Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
23.05.17 - klo:00:22 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: [1] 2 3 ... 12
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta  (Luettu 34630 kertaa)
palstaviljelijä
Tulokas
*
Viestejä: 30


Profiili
« : 19.08.09 - klo:11:21 »

Hyötysuhde on tehotuotannossa huonompi kuin luomuviljelyssä? (sivut 275-279, 282):

http://books.google.fi/books?id=ulyCG70jB_MC&pg=PA275&lpg=PA275&dq=how+much+energy+in+manure+kcal/kg&source=bl&ots=t-l8qgNxkD&sig=_WQWiZ24HGNwsbn3eR8xFRALY-E&hl=fi&ei=ILCLSp7WLaGwnQPtnMB-&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=1#v=onepage&q=&f=false

Tehotuotettu syö erityisen paljon uusiutumatonta energiaa..
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7955



Profiili Sähköposti
« Vastaus #1 : 19.08.09 - klo:18:38 »

Tekninen juttu. Linkin voi esittää ”siistimmin” tähän tapaan:

Agroecology: ecological processes in sustainable agriculture

Vastalinkin esitän siististi tässä, ”abstrakti” eli tiivistelmä toisaalla jo mainitun ruotsalaisen teoksen yhdestä luvusta:

Energy Analysis of Organic and Conventional Agricultural Systems

***

Mutta älkäämme ”pommittako” toisiamme linkeillä, vaan lähtekäämme suomenkieliseen keskusteluun asiasta. Olen iloinen, että otit asian puheeksi. Mutta otetaan …

Tehotuotettu syö erityisen paljon uusiutumatonta energiaa..

…. aluksi lähtökohta 1:

typpilannoitteen tuotanto ei sinänsä edellytä fossiilisia polttoaineita, vaikka energiaa kovasti siihen kuluukin. Mikä tahansa energia kelpaa, uusiutuvakin. Itse asiassa Norjassa oli vielä n. 20 vuotta sitten tehdas, joka tuotti ko. lannoitetta ilman fossiilisia, vesivoimalla (tieto em. kirjasta).

Hyväksynet tämän?
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7955



Profiili Sähköposti
« Vastaus #2 : 26.08.09 - klo:20:04 »

Lainaan tämän laskelman jo mainitusta ruotsalaisesta kirjasta. Siinä (s.  185) on arvioitu asiaa ruotsalaisin luvuin, eli sen pohjalta, mitä luomun tuotavuudesta (sadoista) Ruotsissa tiedetään. Sama pätee kyllä Suomeenkin. Ainoat maat muuten, joilla on virallista tilastotietoa luomuviljelyn sadoista, ovat Ruotsi ja Suomi.

Joudun laittamaan nämä allekkain, vaikka vaikuttavampi olisi ko. teoksessa ollut kuva. Asia perustuu tietysti siihen, että luomusadot ovat pienempiä. Näin energiana, hehtaaria kohti:


Luomu

1 hehtaarin tuotto 40 gigajoulea (GJ)
_______________

Energian kulutus kyntöön ym. – 5,3 GJ
Energian kulutus lannoitteisiin – 0 GJ
_______________

Netto n. 35 GJ


Tavanomainen

1 hehtaarin tuotto ensiksi  tämä 40 GJ
ja sen lisäksi samalta hehtaarilta lisää 33 GJ
_______________

Energian kulutus kyntöön ym. – 5,7 GJ
Energian kulutus lannoitteisiin – 4,5  GJ
_______________

Netto n. 63 GJ

*** 

Energiaa siis saadaan reippaasti enemmän pelloista tavanomaisella viljelyllä ja nimenomaan nettotuloksena.

Näin päädymme siihen, että kun on mahdollista *) (tarvittaessa) tuottaa typpilannoitetta ilman fossiilista energiaa, niin siinä tilanteessa – jota aina tässä yhteydessä väläytellään – että fossiiliset polttoaineet loppuisivat tykkänään, niin edelleen turvautuisimme tehoviljelyyn, joka (yhteyttämisprosessin kautta) antaisi näin meille paljon lisäenergiaa.

Erityisenä harjoituksena ko. kirjan tekijät laskivat, paljonko ylimääräistä bioetanolia saataisiin, jos luomuviljely lopetettaisiin Ruotsissa kokonaan. Tuloksena oli, että etanolia saataisiin **) joka luomuhehtaaria kohti yhden normaalin ruotsalaisen henkilöauton kulutuksen verran, eli kun siellä on n. 90 000 hehtaaria luomulla, luomusta luopumalla n. 90 000 henkilöauton kulutus voitaisiin tyydyttää "uusiutuvalla energialla"! 

***

Niinpä voisimme tässä kysymyksessä myöntää ”palstaviljelijän” olevan oikeassa tässä:

Lainaus
Hyötysuhde on tehotuotannossa huonompi kuin luomuviljelyssä?

Mutta mitä merkitystä tällä ”suhteella” näin ollen on?

***

Kaikenalaisen rahapelin itse nyttemmin lopettaneena tulee kuitenkin esimerkkinä mieleen: kumpi varsinaisesti voitti, satunnainen "pajatson" pelaaja, joka voitti yhdellä eurolla kaksi (hyötysuhde 100%) vai "himopelaaja", joka 100 euroa koneeseen hakattuaan sai sieltä 150 euroa (hyötysuhde 50%).

(Valitsin esimerkin osin siltä pohjalta, että muistin vielä vanhan sanonnan: "Peli tuo, peli vie - mutta maanviljelys se on onnenkauppaa!")

______________

* ja tätähän ei ”palstaviljelijä” tai kukaan muukaan täällä ole siis nyt yrittänyt kiistää   

**) sama ruokamäärä kuin luomutuotannolla tuotettaisiin tässä laskelmassa tavanomaisella. Luomuruoan tuotannolta säästyneellä viljelypinta-alalla tuotettaisiin etanolia. (Selvennys 27.8.2009)
« Viimeksi muokattu: 30.08.09 - klo:15:46 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7955



Profiili Sähköposti
« Vastaus #3 : 26.01.13 - klo:15:21 »


Samainen Mark Lynas, jonka viimeisen komean kirjoituksen Ville Aarnikko toi esille, on myös tehnyt tämän selvityksen, kysymällä lisää:

How land-inefficient is organic agriculture?

Eli: "kuinka tehoton maan käytössä luomuviljely on?"

Siinä lähtökohtana on Naturen artikkeli: 

Comparing the yields of organic and conventional agriculture

Mutta Lynas tiukkasi asiaa tarkemmin: oliko ko. tutkimuksessa otettu huomioon "varjomaa", eli kaikki se maa, joka taustalla on käytössä, kulloisenkin luomusadon saamiseksi?

Ja selvityksen tulos oli, että ei, sitä ei ollut noteerattu ko. Naturen artikkelissa. Eli luomu, suhteessa maankäyttöön, on tosiasiassa vielä tehottomampaa, mitä ko. Naturen artikkeilista on suoraan luettavissa.

Jossain määrin on yllätys, että asiaa ei Naturen artikkelissa ole otettu huomioon. Itse ilmiö ei meille ole yllätys.
tallennettu
Jarrumies
Konkari
*****
Viestejä: 562


Profiili
« Vastaus #4 : 30.01.13 - klo:17:51 »


HY:n Ajankohtaista-sivulla on juttu "Vaihtoehto lihaverolle":
http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/1-2013/29-23-13-31.html

Jutussa on hiilidioksidiveron pohdinnan yhteydessä pikku pakko myöntää luomun heikko tuotostaso:
Lainaus
– Metaanipäästöjen käyttö laskuperusteena rankaisisi helposti myös luomutuotantoa, missä kasvihuonekaasupäästöt ovat usein tavanomaista tuotantoa suuremmat johtuen alhaisemmasta keskimääräisestä tuotostasosta ja sen seurauksena tarvittavasta suuremmasta peltopinta-alasta.
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7955



Profiili Sähköposti
« Vastaus #5 : 31.01.13 - klo:19:42 »


Tuo oli mainio löytö, ja aniaa taustatukea uutisellemme ....

Luomulihaa vai pienempi ilmastokuormitus?

... jonne tein lisäyksen (linkaten) tämän tiedon kertoen.
 
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7955



Profiili Sähköposti
« Vastaus #6 : 07.02.13 - klo:20:30 »


Linkkasin tämän uutisen tänne, tähän keskusteluun, koska täällä jo on tuotu esiin, miten vähän typpilainnoitteet ovat rippuviaisia "fossiiliperäisistä tuotantopanoksista".

Voidaan tietysti väittää, että Maarit Kari tarkoitti yleensä tuotantopanoksia, hänhän sanoi: "suuressa määrin fossiiliperäisistä tuotantopanoksista". (Hän voi halutessaan itsekin tulla tänne tarkentamaan, meillähän sana on aivan vapaa!)

Mutta väitän, että näin ei ole, koska näitä skenaarioita voi rakentaa vain fossiilisperäisten polttoaineiden niukkenemisen varaan. Typpilannoitteistahan *) on kyse. Energiaa, vettä (vetyä) ja typpeä ei kyllä maailmasta saa loppumaan.

Mutta olennainen saattoi silti jäädä sanomatta: minkä suhteen ruoantuotannon pitää olla tehokasta ja "kestävää".

Se ei välttämättä ole lainkaan fossiilisen tai muun energian suhteen, vaan maan: sitä on kaikkein rajallisimmin, sitä tuhlaamalla aiheutamme eniten vahinkoa. Ja valitettavan usein vahinko on luonnon kannalta lopullinen.

_________

*) muiden lannoitteiden (ravinteiden) suhteenhan luomuviljely on täsmälleen samassa asemassa kuin tavanomainen viljely, kuten täällä on tätä tosiasiaa jo ehkä ikävystyttävyyteen asti toistettu. Kari puhuu yhden kappaleen verran "luontaisesta viljavuudesta huolehtimisesta". Se ei onnistu, jos fosfori ja kalium ovat maasta vähissä.  Ja niitä ei loputtomiin voida tilan sisällä kierrättää, nykyaikana.
« Viimeksi muokattu: 07.02.13 - klo:20:54 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7955



Profiili Sähköposti
« Vastaus #7 : 09.02.13 - klo:00:00 »

Maarit Karin yksi kappale täytyy vielä lainata - ja "suomentaa"!

Lainaus
"Ei ole he­del­mäl­lis­tä et­siä voit­ta­jaa ta­van­omai­nen vai luo­mu -ki­sas­sa. Tär­kein­tä on, et­tä ra­vin­tei­den kier­rä­tys­tä, luon­tais­ta vil­ja­vuut­ta ja myös tu­le­vai­suu­des­sa var­mem­min käy­tet­tä­vis­sä ole­via kei­no­ja käy­te­tään ja ke­hi­te­tään, sil­lä nii­tä tar­vi­taan."

"Suomennokseni":

- lopetetaan tämä kiusallinen luomun ja tavanomaisen vertailu, ja julistetaan tasapeli
- ja sitten suosittakoon *) luomuviljelyä (ja myös tavanomaista pitää ajaa luomun suuntaan)
- (koska öljy ja maakaasu loppuvat tuossa tuokiossa)

***

Ravinteiden kierrätyksenhän Kari oli jo määritellyt  aiemmin tapahtuvan näin:

Lainaus
"Luo­mus­sa huo­leh­di­taan maan hu­muk­sen säi­ly­mi­ses­tä ja bio­lo­gi­ses­ta ak­tii­vi­suu­des­ta ja ra­vin­tei­ta hyö­dyn­ne­tään ti­lan va­rois­ta ja il­ma­ke­häs­tä."
(lihav. HJ)

Ja todellakin, voi teitä, te tavanomaiset viljelijät, jotka ette lainkaan välitä ja huolehdi "maan hu­muk­sen säi­ly­mi­ses­tä ja bio­lo­gi­ses­ta ak­tii­vi­suu­des­ta",  lähettää MMM Maarit Kari siinä teille terveisiä.


__________

 
*) missä määrin luomuviljelyä voi "kehittää", siitä olikin jo puhe uutisessamme
« Viimeksi muokattu: 09.02.13 - klo:00:20 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Jarrumies
Konkari
*****
Viestejä: 562


Profiili
« Vastaus #8 : 11.02.13 - klo:21:28 »

MMM:n luomusivuilla http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/luomu.html on
on linkki Ismo Tuormaan juttuun (Suomen Luonto -lehti 8/2012, "Luomun läpimurto lähellä")
http://www.mmm.fi/attachments/mmm/6Bb9mMBpL/Spadasjokia12101810270_2.pdf

Juttu on täysin luomumyönteinen mutta siinä on kiinnostavia väitteitä luomun satotasosta ja luomutuotannon ongelmistakin.
Koska juttu on kuvaimagena, niin tekstiä voi suoraan kopioida enkä ehdi käsin kirjoittamaankaan, joten lukekaa ja kommentoikaa.
« Viimeksi muokattu: 12.02.13 - klo:09:19 kirjoittanut Jarrumies » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7955



Profiili Sähköposti
« Vastaus #9 : 12.02.13 - klo:07:30 »


Jos tuo jutussa mainittu "Grotenfelt ei sulata väitettä" luomun alhaisemmista satotasoista, vaan kyse on vain ammattitaidosta, niin voisimmehan todella kokeilla mallia, jossa luomuviljelyn (sertifikaatin yms.) edellytyksenä olisi sellainen ammattitaito, että sadot olisivat samankokoiset kuin tavanomaisessa ...  Virnistää

***

Toisaalta tuossa juuri päättyneellä  Lisää luomua -kiertueella Pro Luomun toiminnanjohtajan Marja-Riitta Kottila pääsi sanomasta:

Lainaus
Luomuviljelijät ovat osaavaa väkeä

[…]

– Seminaareihin oli saatu puhumaan mainioita luomuviljelijöitä, jotka kertoivat omista kokemuksistaan realistisesti, kannustavasti ja myös hauskasti. Meillä on eri puolilla Suomea erittäin ammattitaitoisia luomuviljelijöitä, joiden osaamisesta on paljon hyötyä koko alan kehittämiselle.


Mutta Nils Grotenfeltin ja Matilda/TIKE:n tilastotietojen mukaan siis ei ole, valtaosa on poropeukaloita, jotka eivät pääse tähän tavanomaisen viljelyn satotasoon, joka siis Grotenfeltin mukaan olisi pelkkä ammattitaitokysymys.
« Viimeksi muokattu: 12.02.13 - klo:10:26 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7955



Profiili Sähköposti
« Vastaus #10 : 15.03.13 - klo:06:49 »


Tuon Mark Lynasin näkökulman ("varjomaa") lisäksi on kysytty, mikä on tavanomaisen viljelyn suojavaikutus luomuviljelylle. Tässä artilkkelissa ...

Former inspector says organic study lacking

... entinen luomutarkastaja Mischa Popov toteaa, miten luomutiloja (USA:ssa) on vain siellä täällä tavanomaisten tilojen "meressä", ja ne nauttivat epäsuorasti siitä kemiallisesta kasvinsuojelusta, joka kohdistuu tavanomaisiin tiloihin. Ellei näin olisi, luomutilojen tulos olisi nykyistäkin huonompi. Eli tässä on tavallaan myös eräänlainen "panos", joka olisi asiassa laskettava mukaan. *)

Siitä huolimatta Popov katsoo, että tuo tutkimus, johon Lynaskin viittaa, oli liian optimistinen, oikea arvio hänen mukaansa on, että luomutilojen tuotto on 50 - 75 prosenttia tavanomaista huonompi (25% sijasta). Ero tietysti voi syntyä siitä, että Naturen tutkimukset kaiketi kohdistuivat koetilohin.

Tämä Popov on siitä merkillinen tapaus, että hän on kirjoittanut kirjan luomuhuijauksista ja niinkuin näkyy, on hyvin realistinen satotuolksiin nähden - ja kuitenkin hän näkee jotain hyvää luomussa.

___________

*) en tiedä tätä ilmiötä tutkitun / arvioidun Suomessa. Onko?
« Viimeksi muokattu: 15.03.13 - klo:07:23 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Jarrumies
Konkari
*****
Viestejä: 562


Profiili
« Vastaus #11 : 05.04.13 - klo:00:02 »

Luomun satoisuus (tai tehokkuus tai tuottavuus) verrattuna tavanomaiseen kesannointi huomioiden

Luomupellot kesannoivat tai ovat muuten pois viljan tuotannosta viiden vuoden jakson aikana kaksi tai kolme vuotta. Tuolloin viljaa ei tuoteta.
Matildan tilastoissa huomioidaan vain korjattu sato vuosittain. Noita kesannoinnissa olevia hehtaareja ei huomioida tilastoissa keskimääräisiä hehtaarisatoja laskettaessa ja siksi luomutuotanto vaikuttaa tehokkaammalta kuin se todellisuudessa on.

Wikipedian http://fi.wikipedia.org/wiki/Luomuviljely mukaan: ”Suomen peltopinta-alasta oli luomuviljelyssä 9,0 % (205 000 hehtaaria) vuonna 2012 (ennakkotieto). Suomen viljasadosta luomun osuus oli 2,2 % (82 milj. kiloa) vuonna 2012.”

Tuossa luvussa 9,0  % on mukana siirtymävaiheessa olevat pellot. Siirtymävaihe kestää yleensä kaksi vuotta ja siirtymävaiheen pelloilta tuotettua viljaa ei tilastoida luomuksi. Vuonna 2009 luomussa ja siirtymävaiheessa oli yhteensä 7,2 % pelloista. Tuo 7,2 % ainakin oli luomutuotannossa vuonna 2012.

Noiden lukujen (2,2 % ja 7,2 %) avulla voidaan yksinkertaisesti laskea luomutuotannon tehokkuus verrattuna tavanomaiseen niin, että kesannointivuodetkin tulevat (”automaattisesti”) huomioitua.
Luomusato pinta-alayksikköä kohden = a/b
 jossa
          a = luomun osuus tuotannosta
          b = luomun osuus peltopinta-alasta

Tavanomaisen viljan sato pinta-alayksikköä kohden = (100 –a)/(100 – b)
 jossa
          100 - a = tavanomaisen viljan osuus tuotannosta
          100 - b = tavanomaisen viljan osuus peltopinta-alasta

Luomusadon osuus suhteessa tavanomaiseen pinta-alayksikköä kohden = (a/b)/(100-a)/((100-b))

Sijoitettaan arvot ja lasketaan prosentteina: 
100*(2.2/7.2)/((100-2.2)/(100-7.2))  = 28.9934 % 

Luomun satoisuus (tai tehokkuus tai tuottavuus) oli siis pyöristettynä 29 % tavanomaiseen verrattuna vuonna 2012.

Luomupeltoa tarvitaan siis yli kolminkertainen (tarkasti 3,45-kertainen) määrä, jotta saataisiin sama sato kuin tavanomaisen pellon määrällä.
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7955



Profiili Sähköposti
« Vastaus #12 : 22.04.13 - klo:18:11 »


HY:n Ajankohtaista-sivulla on juttu "Vaihtoehto lihaverolle":
http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/1-2013/29-23-13-31.html

Jutussa on hiilidioksidiveron pohdinnan yhteydessä pikku pakko myöntää luomun heikko tuotostaso:
Lainaus
– Metaanipäästöjen käyttö laskuperusteena rankaisisi helposti myös luomutuotantoa, missä kasvihuonekaasupäästöt ovat usein tavanomaista tuotantoa suuremmat johtuen alhaisemmasta keskimääräisestä tuotostasosta ja sen seurauksena tarvittavasta suuremmasta peltopinta-alasta.

Tätä ei ollut varmaan lukenut Iltalehden toimittaja, joka tänään "vanhasta muistista" tai kirjan kirjoittajaan luottaen esiteli erään keittokirjan ingressillä:

Lainaus
"Jos haluaa olla ekologinen ja silti syödä lihaa, vähiten syntistä on syödä lähitilan luomulammasta."

(Tämän "bongauksen" olisi voinut laittaa piilomainontaketjuunkin)
« Viimeksi muokattu: 22.04.13 - klo:19:15 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7955



Profiili Sähköposti
« Vastaus #13 : 22.04.13 - klo:18:51 »

Mutta Lynas tiukkasi asiaa tarkemmin: oliko ko. tutkimuksessa otettu huomioon "varjomaa", eli kaikki se maa, joka taustalla on käytössä, kulloisenkin luomusadon saamiseksi?

Ja selvityksen tulos oli, että ei, sitä ei ollut noteerattu ko. Naturen artikkelissa. Eli luomu, suhteessa maankäyttöön, on tosiasiassa vielä tehottomampaa, mitä ko. Naturen artikkeiista on suoraan luettavissa.

Tämän Mark Lynasin huomio (Seyfertin ym. tutkimuksesta) on nyt vahvistettu (David J. Connor) vertaisarvioidussakin tutkimuksessa, jonka sisältö tiiviisti löytyy täältä:

Organically grown crops do not a cropping system make and nor can organic agriculture nearly feed the world

("[yksittäiset] Luomusadot eivät muodosta viljelysysteemiä eikä luomuviljely kykene läheskään maailmaa ruokkimaan" - vaikea kääntää hyvin suomeksi ..)

"Varjomaasta" siinäkin puhutaan, vaikkei tätä Lynasin (iskevää) termiä käytetäkään: muualta tuoduista resursseista, jotka jätetään vertailuarvioissa luomun osalta huomiotta. Tutkimuksen koko teksti on valitettavasti (vielä) "maksumuurin" takana.

(Tämä liittyy myös aiheeseemme "Luomu sittenkin riittäisi maailmalle? - Worldwatchin uusi yritys", jonne tämän olisi myös voinut linkata)
« Viimeksi muokattu: 22.04.13 - klo:19:17 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Jarrumies
Konkari
*****
Viestejä: 562


Profiili
« Vastaus #14 : 05.05.13 - klo:15:26 »

Viljaseula - Kotimaisen viljasadon laatuseuranta 2012 - on juuri ilmestynyt kolmella kielellä:
http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa%2Bevirasta/julkaisut/?a=view&productId=341

Lainaus
Tiedot vuoden 2012 viljasadon laadusta on koottu Viljaseula 2012 -julkaisuun. Viljasadon laatu oli pääosin hyvä huolimatta viileästä ja sateisesta kasvukaudesta. Myös luomuviljan laatu oli hyvä, mutta satotaso matala.

Leipäviljojen laatu ei vuonna 2012 yltänyt edellisvuoden huippulaatuun. Kauran ja ohran laatu oli hehtolitrapainojen osalta hyvä, koska ne kehittyivät viileänä kasvukautena ennätyksellisen korkeiksi. Luonnonmukaisesti viljellystä viljasta tutkittiin edellisvuosia enemmän näytteitä kokonaiskuvan saamiseksi luomuviljasta. Viljan laatuseuranta kokoaa keskiarvotietoja viljan laadusta viljalajeittain, lajikkeittain ja viljelyalueittain. Laatutekijöitä ovat muun muassa hehtolitrapaino, jyväkoko, valkuainen, sakoluku, rikkapitoisuus ja kostea sitko.

Uutuutena tuossa on mm. tiedot siitä, että luomussa on suuremmat rikkapitoisuudet kuin tavanomaisessa.

Aineisto antaisi mahdollisuuden paljon tarkempaan (ja paljastavampaan) luomun ja tavanomaisen vertailuun.  Tässäkään julkaisussa ei esimerkiksi edes mainita sitä, ettei luomun välivuosia (kesannointi ym. välivuodet, joita on kaksi viiden vuoden jaksoilla) ole otettu huomioon satovertailuissa.

Tutkikaapa tarkemmin Viljaseulaa (pdf ladattavissa) ja kertokaa havainnoista täällä.

tallennettu
Sivuja: [1] 2 3 ... 12
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!