Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
23.05.17 - klo:00:20 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 ... 10 11 [12]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta  (Luettu 34625 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7955



Profiili Sähköposti
« Vastaus #165 : 09.05.17 - klo:08:12 »

Samanlaiselta se näyttää Keskisuomalaisenkin silmin:

Luomupöhinä poikkeuksellisen kovaa – ennätysluvuista silti jäädään

Lainaus
Luomutuotannon ympärillä on ollut tänä keväänä entistä kovempi pöhinä, mikä on johtanut koviin odotuksiin luomuviljelyyn siirtyvien maatilojen määrästä.

Esimerkiksi Pro Luomu -yhdistyksen toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila oli vielä viime viikolla vakuuttunut, että ennätysmäärä tiloja olisi siirtymässä tänä vuonna luomutuotantoon, koska luomukoulutuksiin on osallistunut ennätysmäärä viljelijöitä

Mutta kuitenkin (kun viime tiistai oli viimeinen ilmoittautumispäivä):

Lainaus
Lukujen valossa tästä vuodesta ei kuitenkaan tule poikkeuksellisen kovaa luomutuotantoon siirtymisen vuotta.

Vaikkei siis luopujien määrästä ei edes tietoa vielä julkaistu.

Oikeastaan se kuuluu meidänkin pohdittavaksi: miksei avokätinen tuki kuitenkaan kelpaa?
« Viimeksi muokattu: 09.05.17 - klo:08:39 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7955



Profiili Sähköposti
« Vastaus #166 : 10.05.17 - klo:05:01 »

Toukokuun Tiede-lehdessä (5/2017) oli vähän outo artikkeli, otsikolla ja ala-otsikolla (tarjolla vain paperilla):

Lainaus
Luomu vaatii vielä työtä.
Lupaukset alkavat täyttyä, kun sadot paranevat.

Artikkeli myönsi heikommat luomusadot, ja totesi aivan oikein, että luomun väitetyt edut jäävät sen vuoksi toteutumatta. Mutta satotasojen arviossa se käytti kummallisen pieniä prosentteja: luomusadot olisivat sen mukaan vain 19-25% tavanomaisia pienempiä. Mitenkään ei mainittu välivuosia, jotka jo yksinään pudottavat satotasoa tuohon tai alle. Plus siihen jo virallisista tilastoista näkyvä huonompi tulos per hehtaari, niin tuo kirjoituksen arvio ei kyllä vaikuta tieteelliseltä.

Sen lisäksi, niinkuin jo otsikosta näkyy, nähtiin, että luomuviljely voi kehittyä. Vaikka nykyisellään se ei voi ratkaista maailman ruokatuotantoa, sillä on kuitenkin mahdollisuuksia, jos se saa "uusia viljelylajikkeita ... lisää orgaanisia lannoitteita ja torjunta-aineita". Vaikka sitten jo seuraavissa lauseissa myönnettiin luomuviljelyn loisiminen ja asioiden meneminen mahdollisesti huonompaan suuntaan luomuviljelyn yleistyessä. Eikä mitään konkreettisia keinoja luomusatojen parantamiseen kerrota, ei esim. yhtään esimerkkiä  uudesta luomuviljelyyn sopivasta lajikkeesta. Ei kyllä luomulannoitteestakaan, esim. sellaisesta, josta saisi fosforia.

Lainaus
Silti tutkijat kannattavat luomua. Se kehittää kestävää maataloutta. Se on tuonut paljon uusia käytäntöjä myös normitiloille. Näitä ovat kompostointi, vuoroviljely, korjuutähteiden käytto katteena ja maankääntö.

Uusia? En tunne maanviljelyn historiaa niin hyvin, että osaisin noihin käytäntöihin suoraan liittää ensi käytön vuosisataluvun, mutta sen verran kuitenkin, että osaan kertoa niiden olevan pieniä lukuja, eli hyvin varhaisia vuosisatoja. Maankäännön osalta tästä Wikipedia-artikkelista aurasta saamme tietää, että sana tuli suomenkieleenkin jo ajanlaskun alussa (n. 0-200).

Tutkijat,  joihin Tiede-lehdessä viitataan, ovat tässä (ja myös tarkat viitetiedot  ko. tutkimuksesta):

Organic is only one ingredient in recipe for sustainable food future

Heidän käsityksensä Tiede-lehti siis esitteli maataloustieteen viimeisenä sanana. Ja lopuksi lukijoille tällaisen kotiinvietävän opetuksen:

Lainaus
Tutkijoilla on sanoma myös meille kuluttajille. Meidän on lopetettava ajattelemasta luomua ja normia ääripäitä. Sen sijaan pitää vaatia parempia käytäntöjä kumpaankin. Sillä tavoin maailma voi päästä kestävämpään ruoan tuotantoon.

Okei, aloitanpa heti. Jotta luomutuotanto ei enää varastaisi tarvitsemiaan ravinteita (esim. fosforia ja kaliumia), siinä ryhdyttäköön käyttämään väkilannoitteita, ihan reilusti ja avoimesti. Olisi erityisesti myös käytettävä - ilman fossiilisia raaka-aineita tuotettua, mutta keinotekoista - typpilannoitetta, jotta viljelyalaa maailmassa säästettäisiin. Eikö? Miksi ei?

Ihan viimeinen lause artikkelissa on tämä "poliittisesti korrekti":

Lainaus
Lisäksi vauraan maailman on lopetettava ruoan haaskaus.

Olemme kyllä haaskauskeskustelussamme aika hyvin osoittaneet (me ja siellä linkatut lähteet), että juuri vauraan maailman haaskauksen lopettamisella olisi hyvin minimaalinen vaikutus maailman ruokaturvan parantamiseen. Ja että juuri luomuviljely - kaikkialla - on loogisesti tällaista haaskausta.

Tuo alkuperäinen tutkimusartikkeli näyttää olevan maksumuurin takana.
« Viimeksi muokattu: 10.05.17 - klo:06:56 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7955



Profiili Sähköposti
« Vastaus #167 : 16.05.17 - klo:11:02 »

Yksi satoeroja selittävä tekijä löytyi Luomuinstituutin tämän kevään yleisöesitelmästä (pdf):

Luomulajikkeita luomutuotantoon

Lainaus
• Liian lyhyt korsi (dwarf) on aina paha ominaisuus, kohtuullisen lyhyt
(semi-dwarf) korsi on aina parempi
• Luomussa tarvitaan pidempi korsi kuin tavanomaisessa, jotta
kilpailu rikkakasveja vastaan onnistuisi

Norman Borlaugin ym. Vihreässä vallankumouksessa eräs olennainen tekijä olivat juuri lyhytvartiset kääpiölajikkeet. Kun kasvuvoimaa ei mennyt korren kasvattamiseen, satoa saatiin enemmän. Mutta luomussa se tämä ei siis mainitusta syystä ole mahdollista kuin korkeintaan tiettyyn rajaan asti.

Kun tuon olin oppinut, niin törmäsinpä heti tällaiseen mainokseen, jossa selvästikin mainostettiin luomuviljelyyn sopivaa lajiketta:

Sangaste -syysruis

Josta kerrottiin muun muassa:

   
Lainaus
klassikkoruis Virosta
    tiettävästi vanhin viljelyssä oleva ruislajike
 [....]
   korkea kasvusto, lakoontuessaan jää yleensä hyvin koholle ja pitää kasvuston ilmavana
    pärjää matalalla lannoitustasolla
    kilpailee tehokkaasti rikkojen kanssa

Mutta korkeita hehtaarisatoja ei siis luvattu.
« Viimeksi muokattu: 16.05.17 - klo:11:15 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: 1 ... 10 11 [12]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!