Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
17.12.17 - klo:15:39 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 ... 10 11 [12] 13 14 15
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Luomun ja tehotuotannon hyötysuhteesta  (Luettu 50570 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8871



Profiili Sähköposti
« Vastaus #165 : 09.05.17 - klo:08:12 »

Samanlaiselta se näyttää Keskisuomalaisenkin silmin:

Luomupöhinä poikkeuksellisen kovaa – ennätysluvuista silti jäädään

Lainaus
Luomutuotannon ympärillä on ollut tänä keväänä entistä kovempi pöhinä, mikä on johtanut koviin odotuksiin luomuviljelyyn siirtyvien maatilojen määrästä.

Esimerkiksi Pro Luomu -yhdistyksen toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila oli vielä viime viikolla vakuuttunut, että ennätysmäärä tiloja olisi siirtymässä tänä vuonna luomutuotantoon, koska luomukoulutuksiin on osallistunut ennätysmäärä viljelijöitä

Mutta kuitenkin (kun viime tiistai oli viimeinen ilmoittautumispäivä):

Lainaus
Lukujen valossa tästä vuodesta ei kuitenkaan tule poikkeuksellisen kovaa luomutuotantoon siirtymisen vuotta.

Vaikkei siis luopujien määrästä ei edes tietoa vielä julkaistu.

Oikeastaan se kuuluu meidänkin pohdittavaksi: miksei avokätinen tuki kuitenkaan kelpaa?
« Viimeksi muokattu: 09.05.17 - klo:08:39 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8871



Profiili Sähköposti
« Vastaus #166 : 10.05.17 - klo:05:01 »

Toukokuun Tiede-lehdessä (5/2017) oli vähän outo artikkeli, otsikolla ja ala-otsikolla (tarjolla vain paperilla):

Lainaus
Luomu vaatii vielä työtä.
Lupaukset alkavat täyttyä, kun sadot paranevat.

Artikkeli myönsi heikommat luomusadot, ja totesi aivan oikein, että luomun väitetyt edut jäävät sen vuoksi toteutumatta. Mutta satotasojen arviossa se käytti kummallisen pieniä prosentteja: luomusadot olisivat sen mukaan vain 19-25% tavanomaisia pienempiä. Mitenkään ei mainittu välivuosia, jotka jo yksinään pudottavat satotasoa tuohon tai alle. Plus siihen jo virallisista tilastoista näkyvä huonompi tulos per hehtaari, niin tuo kirjoituksen arvio ei kyllä vaikuta tieteelliseltä.

Sen lisäksi, niinkuin jo otsikosta näkyy, nähtiin, että luomuviljely voi kehittyä. Vaikka nykyisellään se ei voi ratkaista maailman ruokatuotantoa, sillä on kuitenkin mahdollisuuksia, jos se saa "uusia viljelylajikkeita ... lisää orgaanisia lannoitteita ja torjunta-aineita". Vaikka sitten jo seuraavissa lauseissa myönnettiin luomuviljelyn loisiminen ja asioiden meneminen mahdollisesti huonompaan suuntaan luomuviljelyn yleistyessä. Eikä mitään konkreettisia keinoja luomusatojen parantamiseen kerrota, ei esim. yhtään esimerkkiä  uudesta luomuviljelyyn sopivasta lajikkeesta. Ei kyllä luomulannoitteestakaan, esim. sellaisesta, josta saisi fosforia.

Lainaus
Silti tutkijat kannattavat luomua. Se kehittää kestävää maataloutta. Se on tuonut paljon uusia käytäntöjä myös normitiloille. Näitä ovat kompostointi, vuoroviljely, korjuutähteiden käytto katteena ja maankääntö.

Uusia? En tunne maanviljelyn historiaa niin hyvin, että osaisin noihin käytäntöihin suoraan liittää ensi käytön vuosisataluvun, mutta sen verran kuitenkin, että osaan kertoa niiden olevan pieniä lukuja, eli hyvin varhaisia vuosisatoja. Maankäännön osalta tästä Wikipedia-artikkelista aurasta saamme tietää, että sana tuli suomenkieleenkin jo ajanlaskun alussa (n. 0-200).

Tutkijat,  joihin Tiede-lehdessä viitataan, ovat tässä (ja myös tarkat viitetiedot  ko. tutkimuksesta):

Organic is only one ingredient in recipe for sustainable food future

Heidän käsityksensä Tiede-lehti siis esitteli maataloustieteen viimeisenä sanana. Ja lopuksi lukijoille tällaisen kotiinvietävän opetuksen:

Lainaus
Tutkijoilla on sanoma myös meille kuluttajille. Meidän on lopetettava ajattelemasta luomua ja normia ääripäitä. Sen sijaan pitää vaatia parempia käytäntöjä kumpaankin. Sillä tavoin maailma voi päästä kestävämpään ruoan tuotantoon.

Okei, aloitanpa heti. Jotta luomutuotanto ei enää varastaisi tarvitsemiaan ravinteita (esim. fosforia ja kaliumia), siinä ryhdyttäköön käyttämään väkilannoitteita, ihan reilusti ja avoimesti. Olisi erityisesti myös käytettävä - ilman fossiilisia raaka-aineita tuotettua, mutta keinotekoista - typpilannoitetta, jotta viljelyalaa maailmassa säästettäisiin. Eikö? Miksi ei?

Ihan viimeinen lause artikkelissa on tämä "poliittisesti korrekti":

Lainaus
Lisäksi vauraan maailman on lopetettava ruoan haaskaus.

Olemme kyllä haaskauskeskustelussamme aika hyvin osoittaneet (me ja siellä linkatut lähteet), että juuri vauraan maailman haaskauksen lopettamisella olisi hyvin minimaalinen vaikutus maailman ruokaturvan parantamiseen. Ja että juuri luomuviljely - kaikkialla - on loogisesti tällaista haaskausta.

Tuo alkuperäinen tutkimusartikkeli näyttää olevan maksumuurin takana.
« Viimeksi muokattu: 10.05.17 - klo:06:56 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8871



Profiili Sähköposti
« Vastaus #167 : 16.05.17 - klo:11:02 »

Yksi satoeroja selittävä tekijä löytyi Luomuinstituutin tämän kevään yleisöesitelmästä (pdf):

Luomulajikkeita luomutuotantoon

Lainaus
• Liian lyhyt korsi (dwarf) on aina paha ominaisuus, kohtuullisen lyhyt
(semi-dwarf) korsi on aina parempi
• Luomussa tarvitaan pidempi korsi kuin tavanomaisessa, jotta
kilpailu rikkakasveja vastaan onnistuisi

Norman Borlaugin ym. Vihreässä vallankumouksessa eräs olennainen tekijä olivat juuri lyhytvartiset kääpiölajikkeet. Kun kasvuvoimaa ei mennyt korren kasvattamiseen, satoa saatiin enemmän. Mutta luomussa se tämä ei siis mainitusta syystä ole mahdollista kuin korkeintaan tiettyyn rajaan asti.

Kun tuon olin oppinut, niin törmäsinpä heti tällaiseen mainokseen, jossa selvästikin mainostettiin luomuviljelyyn sopivaa lajiketta:

Sangaste -syysruis

Josta kerrottiin muun muassa:

   
Lainaus
klassikkoruis Virosta
    tiettävästi vanhin viljelyssä oleva ruislajike
 [....]
   korkea kasvusto, lakoontuessaan jää yleensä hyvin koholle ja pitää kasvuston ilmavana
    pärjää matalalla lannoitustasolla
    kilpailee tehokkaasti rikkojen kanssa

Mutta korkeita hehtaarisatoja ei siis luvattu.
« Viimeksi muokattu: 16.05.17 - klo:11:15 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8871



Profiili Sähköposti
« Vastaus #168 : 29.05.17 - klo:17:23 »

Uusi versio Luken luomupuutarhatilastoista (päivätty 21.4.2017) antaa luomutomaatin osalta vähän erilaisen luvun kuin Pro Luomun kooste 2016 (?). Tuotanto olisi v. 2015  ollut kyllä sama 1110  tonnia, mutta v. 2016 vain 562 tonnia. Ei siis laskenut neljänneksellä, kuten edellä 15.04.17 sanoin, vaan romahtanut siis puoleen.

Kun sekin kuulemma kuului näihin ...

Lainaus
Suomalaisen luomupuutarhatuotannon tärkeimmät kasvit
ovat porkkana, tomaatti, sipuli ja kaali.

... niin lähellä on jo yleistys, että Suomen luomupuutarhatuotanto on romahtamassa. Koska vain porkkana oli niistä säilyttänyt entisen tuotannon tasonsa.

Itse asiassa Luomukasvisten arvoketjutyöryhmässä 30.3.17 ainoa vihannes, jolla selvästi nähtiin olevan kasvupotentiaalia, olikin porkkana.

Mistä tämä luomuväelle niin epätyypillinen pessimismi? Onko kysynnässä tapahtunut romahdus, johon tuotanto on jo sopeutunut? Onko ulkomainen kilpailu ylivoimaista? Vai ennakoidaanko jo, ettei EU hyväksy jatkossa luomukasvisten kasvihuoneviljelyä siten, kuinka se Suomessa vain olisi mahdollista? Vai olisiko tuotannossa ilmennyt jotain ongelmia, josta meillä ei ole tarkempaa tietoa? Olisiko luomutomaatinkin kimppuun iskenyt jokin yllättävä vihollinen, kuten luomusipulin ja luomukaalin?
« Viimeksi muokattu: 30.05.17 - klo:02:25 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Jarrumies
Konkari
*****
Viestejä: 581


Profiili
« Vastaus #169 : 29.05.17 - klo:23:06 »

Mistä tuollaisen tiedon löysit? Laita linkki!

Katsoin Luken tilastoa juuri äsken. Tämän mukaan tomaatin tuotanto olisi vuonna 2016 ollut 962 tonnia (ei 562). Onko siis tämä tilasto vielä korjaamatta?
>> Tilastotietokanta >> Maataloustilastot >> Tuotanto >> Puutarhatilastot >> Luomuviljely (vihannekset, marjat, omena)

Tällaiset tiedot löytyi (ensimmäinen numero pn vuosi 2015 ja toinen 2016)
http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__20%20Puutarhatilastot/13_Luomuviljely_vihannekset_marjat_omena.px/table/tableViewLayout2/?rxid=3c96cdf2-03ef-4c37-a021-11eec4a492f4

Luomuviljely muuttujina Muuttuja, Laji ja Vuosi
                                               
Sato (1 000 kg)                             2015      2016
AVOMAANVIHANNEKSET YHTEENSÄ   3 352   3 495
Tarhaherne   35   80
Valkokaali   338   297
Porkkana   2 200   2 318
Ruokasipuli   338   247
Muut avomaanvihannekset   442   553
TOMAATTI   1 110   962
KASVIHUONEKURKKU   131   279
MARJAT YHTEENSÄ   517   488
Mansikka   336   288
Herukat   95   131
Vadelma   29   29
Muut marjat   57   40
OMENA   70   123
« Viimeksi muokattu: 29.05.17 - klo:23:12 kirjoittanut Jarrumies » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8871



Profiili Sähköposti
« Vastaus #170 : 30.05.17 - klo:03:26 »

Mistä tuollaisen tiedon löysit? Laita linkki!

Katsoin Luken tilastoa juuri äsken. Tämän mukaan tomaatin tuotanto olisi vuonna 2016 ollut 962 tonnia (ei 562). Onko siis tämä tilasto vielä korjaamatta?

Löysin tuon tiedon Luomukasvisten arvoketjutyöryhmän kokouksen 30.3.2017 muistiosta. (pdf, dia tai sivu 5).

Hetken epäilinkin, tuli mieleen, että olisiko kyse paino- tai näppäilyvirheestä, mutta sitten päätin luottaa siihen. Ei ehkä olisi pitänyt.

Mutta nyt meillä on siis kolme tietoa ( Virnistää) luomutomaattien tuotantomäärästä v. 2016:

Löytämäsi Luken tilasto: 962  tonnia
Luomu Suomessa 2016: 889 tonnia
Työryhmän muistio: 562 tonnia

Mutta täysin pieleen ei tuo analyysini silti mennyt, täysin turhia eivät kysymykseni silti olleet, vaikka tuo löytämäsi Luken tieto olisi se oikea (niinkuin se epäilemättä on). Tomaatin tuotanto on selvästi silti laskenut. Kun ainoa merkittävä nousija oli luomuporkkana, niin muistaa täytyy, että porkkana on myös halpaa, vain noin kolmanneksen kilohinnaltaan luomutomaattiin verrattuna.

Samaisesa muistiossa esitetään myös seuraavalla sivulla 6 "Luomutuotteiden kasvupotentiaalit", jossa käyrä luomutomaattien osalta ei ole käyrä, vaan tasainen suora viiva 2020-luvulle asti, s.o.. sillä ei arvioida edes olevan kasvupotentiaalia. Porkkanan taas arvioidaan nousevan kuin raketti.

Keskustelussa asiasta tuli esiin:

Lainaus
• Tomaatin kehitys kiloina olematonta.
• Tuotannossa on ollut ongelmia
• Myös pikkutomaatit ottavat perustomaatilta tilaa, kilot vähenevät,
mutta arvo kasvaa. Trendi maukkaisiin, naposteltaviin

Ja myös tämä:

Lainaus
• Kasvihuonetuotantoa rasittaa yleisesti luomuasetuksen tila

Ceterum censeo: tuonnista on vain tämä yksi maininta ....

Lainaus
• Kukka- ja parsakaali ovat nousevia tuotteita, mutta tuontipuolta on
paljon.

... mutta ei kokonaisarviota, vaikka Marja-Riitta Kottila oli kokouksessa läsnä. Ja vaikka netistä saa käsityksen, että luomuna tarjotaan kaupaksi jopa pääosin toinen toistaan eksoottisempia vihanneksia ja hedelmiä, joita Suomessa ei edes viljellä.
« Viimeksi muokattu: 30.05.17 - klo:08:30 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8871



Profiili Sähköposti
« Vastaus #171 : 05.06.17 - klo:07:54 »

Tuossa Luomu Suomessa 2016 -koosteessa on lisääkin ihmeteltävää. Se kertoo, että luomutiloja oli 4 415 kappaletta ja sittten, että eläintiloja oli niistä oli 959. Ja kaikki tämä oli siinä mukana (s. 8 ):

Lainaus
• Vuonna 2016 Suomessa oli 959 luomukotieläintilaa. Niistä
valtaosa tuottaa naudanlihaa tai maitoa.
• Luomusikatiloja oli 14 ja luomubroileritiloja kolme.
Luomukananmunia tuotti 48 tilaa.

Nyt kuitenkin Sampsa Heinonen äskettäin YLE:ssa kertoi, että:

Lainaus
Heinosen mukaan luomutilojen tuloista noin 60 prosenttia tulee eläinten pidosta: maidosta, lihasta, kananmunista.

Noista tiedoista yhteensä seuraa, että (noin) 22% tiloista tuottaa vähintään 60% tuloista. Vähintään siksi, että näillä eläintiloilla saattaa olla muitakin tuloja. Ja vastaavasti 78% luomutiloista tuottaa korkeintaan 40% tuloista.

Tuo jakauma koski siis rahallista tuottoa eli tuloa eikä siinä siis ollut mukana maataloustukia. Mutta kyllä sen pohjalta voidaan sanoa, että luomuviljelijät ovat "kahden kerroksen väkeä". Noista kahdesta ryhmästä toinen saa siis keskimäärin (myynti)tuloja alle 6% siitä, mitä nuo paremmin tienaavat tilat. Ja senkin voi siis sanoa, että tyypillinen luomutila ei tuota juuri mitään tyypilliseen suomalaiseen ruokapöytään?
« Viimeksi muokattu: 05.06.17 - klo:16:32 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8871



Profiili Sähköposti
« Vastaus #172 : 01.07.17 - klo:08:47 »

Näin merkittävä "peluri" on tämä yksi firma luomukasvisten viljelyssä kasvihuoneissa (tästä uutisesta):

Lainaus
Ikaalisten Luomu on maan suurin luomukasvihuonevihannesten tuottaja. Viljelyssä on noin 4 hehtaaria, mikä on puolet koko Suomen luomukasvihuonealasta.

Yhtiö kasvattaa erilaisia tomaatteja, yrttejä ja salaatteja. Ympäri vuoden tuotettavista kasviksista Ikaalisten Luomulla on noin 70 prosentin markkinaosuus, Kulmanen kertoo

Luulavasti siis tämän firman tuotanto näkyy luomuvihannesten kokonaistilastoissakin?

« Viimeksi muokattu: 01.07.17 - klo:09:06 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8871



Profiili Sähköposti
« Vastaus #173 : 06.07.17 - klo:05:31 »

Pro Luomu haluaa kertoa näin ....

Luomulihan kysyntä kasvaa tuotantoa ripeämmin

... sen tosiasian, että luomuviljely tuottaa surkean vähän. Äskettäinhän Luomuliittokin omalla tavallaan toi esiin ...

Luomuliitto SuomiAreenassa: Järkevät proteiinit ruoantuotannon tulevaisuuden ytimessä

Lainaus
Luomutuotannossa hyödynnetään suurelta osin omalla tilalla tai lähialueella tuotettua luomurehua. Keinolannoitteita ja torjunta-aineita ei käytetä. Monipuoliset viljelykasvit ovat hyväksi peltomaalle ja nimenomaan Suomessa on järkevä kasvattaa rehukasveja, kun suuressa osassa maata kasvukausi on liian lyhyt lähes kaikille ruokakasveille
.

... sen tosiasian, että valtaosa luomuviljelystä on rehuntuotantoa ja tähtää siis myös lihantuotantoon. Jonka mekin olemme edellä tuoneet esille. Kuitenkin yli 8% osuus peltoalasta tuottaa vain vähän yli 1% Suomessa tuotetusta lihasta.

Siinä ei lihatalon ruikutus oikeastaan auta ...

Lainaus
Viime vuonna Suomessa tuotettiin yhteensä 4,36 miljoonaa kiloa luomulihaa. Kaksi kolmasosaa siitä oli naudanlihaa ja reilu viidesosa sianlihaa. Luomun osuus kaikesta kotimaisesta lihantuotannosta oli vähän yli prosentin.

Luomulihaa jalostavan Tamminen Oy:n toimitusjohtaja Pasi Tamminen sanoo, että kotimaisen luomulihan tuotanto ei kata kysyntää. Lihayrityksillä on pulaa etenkin luomusianlihasta, mutta myös -naudanlihaa menisi kaupaksi nykyistä enemmän.

– Tällä hetkellä luomulihaa ei riitä tarjottavaksi ravintola-alalle eikä julkisiin ruokapalveluihin, viennistä puhumattakaan, hän toteaa.

... eikä siis ongelma ole siinä, että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaisi tms. Vanha tuttumme luomukinkkukin putkahtaa esiin:

Lainaus
– Etenkin luomusika- ja -broileritilojen vähyys sekä tänä vuonna nopeasti kohonneet rehukustannukset vaikeuttavat tuotantoketjun kehittymistä. Toisaalta luomukinkku on kaupallisesti ylivoimaisesti kysytyin luomulihatuote, joten kunhan luomusianlihan tuotantoketju hieman tehostuu ja kehittyy, niin tässäkin on iso potentiaali, Tamminen arvioi.

Hieman tehostuu? Kyllä meidän näkökulmastamme ja lukujen perustteella (ml. hinta) näyttäisi siltä, että luomukinkkuja saataisiin lisää - jos niitä ei tarvitsisi tuottaa luomumenetelmin!  Virnistää

PS. Hyvin vanhaan tapaan tiedotusvälineet näyttävät taas julkaisevan tuon Pro Luomun lehdistötiedotteen kritiikittömästi sellaisenaan.
« Viimeksi muokattu: 06.07.17 - klo:06:33 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8871



Profiili Sähköposti
« Vastaus #174 : 07.07.17 - klo:06:53 »

Vaikka tämä YLE:n uutinen ei ollut tuo tiedote sellaisenaan, sen väitteet on sellaisinaan nielty:

Yhä useampi haluaa lihansa luomuna

Kerrottiin näin olevan ....

Lainaus
Keskiviikkona julkaistu Pro luomu ry:n tiedote kertoi, että luomulihan kysyntä kasvaa nyt tuotantoa ripeämmin.


... mutta sielläkään asia ei herättänyt kysymystä, miksi se tuotanto on niin vähäistä. Ja miksi näin tuntuu aina olevan: vaikka vuosikausia luomun kysynnän on (jossain tuotteessa) kerrottu ylittäneen tarjonnan, niin millään eivät luomuviljelijät saa koskaan tuota rakoa kurottua umpeen? Miten luomulihankin osuuden nostaminen noin yhdestä prosentista vähän lähemmäs kahta tuottaa jo ylivoimaisia vaikeuksia?

PS. Tässäkin on uutisen kirjoittajalle ihmettelemistä:

Lainaus
Vaikka kasvisruokabuumista voisi muuta luulla, suomalaisten lihankulutus jatkaa vain kasvuaan.


Jos siis uskoo joulutonttujen olemassaoloon.
« Viimeksi muokattu: 07.07.17 - klo:08:14 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8871



Profiili Sähköposti
« Vastaus #175 : 13.07.17 - klo:05:45 »

Nämä luvut ja arviot koskevat tavanomaista viljelyä tai kaikkea viljelyä (yhteensä):

Forssan lehti: Suomalainen ruoka vie 0,42 hehtaaria

Nyt olisi kiva arvioida (miten?), paljonko vie luomuihmisen ruoka.

Tässä arviossa muuten ...

Lainaus
Suomalainen peltoviljely on kuitenkin tehostunut koko ajan. Kaskitalouden aikaan yhden ihmisen viljantarpeen täyttämiseksi tarvittiin viisi hehtaaria maata, kun nykyään samalla peltoalalla ruokitaan jo 80 ihmistä.

... ei välttämättä ja varmaankaan ole verrattu hehtaarisatoa silloin, kun kaskesta tulee satoa. Vaan on otettu huomioon käsken kaikki vaiheet. Kaskesta nimittäin saattoi ensimmäisenä viljelyvuonna saada jopa huimia satoja (parempia kuin peltoviljelyssä, silloin!). Jotka sadot kuitenkin nopeasti pienenivät. Oliko se kolme vuotta mitä kaskipeltoa yleensä kannatti käyttää ja sen jälkeen laittaa uusi kaski.

Eli asetelma on aika lailla samantyyppinen kuin luomusatojen kohdalla. Pelkkä "raakatieto" hehtaarisadosta viljelyvuotena antaa harhaanjohtavan kuvan.

***

Tämä kai suurin piirtein päteä luomutuotantoonkin:

Lainaus
Vain 20 prosenttia kaikesta viljeltävästä tulee suoraan ihmisten ruoaksi. Lähes puolet maan peltoalasta käytetään pelkästään nautakarjan rehun tuottamiseen. Kaikkien kotieläinten rehuntuotantoon kuluu 80 prosenttia Suomen peltomaasta, Nuoranne kertoo.
« Viimeksi muokattu: 13.07.17 - klo:09:43 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Jarrumies
Konkari
*****
Viestejä: 581


Profiili
« Vastaus #176 : 17.07.17 - klo:00:03 »

Nämä luvut ja arviot koskevat tavanomaista viljelyä tai kaikkea viljelyä (yhteensä):

Forssan lehti: Suomalainen ruoka vie 0,42 hehtaaria

Nyt olisi kiva arvioida (miten?), paljonko vie luomuihmisen ruoka.


Likimääräinen arvio luomukuluttajaa kohti on laskettavissa tietyin oletuksin.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusassistentti Anneli Nuorannen mukaan siis Suomessa on peltoalaa noin 0,42 hehtaaria jokaista asukasta kohti. (Lähde: Forssan lehti 12.7.2017).

Alla esitän laskelmani yksityiskohtaisesti. Tässä aluksi kuitenkin jo lopputulos:

Yhtä laskennallisen ”100-prosenttisen luomun” kuluttajaa varten tarvitaan 2,97 hehtaaria.

Yhtä laskennallisen ”100-prosenttisen tavanomaisen ruuan” kuluttajaa varten tarvitaan 0,38 hehtaaria.

Luomukuluttaja tarvitsee siis 7.8-kertaisen määrän hehtaareja tavanomaisen ruuan kuluttajaan verrattuna.



Ja tässä laskelmat ja perustelut:

Jutuista MT:ssä ja alkuperäisessä jutussa Forssan lehdessä ei ole kerrottu minkä vuoden hehtaari- ja väkilukuja on käytetty eikä tuo kahden desimaalin tarkkuuskaan ole riittävän tarkka estämään pyöristysvirheitä. Mutta jatketaan ja oletetaan, että on käytetty vuoden 2016 lukuja.

Aloitetaan laskeminen Matlabilla (seuraavassa suoraan tuloksen Matlabin notaatiota käyttäen Huom. Potenssimerkinnät e+ ):

Vuonna 2016 Suomessa oli asukkaita 5503297.
>> 5503297*0.42  =  2.3114e+06 eli siis 2 311 400 hehtaaria oli maatalousmaata.

Luken tilastojen mukaan käytössä oleva maatalousmaa vuonna 2016 oli 2 278 500. Riittävän lähellä luvut ovat, kun vielä pyöristysvirhettä voi olla olemme, joten voimme turvallisesti jatkaa laskemista vuoden 2016 luvuilla.

Pro Luomun mukaan luomualan osuus oli 10,6 prosenttia vuonna 2016 maatalousmaasta:
https://www.mtk.fi/maatalous/luomutuotanto/fi_FI/mita_luomu_on/_files/97660616708916308/default/Luomu_Suomessa_2016.pdf

Luomuala oli siis:
>> 0.106*2.3114e+06 = 2.4501e+05 eli 245 010 hehtaaria. Tämäkin on riittävän lähellä Pro Luomun lukua 241 463 hehtaaria, joten jatketaan.

Tavanomaista maatalousmaata oli siis:
>> 2.3114e+06 - 2.4501e+05 =    2 066 390 hehtaaria

Nyt onkin sitten se hankalin kohta: Miten arvioida tavanomaisen ja luomukuluttajien määrät? Lähes kaikki kuluttajat ovat ”sekakäyttäjiä” eli käyttävät sekä tavanomaista että luomua.  Mutta kyllä tästäkin selvitään. Ideani on laskea laskennalliset ”100-prosenttisen luomun” ja ”100-prosenttisen tavanomaisen ruuan” käyttäjien määrät luomun myynnin perusteella.

Tiedämme samasta Pro Luomun pdf:stä että luomun osuus päivittäiskaupan euromääräisestä myynnistä oli 2,0 prosenttia vuonna 2016. Emme kuitenkaan tiedä luomun volyymikulutuksen määrää. Sekin voidaan kuitenkin arvoida myynnin euromäärän ja luomun hintakertoimen perusteella. Jos luomun olisi keskimääräisesti kaksinkertaista hinnaltaan olisi tällöin luomuruuan volyymimäärä 1 % tavanomaisesta. Tällöin siis ”100-prosenttisen luomun” käyttäjiä olisi 1 % väestöstä. Mutta muutetaan tuota luomun hintaoletusta luomun hyväksi siten, että arvioidaan luomun hinta vain 1,5-kertaa tavanomaista kalliimmaksi niin. Tällöin siis ”100-prosenttisen luomun” käyttäjiä olisi 1 % väestöstä olisi 1,5 % väestöstä.

>> 5503297*0.015 =  82 549 henkeä on  laskennallisen”100-prosenttisen luomun” käyttäjiä.

Jaetaan nyt luomuala ”100-prosenttisen luomun” käyttäjien määrällä jolloin saadaan luomuala käyttäjää kohden:
>> 2.4501e+05/82549 =  2.9681 eli yhtä luomukuluttajaa varten tarvitaan 2,97 hehtaaria.

Lasketaan ”100-prosenttisen tavanomaisen ruuan” käyttäjien määrä:
>> 5503297-82549 = 5 420 748 henkeä

Jaetaan nyt tavanomaisen ala ”100-prosenttisen tavanomaisen” käyttäjien määrällä jolloin saadaan tavanomaisen ala käyttäjää kohden:
>> 2066390/5420748 =  0.3812 eli yhtä tavanomaisen ruuan käyttäjää kohden tarvitaan 0,38 hehtaaria.

Lasketaan vielä suhdeluku tarvittavien luomuhehtaarien ja tarvittavien tavanomaisen hehtaarien suhteen:
>> 2.9681/0.3812 = 7.7862 eli luomukuluttaja tarvitsee 7.8-kertaisen määrän hehtaareja.

Aika karu tulos.

LISÄYS: Tein tuon laskelman nopeasti lähtien Nuoranne antamasta hehtaariluvusta 0,42 ha katsoakseni miten hän on laskelman tehnyt. Laskelman voi tehdä vielä tarkemmin käyttämällä vuoden 2016 todellisia LUKEn sivuilla olevia tavanomaisen ja luomun hehtaarilukuja. Teen laskelman niillä kunhan ehdin.

« Viimeksi muokattu: 17.07.17 - klo:11:19 kirjoittanut Jarrumies » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8871



Profiili Sähköposti
« Vastaus #177 : 18.07.17 - klo:03:31 »

Tuollasenaankin laskelma on oikein hyvä, ja juuuri sellainen, jollaista kaipasin. Antaa suuntaa. Mutta jos vielä saat sitä kehitettyä, niin sitäkin parempi. Tuosta voi saada iskulauseita. Tuon hehtaarimäärän llisäksi mieleeni tulee, että paljonko yhteiskunnan tukea tuo "laskennallinen 100% luomukuluttaja" saa jne.

***

Pro Luomu yrittää puolustaa luomuviljanviljelyn mainetta, myös tuottavuuden osalta:

Luomuvilja kasvatetaan vankalla ammattitaidolla

Tätä tehdään vielä vuoden 2016 luvuilla, vaikka muutaman kuukauden sisään saamme ennakkotiedot vuodesta 2017.

MTK:n luomuverkoston puheenjohtajana toimiva Jaana Elo, joka viljelee Kamparsin luomutilaa Sauvossa yhdessä kumppaninsa kanssa, valitsee tähän tarkoitukseen itselleen helpon esimerkin, heidän oman tilansa:

Lainaus
Kamparsin tila on ollut luomutuotannossa neljä vuotta. Peltojen satotaso notkahti hieman ensimmäisenä vuonna, mutta sen jälkeen esimerkiksi luomukauraa on korjattu noin 3 500 kg hehtaarilta. Elo toteaa, että tärkeintä on se, mitä jää viivan alle.

Esimerkki ei ole pätevä, koska tuo heidän tilansa on hyvin epätyypillinen. Tuo satotaso on harvinaisen korkea, eli siis keskimääräisen tavanomaisen kauran tasolla (3 390 kg v. 2016). Luomukauran hehtaarituotto keskimäärin Suuomessa samana vuonna oli 1 890 kg.

Lisäksi Sauvo on Suomen parasta viljanviljelyaluetta, Varsinais-Suomea. Siellä tavanomaisen kauran keskiarvosato oli kauralla 4 070 kg. Johon ei edes tuo luomuksi erinomainen sato yltänyt. Luomukauran keskiarvosato siellä oli 2 260 kg hehtaarilta.

(Nämä em. keskiarvotiedot tietysti Lukelta.)

Sitä paitsi tästä hän ei kertonut lukuja:

Lainaus
Luomuviljapellon ravinnetalous hoituu kiertotalouden periaatteilla. Kasvit saavat tarvitsemaansa ravinteet karjanlannasta, uusista maanparannusaineista ja biologisen typensidonnan avulla: viljelykierrossa olevat apila ja herne sitovat typpeä peltoon.

Paljonko tuo söi peltoalaa - omaa tai naapurin? Toisen luomutilan tai sitten tavanomaisen?

Myös tämä lienee sitä luomuviljanviljelijän ammattitaitoa:

Lainaus
– Luomuviljasta saa jopa rehuksi myydessä parempaa hintaa kuin tavanomaisesti tuotetusta leipäviljasta.

Tämän asian artikkeli kertoo totutun ylpeänä ...

Lainaus
Suomen luomuviljasato oli viime vuonna noin 80 miljoonaa kiloa, mikä oli 2 % kaikesta maassa tuotetusta viljasta.

... vaikka siis, kuten olemme todenneet, tuon prosentin osalta pitäisi olla oikeastaan vähän nolona.

Pro Luomun kooste 2016 kertoo: "Luomuviljojen korjuuala oli yhteensä 42 800 hehtaaria". Siinä luvussa ei siis ole lepovuorossa oleva ala ym. Mutta jos silla luvulla jaamme tuon 80 miljoonaa kiloa, saamme luomuviljan keskisadoksi 1 869 kiloa hehtaarilta. Ei sekään siis oikein niissä luvuissa, joita Jaana Elo maalaili, omasta tilastaan. 

Tämä ei pidä paikkaansa:

Lainaus
Luomuviljapeltoa ei maisemassa juuri erota tavanomaisesta: vilja kasvaa ja traktori huristaa pellolla muutamia kertoja kesässä.

Kyllä sen erottaa. Luomupelto on paljon kauniimpiHymyilee leveästi
« Viimeksi muokattu: 18.07.17 - klo:06:19 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8871



Profiili Sähköposti
« Vastaus #178 : 18.07.17 - klo:10:16 »

Sitten kun - kuten tavallista - osa lehdistä julkaisee tuon tiedotteen sellaisenaan (näin teki ainakin Oulun Uutiset, olin näkevinäni myös Turun Sanomissa, mutta en löydä uudelleen) niin vaikkei sitä suoraan sanottukaan, varomattomalle lukijalle jätetään vaikutelma, ettei se luomu satoja pienennä. Kuin korkeintaan hetkeksi.

Ja teepä tuollaisesta uutisesta sitten oikaisuvaatimus, vaikka sen sanoma onkin täysin valheellinen!
« Viimeksi muokattu: 18.07.17 - klo:10:24 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Jarrumies
Konkari
*****
Viestejä: 581


Profiili
« Vastaus #179 : 21.07.17 - klo:12:42 »

Suomen viljelykasvien 2017 sadon ennuste ilmestyi:
http://stat.luke.fi/satoarvio-2017-tilanne-177_fi

Kokonaissato kasvaa muilla kuin ohralla ja sokerijuurikkaalla vaikka viljelyala kokonaisuudessaan laskee hieman. Laskin tuosta tilastosta excelissä hehtaarisatojen muutosprosentin ennusteen viljelykasveittain - hehtaarisato kasvaa muilla kuin sokerijuurikkaalla.

Tämä tilasto siis vain kokonaissadon osalta (johon luomukin sisältyy). Luomusatoennusteita ei ole vielä julkaistu.

Laskin tuosta tilastosta excelissä hehtaarisatojen muutosprosentin ennusteen viljelykasveittain - hehtaarisato kasvaa muilla kuin sokerijuurikkaalla.

Muutos-% 2017-2016      Viljelykasvi
 hehtaarisato (kg/ha)      

7,0      Vehnä - Vete - Wheat 1)
8,7        Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat
7,0        Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat 1)
0,9      Ruis  -  Råg  -  Rye 2)
5,5      Ohra  -  Korn - Barley  1)
8,3      Kaura  -  Havre  - Oats 1)
12,7      Seosvilja - Blandsäd - Mixed crops 1)
6,4      Viljat yhteensä - Säd totalt - Grain total 1)
ei tietoa   Tuorevilja - Färsk spannmål - Cereals harvested green 3)
20,3      Rypsi - Rybs - Turnip rape
6,5      Rapsi - Raps - Rape
1,0      Peruna - Potatis - Potatoes
-5,5      Sokerijuurikas - Sockerbeta - Sugar beet
11,7      Herne - Ärter - Peas
15,2      Härkäpapu - Bondböna - Broad bean
      
      1) Ei sisällä tuoreviljaa (kokoviljasäilörehu ja tuoresäilövilja) - Exkl. färsk spannmål (helsädesensilage och ensilerad spannmål) - Excl. cereals harvested green
      2) Sisältää syys- ja kevätrukiin - Inkl. höst- och vårråg - Incl. winter and spring rye
      3) Sisältää kokoviljasäilörehun ja tuoresäilöviljan: kevätvehnä, ohra, kaura ja seosvilja - Inkl. helsädesensilage och ensilerad spannmål: vårvete, korn, havre
       och blandsäd - Incl. cereals harvested green e.g. spring wheat, barley, oats and mixed crops
      4) Tiedot perustuvat Maaseutuviraston maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmän tilanteeseen 17.7.2017. -
      Uppgifterna baserar sig på situationen i Landsbygdsnäringsförvaltningens informationssystem den 17.7.2017.-
      The data is based on the situation of the Rural Business Administration Information Systems on 17/7/2017.
      5) Hehtaarisatoarvio perustuu ProAgrian asiantuntijoiden antamiin kuntakohtaisiin arvioihin - De hektarvisa skördeprognoserna baserar sig på bedömningar i olika
          kommuner gjorda av ProAgrias experter - The estimated yields per hectare are based on municipality-specific estimates provided by ProAgria Advisory Centres
      6) Korjattu ala - Skördad areal - Harvested area
      7)  Härkäpapu  - Bondböna - Broad bean 2010 - 2016
      
      
      Lähde:   SVT: Luonnonvarakeskus, Satotilasto
      Källa:     FOS: Naturresursinstitutet, Skördestatistik
      Source: OSF: Natural Resources Institute Finland, Crop Production Statistics
« Viimeksi muokattu: 21.07.17 - klo:12:51 kirjoittanut Jarrumies » tallennettu
Sivuja: 1 ... 10 11 [12] 13 14 15
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!