Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
18.11.17 - klo:04:38 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Patentti ja jalostajan oikeus  (Luettu 2572 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« : 12.12.13 - klo:07:01 »

Tässä asiassa on käsitteellistä sotkua, ja nyt niin päin, että noita kahta asiaa ei sekoiteta toisiinsa, vaikka niin pitäisi tehdä.

Kun amerikkalainen puhuu patentista johonkin lajikkeeseen, niin eurooppalainen taas puhuu jalostajan oikeudesta. Olennaisesti samasta oikeudesta saada tekemästään kehitystyöstä korvaus on kuitenkin kyse.

Niinpä voidaan väittää, ettei vaikkapa Suomessa eliöille myönnetä patentteja, ja kauhistella sitten sitä, että sellaista patentoimisoikeutta nyt sitten uusissa kauppasopimuksissa kuulemma suunnitellaan.

Kun sitten vielä väärin yhdistetään käsitteet "laji" ja "lajike", soppa on valmis. Suuryhtiöt vievät meiltä ja kehitysmaiden köyhiltä niin tomaatit kuin siatkin, tämän tarinalajikkeen mukaan (ja asia on aina kirjoitettu salamyhkäisesti valmistellen niihin vapaakauppasopimuksiin).

Siten jopa Hesari saa asian kuulostamaan dramaattiselta ja pelottavaltakin:

Wikileaks: USA painostaa tekijänoikeusneuvotteluissa

Lainaus
"Jos sopimus menisi läpi sellaisenaan, Yhdysvallat ja muut Tyynenmeren sopijavaltiot voisivat esimerkiksi patentoida jalostettuja uusia eläimiä ja kasveja.

"Kuulostaa aika mielenkiintoiselta", neuvotteleva virkamies Mikko Huuskonen elinkeinoministeriöstä arvioi.

Esimerkiksi Euroopassa eläinlajeja ei voi patentoida. Erityisesti Yhdysvallat haluaa patentteja kasveille ja eläimille sekä tuotantokeinoille. The Register-sivusto kutsuu eläinten ja kasvien patentoimista "Monsanto"-pykäläksi. Laajasti arvosteltu yhdysvaltalainen maatalousjätti kehittää muuntogeenisiä lajikkeita."

Kuitenkin olennaista tuossa on " jalostettuja uusia eläimiä ja kasveja". Onko ihminen vielä edes luonut uutta lajia, on itsessään kai vielä kiistanalainen kysymys (ja jos on, kyse on kai viruksista). Eli lajikkeita tuossa tarkoitetaan.  Mutta siltä osin ei tosiasiassa juuri ole odotettavissa muutoksia tähän jo voimassa olevaan lainsäädäntöön:

Laki kasvinjalostajanoikeudesta

"Eläinlajikkeiden" osalta tilanne on epäselvempi, mutta kyllä silläkin saralla jalostajat nauttivat lain suojaa. Siitä myöhemmin.
« Viimeksi muokattu: 12.12.13 - klo:08:41 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #1 : 24.05.15 - klo:07:38 »

Ei ole YLE:llä nähtävästi mitään opittu, kantelustamme huolimatta. Yhä halutaan levittää tällaista harhaanjohtavaa tietoa siemenistä ja niiden patentoinnista (toim.  Jaana Kanninen):

Kuka omistaa siemenet – suurteollisuus vai ihmiskunta?

Yritetään luoda edelleen kuvaa, että tässä asiassa olisi jotain ongelmaa. Osastosta "Mistä on kyse?":

Lainaus
Siemenet ovat maailman ruokaturvan keskiössä, mutta oikeus siemeniin on kaikonnut yhä kauemmas viljelijöistä.­ Useimpia siemeniä hallitsevat siemenyritykset, joilla on patenttioikeus kehittämiinsä lajikkeisiin.
(lihav. HJ)

"Useimpia siemeniä"? Tuskinpa vain. Viittaan vaikka tähän. Siinä oli sentään oikein sanottu "lajike", mutta tavan takaa artikkeli väittää tai antaa ymmärtää, että koko kasvin voisi patentoida:

Lainaus
EU:ssa ei olla näin pitkällä, mutta Euroopan patenttitoimisto EPO on alkanut patentoida myös kasveja.

Näin varsinkin asiaan liittyvässä Näkökulma-artikelissa, samalta toimittajalta:

Näkökulma: Haluammeko siirtää elämän omistusoikeuden suuryrityksille?

Lainaus
Euroopan Patenttivirasto EPO:n oman ilmoituksen mukaan viime vuoden lokakuuhun mennessä se oli myöntänyt 71 patenttia tavanomaisille kasveille – siis muille kuin muuntogeenisille – ja 1960 patenttia muuntogeenisille kasveille.

Suurta hämminkiä herättivät parsakaalin ja tomaatin patentit viime marraskuussa. Tomaatin patenttioikeus meni Israelin matalousministeriölle.

Tyypillistä on sitten sekin, että uutinen oikein hyvin ymmärtää kuitenkin jalostajanoikeuden TOS-maksuineen (ikäänkuin se muka olisi olennaisesti jotain muuta kuin patentti):

Lainaus
Tilan omat siemenet eivät suinkaan ole ilmaisia, vaan niistä maksetaan ns. TOS-maksua kasvinjalostajille korvauksena aiemmin tehdystä jalostustyöstä. Maksu perustuu jo 1960-luvulla solmittuun ja useaan kertaan uudistettuun UPOV-sopimukseen. Se takaa kasvinjalostajille kehittämänsä lajikkeen tekijänoikeuden.

Toinen rummutettu myytti on se, ettei viljelijä saisi monessa maassa enää säästää siementään:

Lainaus
Viljelijät ovat kautta aikojen tienneet, kuinka siemeniä säästetään, varastoidaan ja kylvetään seuraavana keväänä. Monessa maassa siementen säästämisestä on kuitenkin tullut rikos, ja maanviljelijöistä rikollisia.

Asiassa tietysti - perinteiseen tapaan - sotketaan yleinen oikeus tähän asiaan ja se, ettei jotain tiettyä patentoitua siementä saa vapaasti säästää ja kylvää uudeleen.

Siiten tietysti mukana on "madonluvut" glyfosaattia vastaan. Sitten on kertomuksia siitä, miten kehitysmaissa kapinoidaan suuryritysten valtaa vastaan, juuri tässä viljelyskasvien patenttien asiassa.

Ihan erikseen on lämmitetty uudelleen tämä Kolumbian tapaus. Koska siitä ei nyt näytä selvää tulevan - yrityksistämme huolimatta - tehtäköön siitä ihan oma keskustelunsa:

Mitä Kolumbiassa oikein tapahtui?




« Viimeksi muokattu: 25.05.15 - klo:10:39 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #2 : 05.06.15 - klo:05:36 »

Tässä jutussa on "monsantofobiaa", mutta myös tämä kertakaikkiaan pääsemätön ja hyvin tyypillinen sotku.

Patentoitu superparsakaali rantautui Suomeen – katso mistä on kyse?

Lainaus
Patentoidut kasvit ja siemenet kiihdyttävät kasvien omistus- ja käyttöoikeuksien siirtymistä yhtiöiden haltuun. Tämä on hankala asia tulevaisuuden kannalta. Se, joka hallitsee siemeniä, määrää ruoantuotannosta.

Kasvien patentointi, eli luokittelu uusiksi keksinnöiksi, on eettisesti hyvin kyseenalaista. Toisin kuin patentoitu viihde-elektroniikka, ruoka on ihmisoikeus ja kaikille välttämätön elinehto.
(liha. HJ)

Kun nyt näkisi ensimmäisenkin patentoidun kasvin!

Siellä oli jo keskustelu asiasta, laitoin omankin kommenttini:

Lainaus
Mitään kasvia ei ole koskaan patentoitu eikä koskaan patentoida.

Miksi tätä lajin ja lajikkeen sotkemista toisiinsa tällä tavalla systemaattisesti näissä nk. "kriittisissä" jutuissa jatketaan? Jotta päästään viimeisten lauseiden vihjauksiin, että "Monsanto" joko vie ihmisiltä leivän suusta tai alistaa maailman valtaansa?

Lajikkeiden patentoinnin ja jo maailman sivu Suomessakin voimassa olleen jalostajan oikeuden ero on muuten "veteen piirretty viiva".
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #3 : 05.06.15 - klo:06:26 »

Omasta viimeisestä lauseestani Safkatutkan keskusteluun tuli mieleen, että olsi ehkä syytä käydä tarkasti läpi, onko kuitenkin patentissa ja jalostajan oikeudessa jotain eroa, ja mikä se sitten on. Näin kertoo Evira kasvinjalostajanoikeudesta:

Lainaus
Kasvinjalostajanoikeus on kasvilajikkeisiin sovellettava patentin tapainen tekijänoikeussuoja. Kasvinjalostajanoikeus antaa jalostajalle oikeuden päättää lajikkeen kaupallisesta hyödyntämisestä. Suojattua lajiketta ei ilman kasvinjalostajanoikeuden haltijan lupaa saa lisätä, kunnostaa lisäystarkoitukseen, markkinoida tai varastoida edellä mainittuihin tarkoituksiin. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos  lajiketta käyttää yksitysluonteisesti ei-kaupallisiin tarkoituksiin, jalostukseen tai koetoiminnassa. Kasvinjalostajanoikeuden voi Suomessa hakea kaikille kasvisuvuille ja -lajeille ja suojaus on voimassa 30 vuotta. Suojaukseen liittyy vuosimaksu (kts.Evira maksuasetus)

Mikä tuosta jäi siis vielä puuttumaan, jos sitä verrataan (USA:n) patenttiin? Olisiko se se, että USA:ssa patentin haltija voi kieltää myös tuon mainitun "yksityisluonteisen" toiminnan? Toisaalta patenttilainsäädäntöön yleisesti tietääkseni kuuluu, että esim. asian jatkokehittelyä ei saa kieltää, jos jatkokehittäjä suostuu maksamaan patentinhaltijalle asianmukaiset lisenssimaksut?


PS. Huomasinpa muuten, että tuossa Evirankin tekstissä on väärinkäsityksen mahdollisuus:

Lainaus
Kasvinjalostajanoikeuden voi Suomessa hakea kaikille kasvisuvuille ja -lajeille ja suojaus on voimassa 30 vuotta.

Tuosta voisi - äkkinäinen tai pahantahtoinen - lukea, että Suomessa voisi saada kasvinjalostajanoikeuden  koko lajiin - tai jopa koko sukuun! (Ohran oikeudet voisi olla kiva omistaa ...  Hymyilee leveästi Tosin, millä nimellä sitten hakemuksen Eviralle tekisi: hra Jumala tai rva Evoluutio ...?  Cool)
« Viimeksi muokattu: 05.06.15 - klo:08:12 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #4 : 06.06.15 - klo:07:13 »

Tästä artikkelista ja sen linkeistä saa lisätietoa USA:n järjestelmästä ja sen taustoista:

The Need to Save Seeds is a Bad Sign

Lainaus
A lot of people who opine about the current intellectual property issues in modern agriculture are unaware that the patenting of seeds didn’t start with biotech in the 80’s. It started in the US with the Plant Patent Act of 1930 with assists from Thomas Edison and Florio LaGuardia. An updated version was passed in 1970 with the Plant Variety Protection Act which allows farmers to save conventional *) seeds but not to sell them. (you can copy and burn a CD, but you can’t start selling CD’s)

Ja niin edespäin.

Niin, ja tuo artikkelin otsikkohan on suomeksi: "Tarve säästää siemeniä on paha merkki".

Lainaus
Trying to protect farmers’ right to save seeds only has an economic importance in low productivity systems where the benefits of specialization haven’t kicked in.

____________

*) PS. klo 13:30: Eli tässä ei tavanomaisten siementen osalta näyttäisi eroa olevan? Mutta olisiko sittenkin jotain eroa GM-siementen osalta?
« Viimeksi muokattu: 06.06.15 - klo:13:29 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #5 : 06.06.15 - klo:09:15 »

Tuolla "superparsakaalikeskustelussa" Janne Korhonen (Turku) sanoi asian iskevästi, ja uskallan lainata hänen koko puheenvuoronsa tänne:

Lainaus
Lajikkeiden patentointi on ollut mahdollista jo vuodesta 1930, joten kyseessä ei ole varsinaisesti uusi keksintö. Patentoinnilla on sen ongelmista huolimatta tärkeä rooli uusien lajikkeiden kehittämisessä, ja tätä kautta maatalouden tuottavuuden parantamisessa. Kun maailman väkiluku kasvaa edelleen ja biodiversiteetti on uhattuna, niin todennäköisesti tarvitsemme jatkossakin parempaa tuottavuutta. Patentointimahdollisuus ei myöskään estänyt esimerkiksi Vihreää vallankumousta, jonka ansiosta maailmassa vältettiin vielä 1970-luvulla varmaksi ennustettu, miljardien henkeä uhannut nälänhätä.

Vihreässä vallankumouksessa kuten ylipäätään maatalouden tuottavuuden parantumisessa suuri rooli on ollut nimenomaan siemenillä, joita viljelijät ostavat joka vuosi. Tämä johtuu kasvien perimmäisestä luonteesta eikä suuryritysten ahneudesta: niinsanotut hybridisiemenet, jotka täytyy tuottaa erillisessä siemenpellossa, ovat niin paljon satoisempia että vaikka viljelijä maksaa niistä siementuottajalle, investointi kannattaa. Jos viljelijä käyttäisi itse säästämäänsä siementä, sato olisi olennaisesti heikompi.

Suuryritysten toimintatavoissa on monia epäilyttäviä ja kritisoinnin arvoisia piirteitä, mutta perusfaktat kannattaisi olla ensin hallussa ennen kuin vetää isolla pensselillä yhtäläisyysmerkkejä esimerkiksi lajikepatenttien, siementen ostamisen ja suuryritysten pahuuden välille.

Sanaisessa keskustelussa sitten eräs keskustelija väitti, että olen väärässä ja Monsantolla (jne.) on oikeus (joihinkin) kokonaisiin "organismeihin" (= lajeihin, koska kyse oli vastauksesta minulle). Pääsin kysymään esimerkkiä yhdestä kasvista, jonka Monsanto omistaisi.
« Viimeksi muokattu: 06.06.15 - klo:09:21 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #6 : 06.06.15 - klo:13:05 »

Pistinpä sitten jatkona (siellä) tuohon edelliseen tämänkin:

Lainaus
Tämä haaste luonnollisesti koskee myös tämän blogin pitäjää, Fredu Sirviötä.

Tavanomaiset tiedotusvälineet ovat sitoutuneet vapaaehtoiseen keskinäiseen säätelyyn, että ne noudattavat "hyvää lehtimiestapaa". Siihen yhtenä kohtana kuuluu, että täysin virheellinen tieto niin pian kuin mahdollista samassa tiedotusvälineessä korjataan.

Blogeja tämä ei muodollisesti koske, mutta nyt olisin ehdottanut Fredu Sirviölle, että hän joko

a) kertoisi tuon pyytämäni esimerkin Monsanton (tms.) omistamasta kasvillajista

tai sitten

b) toimisi tuon "hyvän lehtimiestavan" mukaisesti ja tekisi korjauksen näyttävään paikkaan tuon artikkelin yhteyteen.

Jos hän haluaa bloginsa olevan "Suomen vaikuttavin ruokamedia" eikä epämääräisten huhujen temmellyskenttä.

Sirviön netissä olevan yhteydenottolomakkeen kautta hänelle lisäksi kerroin tästä haasteestani. Pyysin häntä vastaamaan blogissaan (so. julkisesti).


PS. 10.6.15: Sirviölle lähti myös maili perään. Mutta eipä ole uskaltanut Safkatutka tai Fredu Sirviö virhettään myöntää eikä luultavasti tule myöntämäänkään (5 päivää on jo ollut aikaa, uusi artikkeli samasta asiasta samoin ideoin ilmestyi siellä 7.5.15). Mutta kun on noin kuin on tässä "hyvässä lehtimiestavassa", niin minkäpä sille voi. Paitsi tietysti tässä sanoa, että ei arvosta heidän käytöstään (vahvempiakin ilmaisuja voisi käyttää!).
« Viimeksi muokattu: 10.06.15 - klo:13:31 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #7 : 09.08.15 - klo:08:59 »

Hyvin yleinen patentteja (ja geenitekniikkaa) vastaan esitetty argumentti on, että viljelijällä pitäisi olla oikeus käyttää siementä uudelleen. Kohta (tai jo nyt) voi, ja vieläpä Monsanton patenttisuojattua, glyfosaattia eli Roundupia kestävää soijaa:

No excuses to be against science now: Monsanto patent expires

Eli patentti on mennyt täsmälisesti sen 20 vuoden sisällä umpeen. Nyt ko. lajike on "vapaata riistaa", voi säästää, voi kylvää uudelleen jne.

Monsanto itse on tietysti kehittänyt tällä välillä asiaa eteenpäin, ja myy nyt uuden sukupolven - vielä parempaa, se itse ainakin kertoo - siementä, soijassakin. Tässä firman oma sivu siitä, mikä nyt on vapaata, ja millä nyt on yhä patenttisuoja:

Roundup Ready Soybean Patent Expiration

Jonkin verran monimutkaista, silmäilin, mutta tuohon ei nyt tarvitse yksityiskohtaisesti minun perehtyä. kun en ole viljelijä, ja kun asun EU:ssa, jossa minulla ei olisi kuitenkaan laillista lupaa tuota GMO-soijalajiketta viljellä, vaikka maanviljelijä olisinkin.  Cool

Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, kestää varmaan vuosikymmenen, ennenkuin tuo tuon soijalajikkeen patentin umpeutuminen muuttuu yleiseksi tiedoksi. Nythän vieläkään eivät kaikki tunnu tietävän, että glyfosaatin patentti umpeutui v. 2000 (vaan puhuvat siitä edelleen Monsanton monopolina).
« Viimeksi muokattu: 09.08.15 - klo:09:35 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #8 : 04.01.16 - klo:08:01 »

Genetic Literacy Project -sivustolla on ilmestynyt kolmiosainen artikkelisarja (erityisesti amerikkalaisesta) patenttijärjestelmästä ja sen soveltamisesta, kirjoittajana Layla Katiraee. Sarja sisältää myös tietoa tietyistä kohutuista yksittäistapauksista, ja asian yhteydessä yleensä esillä olleen firman, Monsanton, toiminnasta ja politiikasta asiassa.

GMO patent controversy: Terminator genes, seed piracy and ‘forcing’ farmers to buy seeds

GMO patent controversy 2: Supreme Court cases of farmers Bowman and Schmeiser

GMO patent controversy 3: Does Monsanto sue farmers for inadvertent GMO ‘contamination’?
« Viimeksi muokattu: 04.01.16 - klo:08:45 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!