #63 : 04.05.16 - klo:05:47 »

Tämän kertoi jo ScienceDaily, ja nyt Hesari myös paperiversiossaan:

Tutkimus: Karjan metaanipäästöjä voi vähentää rehun lisäaineella

Lainaus
Nyt tutkijat ovat saaneet uutta vakuuttavaa näyttöä siitä, että karjan tuottaman metaanin määrää voidaan vähentää rehuun lisättävän aineen avulla.

Lisäaineen nimi on nitrohappipropanoli (3-NOP). Sen lisääminen rehuun vähensi nautojen tuottaman metaanin määrää 30 prosentilla.

Jos tämä havainto tai keksintö johtaa toimenpiteisiin, on jännittävää nähdä, luokitteleeko EU (ja USA, ja kansainvälinen luomuliitto IFOAM) nitrohappipropanolin "kemikaaliksi" vai ihan luonnolliseksi aineeksi!


PS. klo 14: Vaikkapa tästä lähteestä löydämme tuon lihavoimani sanan, joka viittaisi siihen, että raakaa kemiaa on asiassa käytetty:

Lainaus
One such compound, 3-nitrooxypropanol (NOP), was developed from predecessor compounds (ethyl 3-nitrooxy propionate; WO2011/070133 and 3-azido-propionic acid ethyl ester), which were identified from an in vitro rumen simulation screening assay (Soliva et al., 2011).


Mutta jos se on kehitetty ihan luonnollisista, löydetyistä aineista, niin ehkäpä IFOAM ym. - jos tarpeen on - osaa selittää tämän "parhain päin"?
« Viimeksi muokattu: 04.05.16 - klo:14:39 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8510



Profiili Sähköposti
« Vastaus #64 : 23.04.17 - klo:08:28 »

Reippaasti nämä ammattikorkeakoululaiset kääntävät mielipidekirjoituksessaan tosiasiat juuri päälaelleen:

Lainaus
Koska luomutuotannossa ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita, pitää rikkakasvien torjuntaan käyttää muita keinoja. Nämä keinot perustuvat pääasiassa mekaaniseen torjuntaan, kuten maanmuokkaukseen, josta maaperän kasvukuntokin hyötyy. Kun kasvukunto on parempi, maaperä sitoo enemmän hiiltä, mikä vähentää hiilen määrää ilmassa. Pienikin lisäys peltojen hiilivarastoissa on ilmaston kannalta tärkeää hiilidioksidin ollessa merkittävä kasvihuonekaasu. Luomutuotannossa myös nurmen viljely on merkittävässä asemassa, sillä se parantaa maan humuspitoisuutta ja siten lisää hiilen sitoutumista maaperään.

Koska juuri maanmuokkaus on syynä erilaisiin päästöihin (vrt. suorakylvö). Eikä maan mahdollinen kasvukunto sido mitään hiiltä, jos maassa ei kasva (paljon) mitään. Kuten vuodesta toiseen käy: eivät ne luomun hehtaarisadot kasva.
« Viimeksi muokattu: 23.04.17 - klo:08:35 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8510



Profiili Sähköposti
« Vastaus #65 : 30.06.17 - klo:03:44 »

Tässä MT:n jutussa taas palataan kritiikittömästi luomumytologiaan ...

Lohjalaisviljelijä ilmastonmuutoksesta: "Haluan osoittaa, että maatalous on ratkaisu eikä ongelma"

Lainaus
Tuomas Mattila on ottanut Lohjalla sijaitsevalla luomutilallaan ilmaston huomioon yli kymmenen vuoden ajan.

Viljelykierto sisältää viherlannoitusnurmia, peltoja muokataan mahdollisimman vähän ja metsissä noudatetaan jatkuvan kasvatuksen periaatetta.

Mattilan mukaan maatalouden pitää toimia hiilinieluna, jotta Pariisin ilmastosopimuksen vaatimukset voidaan täyttää.

... ja unohdetaan tyystin tieteellinen analyysi, jota asiassa on tehty. Tosiasiassa hän luomuviljelyllään vähentää sen hiilen määrää, joka olisi maaperään mahdollista sitouttaa. Jos on näin ...

Lainaus
Mattila on sivutoiminen erikoistutkija Suomen ympäristökeskuksessa. Hän tahtoo tilansa ilmastoratkaisuilla näyttää mallia. "Haluan osoittaa, että maatalous on ratkaisu eikä ongelma."

... niin se kertoo siitä, että ympäristökeskukseenkaan tämä kriittinen anallyysi ei ole yltänyt. Ks. koko tämä keskustelu, ja myös tänne. Nuo SLU:n tutkijat ovat arvioineet eli laskeneet, että keinolannoitteiden käyttö lisää suunnattomasti maahan sitoutuneen hiilen määrää.

Lisäksi tuo peltojen mahdollisimman vähän muokkaaminen on kehuskelua. Tietysti hän sitä varmaan yrittää, mutta oikeasti hyvin vähän muokkaamisen malli, suorakylvö, ei luomussa onnistu.

PS. Jopa artikkelilin kuvassa hän on lapiolla kääntämässä maata!  Hymyilee leveästi
« Viimeksi muokattu: 30.06.17 - klo:09:02 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8510



Profiili Sähköposti
« Vastaus #66 : 03.08.17 - klo:15:46 »

Eräs strategia on vain toistaa toistamasta päästyä jo virheelliseksi osoitettua:

Lainaus
Pro Luomu ry uudelleentwiittasi
Luomuliitto
Luomuliitto @Luomuliitto
·
Eläköön viljelykierto, #hiilensidonta! #luomu'ssa aina mukana. (link: http://areena.yle.fi/1-4124481?autoplay=true) areena.yle.fi/1-4124481?auto…

Lainaus
Niina Nurkkala @NiinaNurk
#Viljelykierto mainittu #yleastudio'ssa.Eläköön ennakkoluulottomat viljelijät👍#Hiilensidonta peltoon olennaista #ilmastonmuutos torjunnassa!
[/size]

Itse asiassa mukana keskustelussa ollut maanviljelijä (Luomuliiton vpj Janne Rauhansuu?) aloitti hiilensidonnasta, ja siirtyi sitten ihan eri asiaan eli typensidontaan. Siitä varmaan oltiin tuossa, noissa twiiteissä iloisia?

Ministeri Leppä oli tuossa ohjelmassa päähaastateltu, eikä hän millään tavalla tuonut tuota eikä luomuviljelyä muutenkaan esille. Eikä lähtenyt tuohon sekoiluun mitenkään mukaan.

Toinen pitkään ohjelmassa haastateltu sitten olikin mynämäkelainen satoennätyksen saaja Riku Olli, joka varmasti ei ole luomuviljelijä.
« Viimeksi muokattu: 03.08.17 - klo:17:24 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8510



Profiili Sähköposti
« Vastaus #67 : 19.08.17 - klo:09:06 »

SYKE:n blogisti suosittelee tässä luomua permakulttuurin nimellä ...

Vähemmän lihaa vai enemmän multaa?

... eikä edes mainitse ruotsalaisten vahvaa argumenttia, että tehoviljely suurempine satoineen sitoo hiiltä maaperään luomuviljelyä enemmän. Tämä on lähtökohta (lihav. HJ):

Lainaus
Nykyinen ruoantuotantoon liittyvä maanmuokkaus, kuten kyntäminen ja työkoneiden sekä kemikaalien käyttö, heikentää maaperän laatua ja pienentää hiilivarastoa.

Maanmuokkaus vaikuttaa tuohon suuntaan kyllä, mutta "kemikaalien", erityisesti keinolannoitteiden, käyttö vaikuttaa siis juuri päinvastoin. Oikeastaan epäsuorasri myös kasvinsuojeluaineidenkin käyttö (jotka käytännössä mahdollistavat suorakylvön).

Tätä hän hiukan valittelee, eikä tässäkään tuo esille, miten luomuviljelyn laajempi käyttöönotto vain pahentaisi tilannetta:

Lainaus
Viljelys- ja laidunmaat kattavat noin 38 % planeettamme maapinta-alasta. Ruoantuotantoon soveltuvasta pinta-alasta on otettu ihmisen käyttöön jo neljä viidesosaa.
« Viimeksi muokattu: 19.08.17 - klo:18:27 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8510



Profiili Sähköposti
« Vastaus #68 : 21.08.17 - klo:08:00 »

Ilkka Herlin on luomun suhteen ollut aina vähän horjuvalla tai epämääräisellä kannalla, mutta tällä haastattelulla ...

Ilkka Herlin Luomulehdelle: Hiilensidonnalla ratkaisuja

... hän kyllä antaa tavallaan viestin, että luomuviljelystä olisi apua. Jo antamalla tuon haastattelunsa Luomulehdelle, mutta sanotaan siinä tämä selvästikin:

Lainaus
Torjunta-aineiden käyttö historiaan

– Torjunta-aineiden ja keinolannoitteiden hiilensidontaa estävä vaikutus on tapetilla. Biologian maaperässä pitäisi olla maksimaalisella tasolla, ja yhteyttämisen kautta hiilivirta maahan samaten. Hiilen varastoinnin nopeutus vaatii mikrobien ja sienijuurten aktivoimisen, joka taas ei toteudu niin sanotun tehoviljelyn keinoin.

– Tehokasta viljely on vasta, kun biologia on parhaimmillaan ja ravinteiden hyödyntäminen maksimaalista, huomauttaa Herlin.

Vaikka hän tuossa saattaa ajatella suorakylvöä, niin yhteydestä johtuu, että se tehoviljelyn vastakohta, joka mieleen tulee, on luomuviljely.

Tällaisen väitteen kohdalla ...

Lainaus
– Torjunta-aineiden ja keinolannoitteiden hiilensidontaa estävä vaikutus on tapetilla.

... olisi ehdottomasti todella kaivannut jotain lähdeviitettä. Vai onko niin, kuin Viulunsoittaja katolla-musikaalin tunnetuimman laulun sanoissa kerrotaan: "rikkaan miehen sanaa uskotaan"? Missä tuo "tapetti" on? Jonkun facebook-tilin "seinällä"? Minä en kuitenkaan tuota "tapettia" ole nähnyt, minusta tuollainen idea ei tieteellisessä keskustelussa ole lainkaan ollut esillä.

Kun sitten toisaalta on näinkin (lihav. HJ):

Lainaus
Herlin ja Kankaanrinta omistavat Qvidjan maatilan, joka on kokei­lutila hiiltäsito­valle ja ravin­teita kier­rät­tä­välle ruoan­tuo­tan­nolle. Se on tavanomainen tila, ja osa Soilfoodin tuotteista sopii vain ei-luomutuotantoon.

Mutta tässä Herlin sitten hyppääkin ihan toiseen, edelliseen nähden ihan epäolennaiseen asiaan:

Lainaus
– Ottamatta kantaa konventionaalisen tuotannon puolesta tai vastaan, täytyy tiedostaa se, että olemme tulossa siihen vaiheeseen, että ruokaa ei pidetä puhtaana, jos siinä on torjunta-ainejäämiä – glyfosaattia tai vielä raaempia aineita. Suomi voi menettää maineensa puhtaan ruoan tuottajana, jos emme havahdu tähän. Se on vakava juttu. Täytyy alkaa hyödyntämään biologisia viljelymenetelmiä, joissa luomu on tietysti edelläkävijä.

Eli minun "suomentamanani": kun luomuväki on saanut kansan lähes kaikkialla peloteltua vähäistenkin torjunta-ainejäämien hypoteettisten vaarojen suhteen, siihen on vain alistuttava. Oikeastaan ruokaviennin takia?

Loppuosa artikkelista (ja Juuso Joona) näkeekin sitten vain luomuviljelyllä mahdollisuuksia hiilen sidontaan. Tuotoksenkin merkitys näin vilahtaa ...

Lainaus
Luomutuotannossa hiilisyöte maahan on usein korkea monivuotisten kasvien, monipuolisen viljelykierron ja orgaanisen lannoituksen ansiosta. Sitä voi kuitenkin edelleen kasvattaa pyrkimällä korkeampiin satotasoihin,
(lihav. HJ)

... mutta ei tietysti se osa em. (edellä 30.06.17 plus linkki) ruotsalaisten argumentista, että tuohon korkeampaan satotasoon ja myös hiilensidonnan tasoon päästään parhaiten ei-luomuviljelyllä. Ja keinolannoitteilla siis siinä missä luomulannoitteillakin, jopa ratkaisevasti paremmin juuri niillä.

Olivatkohan edes tuon artikkelisssa mainitun Pariisin kansainvälisen konferenssin tulokset noin luomuisia kuin tuo artikkeli ja siinä haastatelut antavat ymmärtää? Täytyy etsiä sen sivusto ja aineisto.
« Viimeksi muokattu: 21.08.17 - klo:17:30 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8510



Profiili Sähköposti
« Vastaus #69 : 23.09.17 - klo:06:27 »

Ei meille juuri uutta, mutta näin siis on:

Intensive modern farming, not organics, credited with reducing greenhouse gases

Eli moderni tehoviljely on paras väline kasvihuonepäästöjen vähentämisessä, ei luomu.

PS. On valitettavasti taas huomautettava, että tuossakin käytetään Savagen raakasatoja. Joissa ei siis ole otettu huomioon piilohehtaareja.
« Viimeksi muokattu: 23.09.17 - klo:15:58 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: 1 ... 3 4 [5]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!