Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
19.11.17 - klo:05:14 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 ... 18 19 [20] 21 22 ... 25
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Luomu laitosruokailussa ja muu pyrkimys pakkosyöttää  (Luettu 85362 kertaa)
Jarrumies
Konkari
*****
Viestejä: 576


Profiili
« Vastaus #285 : 28.11.16 - klo:08:57 »

Ehdottomasti tuosta pitäisi antaa lausunto.

Siinä kannattaa korostaa, että luomutuotteiden ja niitä vastaavien tavanomaisten tuotteiden ravintoarvoissa ja "jäämissä" ei ole olennaisia eroja ja kalliimpien luomutuotteiden suosiminen rahatuella ja hankintamääräyksillä vain huonontaa mahdollisuuksia hankkia ja koostaa ravitsevia aterioita.
« Viimeksi muokattu: 28.11.16 - klo:12:55 kirjoittanut Jarrumies » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8739



Profiili Sähköposti
« Vastaus #286 : 28.11.16 - klo:09:31 »

Niinpä näppäimet savuamaan. Nyt siinä onkin juuri sopiva valmisteluaika minulle - eli on jo viime tinka!  Virnistää

Entiseen tapaan: (muita) mukaan otettavia näkökohtia voi laittaa tänne, tai sähköpostilla minulle.

Tällaisiakin lisätavoitteita esityksessä on:

Lainaus
Suomen kannalta keskeisimmät muutokset koskevat tuotteiden jakelun lisäksi toteutettavia liitännäistoimenpiteitä. Näiden tarkoituksena on EU:n lainsäädännön mukaan kyseisten maataloustuotteiden kulutuksen lisääminen ja ruokavalioiden muovaaminen terveellisemmiksi. Niiden tarkoituksena on myös luoda lapsille suhde maatalouteen ja maataloustuotteisiin.
(lihav. HJ)

Siis sitä ruokakasvatusta. Jonka usein olemme huomanneet luomukasvatukseksi. Mutta sopii kuulemma lähiruoka-asiaakin vähän edistää:

Lainaus
Parlamentin ja neuvoston koulujakeluasetuksen perusteluiden mukaan olisi myös pyrittävä varmistamaan paikallisten ja alueellisten tuotteiden jakelu. Näin ollen koulujakeluohjelmalla voitaisiin edistää myös paikallisten maataloustuotteiden käyttöä.

Tämän vaikeuden kahden asian yhteensovittamisessa muistion valmistelijat olivat jo huomanneetkin (lainattiin jo edellä):

Lainaus
Hedelmissä ja vihanneksissa huomattava osa luomutuotteiden tarjonnasta on tuontituotteita.
« Viimeksi muokattu: 28.11.16 - klo:14:07 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8739



Profiili Sähköposti
« Vastaus #287 : 29.11.16 - klo:05:15 »

Asian ymmärtämiseksi on katsottava siihen liityvät EU-asiakirjat. Komission täytäntöönpanoasetuksesta, ensin otsikko:

Lainaus
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 soveltamissäännöistä hedelmien ja vihannesten, banaanien ja maidon toimittamisesta oppilaitoksiin myönnettävän unionin tuen osalta

Lainaus
Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 23 artiklan 8 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden, jotka haluavat osallistua koulujakelujärjestelmään, on laadittava strategia järjestelmän täytäntöönpanoa varten.

Eli tätä strategiaa laaditaan, jotta oltaisiin oikeutettuja tähän tukeen. Euromääristä ei sitten tarkempaa tietoa ole, suomalaisessa luonnoksessakaan. Paitsi arvio, että vihannesten tuki on pienehkö.

Komission "delegoidusta asetuksesta" selviää tämä:

Lainaus
Unionin tukea voidaan myöntää seuraaviin kustannuksiin:
(a) lapsille asetuksen (EU) N:o 1308/2013 22 artiklassa tarkoitetuissa
oppilaitoksissa koulujakelujärjestelmän mukaisesti toimitettujen tuotteiden
kustannukset, jotka voivat sisältää tuotteiden toimittamiseen ja jakeluun
käytettyjen laitteiden ostamisesta, vuokraamisesta ja liisauksesta aiheutuvat
kustannukset sellaisina kuin ne mainitaan jäsenvaltion strategiassa;
(b) koulutuksellisten liitännäistoimenpiteiden kustannukset, joihin sisältyy
seuraavaa:
i) kustannukset, jotka aiheutuvat maistajaisten järjestämisestä luokissa,
koulupuutarhojen perustamisesta ja ylläpitämisestä tai maatilavierailujen ja
vastaavien tapahtumien järjestämisestä, joiden tarkoituksena on lasten
tutustuttaminen maatalouteen;
ii) sellaisista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset, joilla lapsille
annetaan tietoa maataloudesta, terveellisistä ruokailutottumuksista, paikallisista
elintarvikeketjuista, luonnonmukaisesta viljelystä, kestävästä tuotannosta tai
ruoan haaskaamisen välttämisestä.
(c) koulujakelujärjestelmän mainontaan  [...]
(lihav. HJ)

Mainonnan ja tiedotuksen kustannuksista tulee sitten monta pykälää tai kohtaa. Sitten tulee (kummassakin asiakirjassa) pitkä litania maksatuksista, valvonnasta, takaisinperinnästä ym.  byrokratiasta.

Mutta yllättäen muuta mainintaa luonnonmukaisuudesta ei sitten löydykään??? Kun asia noinkin paljon tulee Suomen tekstissä esille, täytyisihän sen siellä olla. Se lienee kätketty viittauksella muuhun, vanhaan asetukseen?

Vai onko tuo erityinen luomutuotannon edistäminen sittenkin Suomen hallituksen ihan oma keksintö? Joka nyt liitetään tuohon muista syistä laadittavaan ohjelmaan?
« Viimeksi muokattu: 29.11.16 - klo:07:33 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8739



Profiili Sähköposti
« Vastaus #288 : 29.11.16 - klo:07:04 »

Joka tapauksessa esityksestä pyydettiin lausuntoa mm. seuraavilta:

Lainaus
Esityksestä pyydettiin lausuntoa seuraavilta tahoilta:
[...]
Ekocentria, [...]
Luomuliitto ry, [...] Pro Luomu ry, [...]
Yhdistyneet luomutuottajat ry, [...]

Tässä olinkin ihan väärässä, olihan tämä siellä, Suomen omassa luonnoksessa:

Lainaus
4.1 Taloudelliset vaikutukset

Koulujakeluohjelman puitteissa EU:n varoista myönnettävissä olevan tuen enimmäismäärä on
koulumaitotuen osalta 3 824 689 euroa ja kouluhedelmätuen osalta 1 599 047 euroa. EU:n
varoista on mahdollista saada lisätukea, jos muut jäsenmaat eivät hae tukea täysimääräisesti. Koulujakeluohjelmaan on EU:n lainsäädännön mukaan mahdollista myöntää myös kansallista tukea. Osa tuesta voidaan käyttää liitännäistoimiin. Valtion 2016 III lisätalousarviossa ehdotettava 500 000 euroa on tarkoitus käyttää uuden EU:n koulujakelujärjestelmän käynnistysvaiheessa kansallisesti rahoitettaviin liitännäistoimenpiteisiin ja järjestelmästä tiedottamiseen edunsaajille.

Niinpä kovin suurista summistä ei ole kyse. Olisihan toki, jos tuo minun tililleni räpsähtäisi, mutta yhtä koululaista kohti (kun peruskoululaisiakin oli vuonna 2015 yhteensä 526 800) tuo on vähän. Pyöreä 10 euroa per oppilas - ei riitä luomuhinnoilla juuri mihinkään!  Virnistää
« Viimeksi muokattu: 29.11.16 - klo:08:33 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8739



Profiili Sähköposti
« Vastaus #289 : 01.12.16 - klo:03:41 »

Kysyin vielä MMM:ltä:

Lainaus
Olisin nyt vielä - vaikka lausunnon antamiseen on enää vähän aikaa - tiedustellut, mistä Suomen esitykseen on tullut tuo luomutuotannon edistäminen?

Kun alkuperäisessä EU:n esityksessä luomusta ei puhuta käytännössä lainkaan, ja jos jotain, niin aloitteen ja määrärahan tavoitteena on sokerin vähentäminen kouluruokailussa?

Pekka Sandholm sieltä vastasi:

Lainaus
Kiitos kysymyksestä,

Uudella markkinajärjestelyn muuttamisesta annetulla  asetuksella

(EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2016/791, asetusten (EU) N:o 1308/2013 ja (EU) N:o 1306/2013 muuttamisesta hedelmien ja vihannesten, banaanien ja maidon toimittamista oppilaitoksiin koskevan tukijärjestelmän osalta http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32016R0791&qid=1480510697230&from=FI)

annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus edistää luonnonmukaisia tuotteita.

”Artikla 23

….

11.Jäsenvaltioiden on valittava jaettavat tai koulutuksellisiin liitännäistoimenpiteisiin sisällytettävät tuotteensa sellaisten objektiivisten perusteiden mukaan, joihin on kuuluttava yksi tai useampi seuraavista: terveys- ja ympäristönäkökohdat, kausiluonteisuus, vaihtelevuus tai paikallisten tai alueellisten tuotteiden saatavuus, asettaen etusijalle, niin pitkälle kuin se on mahdollista toteuttaa, unionista peräisin olevat tuotteet. Jäsenvaltiot voivat edistää erityisesti paikallisia tai alueellisia hankintoja, luonnonmukaisia tuotteita, lyhyitä toimitusketjuja tai ympäristöhyötyjä ja tarvittaessa asetuksella (EU) N:o 1151/2012 perustettujen laatujärjestelmien nojalla tunnustettuja tuotteita. Jäsenvaltiot voivat harkita asettavansa strategioissaan etusijalle kestävyyttä ja reilua kauppaa koskevat näkökohdat.”

Lisäksi valtioneuvoston periaatepäätöksessä kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (CLEANTECH-RATKAISUT) edistämisestä julkisissa hankinnoissa  (esim. https://tem.fi/documents/1410877/2795834/VN+periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+kest%C3%A4vien+ymp%C3%A4rist%C3%B6-+ja+energiaratkaisujen+edist%C3%A4misest%C3%A4+julkisissa+hankinnoissa/4295c1e9-7ff5-4d14-abd9-3e9806ebab16) suosittelee tavoittelemaan 20 prosentin luomuosuutta 2020 mennessä.

”Lisäksi valtion hankintayksiköt noudattavat kaikissa julkisissa hankinnoissa seuraavia tavoitteita:
….

• Keittiöissä ja ruokapalveluissa on hankittava ravitsemussuositusten mukaista sekä luonnonmukaisesti tuotettuja, kasvispainotteisia tai sesonginmukaisia elintarvikkeita. Julkisissa keittiöissä tarjotusta ruoasta 10 prosenttia on luomua vuoteen 2015 mennessä ja 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Julkisissa ruokapalveluissa on pyrittävä järjestelmällisesti ruokahävikin vähentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen.

Valtioneuvosto suosittelee, että kaikki muut julkiset hankintayksiköt noudattavat edellä mainittuja periaatteita ja tavoitteita.”


Tämän valtioneuvoston linjauksen perusteella on johdonmukaista, että luomun käyttöä myös kouluissa tuetaan koulujakelujärjestelmän mahdollistamissa puitteissa.

Niinpä tuo on. Tuo valtioneuvoston linjaus on yhä voimassa. Annettiin mahdollisuus, mutta oli siis Suomen valinta sitä käyttää.


PS. 16.12.16: Kuten uutisissamme kerroimme, lausuntomme asiasta sitten lähti:

http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=432
« Viimeksi muokattu: 16.12.16 - klo:07:32 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8739



Profiili Sähköposti
« Vastaus #290 : 16.12.16 - klo:06:55 »

Tämä ei millään tavalla ole pakkosyöttöä ...

Järvenpääläinen Härmän Rati tarjoaa ensimmäisenä Suomessa lounasbuffetin luomuna

... mutta joukkoruokailua se on. Otetaankin tähän vain sen kiitettävän rehellisyyden takia:

Lainaus
Mutta miksi tarjota luomua lounasbuffetissa, kun luomuraaka-aineet ovat 2–3 kertaa luomuttomia kalliimpia ja niiden hankkiminen vaatii paljon enemmän työtä?
[...]
Lounaan hinta nousi vain 60 sentillä ravintolan siirryttyä luomunoutopöytään. Raaka-aineiden hintaa ei siis lounaan hinnassa pysty ottamaan takaisin, on pitänyt keksiä muita keinoja.
[...]
Myös vuodenaika rajoittaa suomalaisten luomuraaka-aineiden saamista.

– Luomuperuna esimerkiksi loppuu todennäköisesti keväällä. Myös suomalaisia luomukasviksia voi olla vaikea saada.

Siinä tapauksessa ravintola joutuu turvautumaan ulkomaisiin luomutuotteisiin.
(lihav. HJ)

Noissa lausunnoissaan artikkeli/haastateltu yrittäjä on siis rehellinen, ei ehkä ihan kaikessa kuitenkaan. Tai miksei tämäkin voi ihan rehellinen vastaus olla ...

Lainaus
– Luomutuotteet yksinkertaisesti maistuvat paremmilta. Niin lihat kuin kasviksetkin maistuvat jo valmiiksi joltakin, eikä niiden valmistuksessa tarvitse käyttää niin paljon mausteita, Ollila sanoo.

... ihan hänen itsensä suulla arvioituna. Mutta kuten tiedämme, asia on kovin "kimurantti".

Mutta niiden, jotka ajavat luomua kouluihin ja päiväkoteihin, on tuota yllä lihavoimaani faktaa ilmeisen mahdotonta rehellisesti myöntää.
« Viimeksi muokattu: 16.12.16 - klo:07:26 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8739



Profiili Sähköposti
« Vastaus #291 : 28.12.16 - klo:06:13 »

Tässä Kuntalehden artikkelissa selvästi puffataan Tanskan mallia ...

Kööpenhaminan kaupunki tarjoilee 90-prosenttisesti luomuruokaa

... mutta samalla se tarjoaa tiettyjä tietoja ja aineksia tuon mallin arvioimiseen. Itse kiinnitin huomiota tähän taustatietoon:

Lainaus
Tanskassa kouluilla ja päiväkodeilla ei ole velvoitetta tarjota ilmaista ateriaa lapsille. Niinpä ruoan pitää olla hyvää, jotta lasten vanhemmat suostuvat maksamaan siitä.
[...]
30 prosenttia koululaisista syö näissä EAT-kouluissa kolme euroa maksavan aterian. Lopuilla on eväät tai he hakevat lounaan muualta.

Madskoleissa (ruokakouluissa) kaikki koululaiset tekevät vuodessa viikon töitä koulun keittiössä.

Ja tähän:

Lainaus
90 prosentin tavoitteen toteuttamista varten kaupunki perusti kymmenisen vuotta sitten KBH Madhus -nimisen säätiön.

Mihin tällaista "säätiötä" tarvitaan? "Säätiö" tarkoittaa yleensä jotain rahavirtoja?
« Viimeksi muokattu: 28.12.16 - klo:06:24 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8739



Profiili Sähköposti
« Vastaus #292 : 10.01.17 - klo:04:49 »

Vaikkei vielä uudempaa versiota ole saatukaan, löytyi Helsingin kaupungin sivujen "syövereistä" tämä v. 2014 päivitysehdotus (pdf):

Helsingin kaupungin ruokakulttuuristartegian päivitys 2014

Ja siellä se on (lihav. HJ):

Lainaus
Hankinnat
Painotetaan hankinnoissa vastuullisia, eettisiä ja ympäristöystävällisiä valintoja, ja suositaan lähiruokaa, sesonkiruokaa, luomua ja reilua kauppaa.

Kylläkin vain tuon yhden kerran. Mutta tuokin riittänee siihen, että se on hallintokunnille ohje? Jos tuo tekstiin on jäänyt, kun valtuusto on asiakirjan hyväksynyt?

Mitään uutta asiassa ei ole ilmennyt. Asiakirja lienee jollakin tavalla hyväksytty, eikä mitään laajempaa ja/tai julkisempaa käsittelyä ole odotettavissa. Siihen viittaisi tämäkin sivu:

Helsingin kaupungin ruokakulttuuristrategian päivitys vuosiksi 2015-2020

Ja meidänkin mahdollisuutemme vaikuttaa asiaan menivät, kun emme ymmärtäneet osallistua tähän:

Lainaus
Uusi strategia on päivitetty työpajamuotoisena, jolloin eri alojen edustajat pääsivät vaikuttamaan sen sisältöön.

Tai sitten siihen Facebook-keskusteluun, jonka Milla Visuri minulle (sähköpostissa) mainitsi. (Oliko osin sama asia?)

Mutta merkilllistä on, ettei tuota koko asiakirjaa ole kunnolla netissä julkaistu, ainoastaan tuo muutaman sivun päivitysteksti (3 sivua). Edelleen tämä projektin nettisivukin http://www.helsinkifoodism.com/ linkkaa vanhempaan v. 2012 ruokakulttuuristrategiaan (jonka valmistelu oli aloitettu jo v. 2009). 

Nyt sitten tämä suht. pieni juttu varmastikin jää kunnallisvaalien ja siihen liittyvän pormestarin valinnan alle. Näin olemme me Helsingissä aika vaivihkaa saaneet tämän:

Lainaus
Uuden strategian tavoitteena on luoda toimintaohjeet ja periaatteet kaupungin linjauksiksi ruokaan ja siihen liittyviin toimintoihin kuten hankintaan, tapahtumiin ja esim. kouluruokailuun nähden.


Jossa siis yhtenä linjauksena on tämäkin, jo yllä mainittu, ilman isompia keskusteluja hyväksyttynä (lihav. HJ):

Lainaus
Hankinnat
Painotetaan hankinnoissa vastuullisia, eettisiä ja ympäristöystävällisiä valintoja, ja suositaan lähiruokaa, sesonkiruokaa, luomua ja reilua kauppaa. Kartoitetaan jatkuvasti uusia toimintatapoja, kanavia ja raaka-aineita.
« Viimeksi muokattu: 10.01.17 - klo:05:19 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8739



Profiili Sähköposti
« Vastaus #293 : 12.01.17 - klo:06:43 »

Tästä Pro Luomun hankkeesta tulee eritoten esille tai mieleen se yhä avoin kysymys ...

Luomuperunaa onnistuneesti ammattikeittiöihin

Lainaus
Projektin tavoitteena on luomuruokaperuna-alan kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantaminen sekä menekinedistäminen tunnistamalla onnistuneita luomuperunakäytäntöjä tuottajan ja ammattikeittiön välillä ja levittämällä niistä tietoa.

Hankkeen osatavoitteena on: selvittää mitä ovat ne tavat toimia, joilla luomuruokaperunatuottajat voisivat saada jalansijaa ammattikeittiöiden toimittajina, tuottaa käytännön ohjeita ja suosituksia siitä, miten luomuruokaperunan tuottajat voivat kasvattaa markkinasegmenttiään ammattikeittiöiden tavarantoimittajina erilaisten toimintamallien kautta, lisätä tietoa ammattikeittiöiden markkinapotentiaalista ja toimintalogiikasta luomuperunantuottajien ja -yritysten keskuudessa, levittää olemassa olevaa tietoa luomuperunan lajikkeiden käyttöominaisuuksista ammattikeittiöpuolelle.

... että mihin tätä laitosruokailuun tyrkyttämistä ylipäänsä niin kauheasti tarvitaan? Jos luomua kuulemma menisi kaupaksi enemmän kuin on tarjontaa?

Eikä luomuperunaa Suomessa kuitenkaan tuoteta kuin vaivaiset 7 miljoonaa kiloa vuodessa.*)  Mutta sekään määrä ei taida mennä ihan kuumille kiville. Siitä aika luonnollisesta syystä, että siitä pyydetään lähes kolminkertaista hintaa. Käytännössä ihan samasta tavarasta.

Mutta tuossa nyt yritetään etsiä "toimintamallia", jossa tämä hinta ei ammattikeittiötä sitten häiritsisikään? Kun on tuttu mies myymässä (tms.)?

__________

*) tänä vuonna. Kahtena edellisenä vuonna vain n. 5 miljoonaa kiloa.
« Viimeksi muokattu: 12.01.17 - klo:09:11 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8739



Profiili Sähköposti
« Vastaus #294 : 14.01.17 - klo:06:24 »


Facebookista (lihav. HJ):

Hyviä Uutisia Muuramesta
9. tammikuuta kello 11:02 ·


Lainaus
Lisää luomua! Muuramen ruokapalvelut tarjoaa ruokajuomana rasvatonta luomumaitoa (tässä vaiheessa niissä ruokasaleissa, joissa on maidonjakelimet). ”Panostus on varsin merkittävä taloudellisesti, mutta haluamme tarjota asiakkaille entistä enemmän luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa”, perustelee ravitsemispäällikkö Ilja Saralahti.

Miten niin "perustelee"?
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8739



Profiili Sähköposti
« Vastaus #295 : 23.01.17 - klo:07:06 »

Nyt Kimmo Tiilikainen on päättänyt yrittää edistää !uomua tälläkin tavalla:

Tiilikainen asettuu ehdolle Helsingin kuntavaaleissa: "Maaseutua voi nostaa Helsingistä käsin"

Näin hän asian näkee:

Lainaus
Mutta entäpä Suomi kehä III:n ulkopuolella – onko maatalousministeri hylännyt maaseudun? Maaseudun kehittämisessä Suomen pääkaupunki on Tiilikaisen mukaan avainasemassa. "Monet niistä tavoitteista millä maaseutua nostetaan liittyvät ruokaan ja uusiutuvaan energiaan. Niitä voi edistää juuri Helsingissä."

Ja keinoihin tai tavoitteisiin kuuluvat nämä (lihav. HJ):

Lainaus
Tiilikaisen tärkeimpiin tavoitteisiin kuuluvat asuntopulan lievittäminen, luomuruuan tuominen koululaisten lautasille, kivihiilen poltosta luopuminen ja puurakentamisen lisääminen.

Tuossa luomuruoan tuomisessa hän ei kyllä nyt Helsingissä tarjoa varsinaista vaihtoehtoa, kuten edellä olemme nähneet. Mutta epäilemättä luomuruoan menekkiä on mahdollista tuolla tavalla edistää juuri Helsingissä, eikä juuri muualla maassa.

« Viimeksi muokattu: 23.01.17 - klo:07:13 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Jarrumies
Konkari
*****
Viestejä: 576


Profiili
« Vastaus #296 : 24.01.17 - klo:16:30 »

Kouluruokasuositukset ilmestyivät:
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131834/URN_ISBN_978-952-302-791-6.pdf?sequence=1

Luomu mainitaan vain kilpailutusosiossa sivulla 49:
Lainaus
Valtioneuvoston periaatepäätösten34 mukaisesti
elintarvikehankinnoissa tulee huomioida elintarviketurvallisuus,
kestävän kehityksen mukaisuus,
tuotantotapojen eettisyys sekä eläinten
hyvinvointi ja kohtelu. Lähi- ja luomuruoan
osuutta tulee julkisissa ruokapalveluissa lisätä.
Valtioneuvoston periaatepäätös velvoittaa valtion
viranomaisia ja kuntien tulisi sitä myös noudattaa.

Luomua ei siis mainita kohdissa, joissa käsitellään ruuan terveellisyyttä tai ravintosisältöä.
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8739



Profiili Sähköposti
« Vastaus #297 : 01.02.17 - klo:07:44 »

Ei ainoastaan poistettu lainsäädännöllisiä esteitä (so. D-vitaminoinnin salliminen). Tätä ajetaan nyt sisään melkeinpä väkisin:

Suomen hallitus yrittää saada koululaiset juomaan luomumaitoa

Lainaus
Hallitus aikoo maksaa tukea kouluille luomumaidon juomisesta. Tukimuutosten avulla on tarkoitus saada yhä enemmän luomumaitoa suomalaisten ruokapöytiin.

Tässä kerrotaan, miksi näin tehdään:

Lainaus
– Ruotsissa ja Tanskassa on todettu, että luomutuotteiden käytön lisäys julkisissa kettiöissä antaa sysäyksen koko luomualalle, ministeri Kimmo Tiilikainen kertoo.

Tuollaista sykäystä luomuala ilmeisesti tarvitsee. Vaikka toisaalla sitten kerrotaankin luomun myynnin kasvavan kohisten.

Tästä rahastahan on kyse ....

EU tukee terveellistä kouluruokailua – Suomi painottaa tuen luomutuotteisiin

... josta asiasta me jo annoimme lausuntommekin:

LAUSUNTO luonnoksesta hallituksen esitykseksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta (KOULUJAKELU)

Jonka sisältö pähkinänkuoressa on: hukkaan menevät EU:n rahat. Ja ihan toiseen kohteeseen, mikä oli tarkoitus (eli luomun menekin edistämiseen, vrt. Tiilikaisen lausunto yllä).
« Viimeksi muokattu: 01.02.17 - klo:14:18 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8739



Profiili Sähköposti
« Vastaus #298 : 01.02.17 - klo:14:07 »

MTK:kaan ei ihan tykännyt tästä MMM:n päätöksestä, ehkäpä osin toisesta näkökulmasta (kuin me) asiaa tarkastellen:

MTK koulumaitotuesta: Kotimainen maito on ensi sijalla, ei tuotantotapa

Lainaus
"Vaarana on, että korkea tuki luomutuotteille kuluttaa hyvin rajallista budjettia kohtuuttoman paljon, mikä voi heikentää ohjelman kattavuutta ja vaikuttavuutta", sanoo MTK:n maitoasiamies Leena Ala-Orvola.

Kun taas MMM eli Tiilikainen yrittää luoda kuvaa, että ratkaisu hyödyttäisi koko maataloutta:

Lainaus
Luomun osuutta lisäämällä tukea kohdistuu enemmän lisäarvotuotteisiin ja samalla maataloussektorille.

Asiaan on ehkä vielä mahdollista yrittää vaikuttaa (MMM:n tiedotteesta):

Lainaus
Tukitasoista ja tuettavista tuotteista säädetään valtioneuvoston asetuksella, joka lähtee lausunnolle keväällä 2017.
« Viimeksi muokattu: 01.02.17 - klo:14:48 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8739



Profiili Sähköposti
« Vastaus #299 : 02.02.17 - klo:06:22 »

Maaseudun Tulevaisuus ei jäänyt ainoaksi, näin myös Aamulehdessä kritisoidaan em. päätöstä:

Tutkijat ihmettelevät, miksi kouluihin halutaan luomua – Kallista, terveellisyyttä ei todistettu

Lainaus
Luomupainotusta perustellaan tuen suuntaamisella maataloussektorille. Alun perin EU:n kouluruokatuki on kuitenkin tarkoitettu ”kasvattamaan lapsia terveellisiin ruokailutottumuksiin ja lisäämään ravitsemuksellisesti hyvien tuotteiden kulutusta”.

Tässä esimerkiksi ravitsemustieteiden professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta ja VTT:n biotekniikan tutkija Lauri Reuter näkevät suuren ristiriidan.

– Suomessa on uskonnonvapaus ja aatteenvapaus. Luomu on ruoan tuotantoon liittyä aate, ideologista viherpesua. Se ei kuitenkaan liity millään tavalla terveellisyyteen, joten luomun tukeminen varoista, jotka on tarkoitettu terveellisen ruokavalion tukemiseen, on hyvin erikoista, Reuter sanoo.

Ja näin Fogelholm:

Lainaus
– Luomu on sympaattinen asia, mutta sitä ei voi perustella terveellisyydellä. Näyttö puuttuu. Osa tutkimuksista on kallistunut lievästi luomun paremmuuden kannalle, mutta ei merkittävästi, Fogelholm sanoo.

Fogelholm pohtii, että luomun osuus ihmisen ruokavaliosta on kovin pieni. Vaikka ihminen söisi pelkästään luomua, ihminen ei voisi paremmin tai olisi terveempi kuin muunlaista ruokaa syövä ihminen.

Minun lisäykseni ihmettelyyn. Uutisessa kerrotaan:

Lainaus
Lukuisissa tutkimuksissa on verrattu luomu- ja tehotuotettujen elintarvikkeiden ravintosisältöä keskenään. Tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Esimerkiksi luomumaidon rasvahappokoostumus on ”jonkin verran” parempi kuin muun maidon, mutta jossain muissa elintarvikeryhmissä tulokset ovat olleet toisenlaisia.

Mutta siitä voi olla varma, että rasvattomassa luomumaidossa - josta nyt on kyse - ei ole rasvahappoja lainkaan, joten sekään ei ole peruste.

Aamulehdessä uutiseen liittyy myös artikkeli, jossa Kimmo Tiilikaisen annetaan perustella, miksi hän on tuollaisen päätöksen tehnyt. Siinä ei kuitenkaan tule esiin mitään uutta: luomun lisääminen on hänelle itseisarvo.
« Viimeksi muokattu: 02.02.17 - klo:06:45 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: 1 ... 18 19 [20] 21 22 ... 25
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!