Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
18.11.17 - klo:04:40 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 [2] 3 4 5
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Yrittääkö Suomi edistää kehitysmaissa luomuviljelyä?  (Luettu 19960 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #15 : 08.09.11 - klo:07:33 »

Suomikin on mukana tässä hankkeessa:

Vaeltajat tuovat elannon Nepalin vuoriston naisille

Yksityiskohta:

Lainaus
Naisia koulutettiin myös vihannesten ja maissin luomuviljelyyn, hotellinpidon perusasioihin ja käsitöiden tekoon.
« Viimeksi muokattu: 08.09.11 - klo:08:23 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Matti Pekkarinen
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 465


Moi


Profiili WWW Sähköposti
« Vastaus #16 : 08.09.11 - klo:09:39 »

Luonnon ja ympäristön kannalta hieman arveluttavaa on tämäkin kohta: ""Ennen perinnepolun kunnostamista seudulla kävi 20 000 matkailijaa vuodessa. Nyt luku on noin 80 000", Paudel jatkaa."

Mutta joo: On karhunpalvelus ja rikos, kun rikkaat maat edistävät/jopa pakottavat kehitysmaita pidättäytymään niistä maanviljelyn keinoista, joilla nälkä on itse voitettu.
Sambia kielsi gm-maissin

"Here we are talking about lack of food. So Europe has got surplus, they can decide to choose whether they want to have organically produced food or not accept genetically modified food and so on. But our situation here is a matter of life and death. That is why I say it:  Africans should be allowed to make their own choices based on their needs and aspirations”.

 



tallennettu

Hyvin menee, mutta menköön.
http://mattipekkarinen.net
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #17 : 07.01.12 - klo:13:58 »


Oli vaikea päättää, mistä jatkaisi keskustelua tästä Suomen kehityspoliittisesta ohjelmasta. Sehän ei suoraan suosi luomuviljelyä – kun se ei siis suosi tai ehdota käytännössä yhtään mitään!

Mutta rivien välissä se on kyllä sitä. *)

Tuo lainattu kohta on juuri sitä retoriikkaa, jolla kehitysmaiden (naisten) surkeata ja tehotonta pienviljelyä ihannoidaan. Ihan samaa, jota mm. syvästi inhoamamme Vandana Shiva harjoittaa. Ja saa täällä – rikkaassa maailmassa – siitä aplodeja.

Ihan vastaavalla tavalla kuin Suomen hyvinvoiva yläluokka ihannoi 1800-luvulla Runebergin Saarijärven Paavoa – ja oli käytännössä täysin välinpitämätön maaseudun köyhän väestön suhteen.

_____________

*) Konkreettisemmin näin siinä, että tuo iankaikkinen metsäviljely on taas siellä näin esillä (lihav. HJ):

Lainaus
Metsät ylläpitävät lajien monimuotoisuutta, maan tuottokykyä ja torjuvat aavikoitumista sekä vahvistavat kuivien alueiden elinkelpoisuutta ja niistä riippuvaisten ihmisten ruokaturvaa
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #18 : 20.01.12 - klo:18:19 »


Otin puhelimitse yhteyttä asiassa UM:n sivulla mainittuun yhdyshenkilöön Iina Soiriin ja ihmettelin, miksi lausuntoa kehityspoliittisesta ohjelmasta pyydetään vain tietyiltä järjestöiltä. Hänen mukaansa kyse oli vain tietystä asioiden rationalisoinnista, ja vaikkapa meidän yhdistyksemme voi – tottakai - aivan vapaasti lausuntonsa antaa.

Puitiin yhdistyksessämme sähköpostitse asiaa ja päätettiin, että asiasta on lausunto annettava. Niinpä se lähetettiin, UM:m kirjaamoon, ajoissa eli eilen, ja lupaukseni mukaisesti myös kopiona Iina Soirille.

Tässä se on. Siinä on käytetty pohjana uutisemme tekstiä, vähän tiivistäen, vähän terävöittäen. Lihavoinnit ovat mukana myös lähetetyssä versiossa. Vielä tarkistin, että se meni kirjaamoon perille.

*** 

Ulkoasianministeriö


Lausuntomme Suomen kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta

Me kiitämme luonnosta siinä, että yleiseksi tavoitteeksi on asetettu tukea erityisesti kaikkein köyhimpiä kehitysmaita ja sielläkin köyhintä väestönosaa.

Kuten kaikki tietävät, nämä kaikkein köyhimmät maat ovat erittäin riippuvaisia maataloudesta. Silloin olisi odottanut Suomen kehityspoliittiselta ohjelmalta jotain muuta kuin tätä latteata tekstiä, joka on kyllä sinänsä totta, mutta josta puuttuu juuri se ohjelma.

Kehityspoliittisen toimenpideohjelman luonnos vain kuvaa, toteaa tilanteen - jopa ikään kuin sen hyväksyen, lähes siihen alistuen - ja on siis todellakin vailla mitään konkreettisia parannusehdotuksia, vailla edes sitä suuntaa, johon pyrittäisiin tai jota tuettaisiin.

Tähän tapaan – ja tässä  on kaikki, mitä maataloudesta tai ruokaturvasta luonnoksessa mainitaan:

”Globaalin ruokaturvan saavuttaminen on kansainvälisen kehityspolitiikan suurimpia haasteita. Oikeus ruokaan on osa oikeutta ihmisarvoiseen elämään. Yli kaksi kolmasosaa äärimmäisessä köyhyydessä elävistä ihmisistä asuu maaseudulla. Maatalous on pääelinkeino suurimmalle osalle maaseudun ihmisistä. Viisisataa miljoonaa pienviljelijää, joista suurin osa on naisia, tuottaa ruokaa noin kahdelle miljardille ihmiselle. He viljelevät 80 prosenttia Aasian ja Afrikan viljelyalasta ja tuottavat 80 prosenttia ruuasta, joka kulutetaan kehitysmaissa. Kehitysmaiden pienviljelijät ovat avainasemassa globaalin ruokaturvan saavuttamisessa.”

Tässä ei ollenkaan sanota, mitä asiassa pitäisi tehdä. Eikä kunnolla sitäkään, mistä tämä köyhyys johtuu. Tuntuu jopa siltä, että tämän tilanteen oletetaan pysyvän. Teksti antaa ymmärtää, että meillä on jatkossakin nuo 500 miljoonaa pienviljelijää. Jotka ovat avainasemassa.

Jos puoli miljardia viljelijää tuottaa ruoan vain kahdelle miljardille ihmiselle, kysehän on äärimmäisestä tuottamattomuudesta: he ruokkivat käytännössä vain perheensä.

Todetaan siis ongelma, mutta yhtään toimenpidettä ei ehdoteta. On aika kummallista, ohjelman myöhemmissä teksteissä, vaatia jotain ”johdonmukaisuutta”, jos yhtään tavoitetta ei ole asetettu.

Kyllä, johdonmukaisuus on varmaan tärkeä asia. Mutta sitä ei voi syödä.

Mutta jos tämä kehitysmaan viljelijä pystyisi yhden hehtaarin sijaan viljelemään kaksi, se olisi lisää syötävää. Tai myötävää.

Tai jos tämä kehitysmaan viljelijä saisi hehtaariltaan nykyisen sijaan kaksinkertaisen sadon, se olisi myös lisää syötävää. Tai myötävää.

(Kyllä, jossain vaiheessa joku viljelijä sitten lopettaa, ja siirtyy muihin tehtäviin. Tai poika tai tytär ei jatka maanviljelijän ammatissa. Jne. Tätä kutsutaan myös ”rakennemuutokseksi”. Se ei ole paha asia. Se on tapahtunut Suomessa.)

Mutta tällaisia tavoitteita ei kehityspoliittinen ohjelma aseta, saati sitten keinoja, joilla niihin päästäisiin.

Tuon tekstiluonnoksen pohjalta on vaikea sanoa, mitä ylipäänsä tavoitellaan. Ollaan kyllä johdonmukaisesti huolissaan, ja toivotaan parempia aikoja. Eikö tällaista otetta asiaan kutsuta neuvottomuudeksi?

Mitään ei – ilmeisesti - uskalleta sanoa.

Me ehdotamme, että maataloutta koskeva osuus kirjoitetaan kokonaan uusiksi.

Keskeisenä tavoitteena siinä pitää mainita kehitysmaiden maatalouden tuottavuuden radikaali nostaminen.

Näistä tavoitteista ja keinoista löytyy tarvittaessa hyvää pohjatekstiä FAO:ssa v. 2011 hyväksytystä ”Save and Grow” –raportista.

Olisi jopa skandaalimaista, jos Suomen ohjelma – joka varmasti sitten käännetään englanniksikin – tyytyisi tuolla tavalla vain taivastelemaan olemassa olevaa tilannetta!


19.1.2012

Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa – Turvattu Luonto ry
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #19 : 27.01.12 - klo:19:26 »


Tässä lausuntoasiassa Kepan jäsenjärjestöjen kommenteissa maatalous ja ruokaturva oli huomioitu ja tuotu esiin näin, lainaukset epämääräisessä järjestyksessä, mutta tässä ne ovat kaikki:
 
Lainaus
Sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia tulisi vahvistaa laaja-alaisesti ruokaturvan toteutuksessa.
 
[...]
 
Ruokasuvereniteettia voisi edistää esimerkiksi kanavoimalla vähintään 10 % Suomen
kehitysyhteistyövaroista maataloussektorille paikallisen ruokaturvan sekä pienviljelijöiden
aseman parantamiseksi.

Pienviljelijöiden koulutusmahdollisuuksia tulisi edistää.
 
[...]
 
Maanomistus- ja ruokaturvaa sekä metsäkatoa käsitellessä huomiotta jää, että
agropolttoaineiden viljely on monessa tapauksessa syy maanomistusoikeusrikkeille ja
ruokaturvan vaarantumiselle. Suomen tulisi sitoutua lopettamaan viljelykasvipohjaisten
agropolttoaineiden tukeminen ja kannattaa EU:ssa vahvempia päästökriteereitä
agropolttoaineille.

Maanomistusoikeuksien selkeyttämisessä tulisi huomioida myös haavoittuvien ja
syrjäytyvien ryhmien oikeudet.
 
[...]
 
Tavoitteessa on kuitenkin unohdettu paikallisten ihmisten ja alkuperäiskansojen näkökulma, kulttuuri, uskonto, arvot ja käytännöt – paikallinen omistajuus. Paikallisten ihmisten näkemys metsistä, vedestä ja luonnon monimuotoisuudesta on paljon laajempi kuin vain luonnonvaroja hyödyntämään pyrkivä näkökulma ja heidän oikeutensa luonnonvarojen käyttöön tulee varmistaa. Paikallisen omistajuuden korostamiseksi olisi tärkeää puhua ruokaturvan sijaan ruokasuvereniteetista.
 
[...]
 
Hintaheilahteluja tuottava spekulatiivinen riskisijoittelu finanssimarkkinoilla on myös tärkeä syy ruokakriisiin ja sen sääntelyyn tulisi sitoutua johdonmukaisuuden edistämiseksi.
 
[...]
 
Vastuulliseen luonnonvarojen hyödyntämiseen perustuvaa vihreää taloutta voidaan esimerkiksi edistää kestävällä ja ympäristöystävällisellä maanviljelyllä, peltometsäviljelyllä, vastuullisella metsänhoidolla, ekoturismilla ja uusiutuvan energian tuotannolla.
 
[,,,]
 
Maaseutukehitystä tulisi tukea vihreiden elinkeinojen ja työpaikkojen edistämisellä, kunnioittamalla silti omavaraisten pienviljelijöiden omia tarpeita ja haluja työllistyä virallisella sektorilla.
(Muutamat lihavoinnit, tässä enempää kommentoimatta,  HJ)

Itse KEPAn yhteenvetoon eli lausuntoon asti ei sitten tullut enää maanviljelystä mitään mainintaa.
 
Emme tiedä, mitä sitten muut asiasta kysytyt ovat UM:lle vastanneet.
 
Mutta luulenpa, että meidän näkökulmaamme nyt tarvittiin, siitä oli hyvä muistuttaa.
 
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #20 : 07.02.12 - klo:18:48 »


Tällainen asiakirja osui nyt vasta silmiini UM:n palstalta yli kuukauden sen ilmestymisen jälkeen:

Ruokaturvan ja maatalouden sanasto

Se pyrkii olemaan neutraali sanasto, ja kyllä se sitä pääosin onkin.

Mutta kuinka ollakaan, ”nenääni” tulee tietty ”tuoksu” – vieno, mutta merkittävä, kuten entisaikoina naisen rakkauskirjeissä hänen hajuvedestään.

Muutamia esimerkkejä, vain.

Biodynaaminen viljely – tämä toivoton Euroopan viimeinen laaja taikauskoinen ilmiö – on siellä erikseen mainittu, vaikka voimme olla 100% varmoja, että sillä ei ole mitään osaa eikä arpaa kehitysmaiden nykyisessä tai tulevassakaan ruokaturvassa.

Biotekniikka, geenimuuntelun mahdollisuudet on mainittu hyvin niukasti, vain biofortifikaation kohdalla. Suorakylvön kohdalla siitä ei mainita.  Kuivuudenkestävyyttä tms. ei mainita. Itse asiassa olisi odottanut (tai toivonut), että ”muuntogeeninen viljely” olisi saanut ihan oman kappaleensa (eli vastaavan tiiviin selityksen), mutta sitä ei ole.

Entä ”vihreä vallankumous” ylipäänsä? Keinolannoitteet ja torjunta-aineet on kuvattu asioina, joita pitää mieluummin välttää. Tässä lainaus asiasta (lihav. HJ):

Painopiste …

Lainaus
6.7. Ikivihreä vallankumous (Evergreen revolution) ja ruskea vallankumous (Brown revolution)

Nykyisin puhutaan niin ikivihreästä kuin ruskeasta vallankumouksesta vihreän vallankumouksen sijaan. Molemmilla käsitteillä halutaan korostaa sitä, että maataloudessa ei voida keskittyä vain tuottavuuteen – nälänhädän poistamiseksi ruuantuotannon tulee olla kestävän kehityksen periaatteiden
mukaista.

… faktojen tunnustus (kun on pakko myöntää) …
 
Lainaus
Vihreäksi vallankumoukseksi kutsutaan 1960-luvulta 1990-luvulle kestänyttä ajanjaksoa, jolloin maatalouden tuottavuus kasvoi maailmanlaajuisesti. Kasvun mahdollistivat valtaosin teollisesti valmistettujen lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöönotto sekä uudet, satoisammat lajikkeet. Vihreän vallankumouksen aikana riisin, vehnän jamaissin sadot jopa tuplaantuivat Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

… mutta kuitenkin tutut, osin kohtuuttomat, osin väärät, (luomu)väitteet sitä vastaan:

Lainaus
Tuottavuuden kasvu ei kuitenkaan jakautunut tasaisesti kaikille alueilla ja maailmassa on edelleen lähes miljardi nälkäistä ihmistä. Menestystarinat jäivät useimmiten köyhien pienviljelijöiden ulottumattomiin. Vihreässä vallankumouksessa käytetyt lajikkeet ovat myös rasittaneet maapallon vesivarantoja ja vähentäneet viljelyjärjestelmien biodiversiteettiä.


Muitakin tällaisia pikku finessejä on löydettävissä. Lukekaa itse.
« Viimeksi muokattu: 07.02.12 - klo:18:55 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #21 : 08.02.12 - klo:19:02 »

Muutama lisähuomio.
 
Erikseen mainitaan ko. sanastossa myös nk. agroekologia ja permakulttuuri, jotka siis meidän mielestämme ovat luomuviljelyn alalajeja. "Agroekologia" voisi tarkoittaa tiedettä, mutta tekstissä mainitun Altierin muodossa se on ideologia.  "Ruokasuvereniteetti" ja "Via Campesina" -liike niin ikään esitellään (luomuviljelyn asialla sekin, ja biotekniikkaa vastaan) ja vailla kritiikkiä (päinvastoin kuin tehoviljely, jota nälvitään).
 
Kummallisesti tällainen kappale on nk. tavanomaisen viljelyn kohdalla:
 
Lainaus
Viimeisen 50 vuoden aikana lannoitteiden käyttö maailmanlaajuisesti on lisääntynyt 500 %:lla. Maataloutta varten on raivattu tai muokattu 70 % ruohomaista, 50 % savanneista, 45 % lauhkean vyöhykkeen lehtipuumetsistä ja 27 % trooppisista metsistä.

Siinä - kun ne näin yhdessä, allekkain esitetään - tämä raivaus pannaan ikäänkuin tehoviljelyn syyksi!
 
Turha lienee odottaa jatkoa tähän tekstiin, esim. näin (joka on meidän ehdotuksemme tähän yhteyteen):
 
Lainaus
On arvioitu, että ilman keinotekoisia lannoitteita ja torjunta-aineita maata olisi jouduttu raivaamaan luonnolta vielä suunnattomasti enemmän


Harhaanjohtava on myös raportin lause tavanomaisesta viljelystä: ” Vallitseva tuotantomenetelmä teollistuneissa maissa”. Siitä saa käsityksen, että se olisi vallitseva vain EU:ssa, USA:ssa jne. kun se on kuitenkin vallitseva erittäin monessa kehitysmaassakin.
 
Eli tällaisistakin yksityiskohdista tuo mainittu outo "tuoksu" tulee "nenään".
 
 
PS. Ja vielä kerran todettuna, niin kyllä tämä yhä massiivisempi ilmiö, tämä GM-viljely olisi ansainnut omat tekstinsä. Ja jos tilasta oli pula - niin vaikka tuon biodynaamisen viljelyn sijasta!

PS2. Kun ko. sanastosta pyydettiin kommentteja ja kehitysehdotuksia, niin lähetin niitä - viittaamalla linkillä tähän keskustelutriidiin. Eli tänne kun laitatte lisää, ne ehkä (vaikka tähänastisen kokemuksen mukaan aika epätodennäköisesti) otetaan huomioon.


PS. 13.2.2012: Tuli vastaus, ja luvattiin ottaa huomioon, erityisesti GM-viljelyn osalta, jonka puuttuminen myönnettiin mokaksi. Kun kyseessä on verkkojulkaisu, muutokset saadaan aikaan helposti. Katsotaan.
« Viimeksi muokattu: 14.06.12 - klo:05:41 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #22 : 16.02.12 - klo:19:15 »


Annoimme lausuntomme Suomen kehityspoliittisesta toimenpideohjelmasta, sen maataloutta koskevasta kohdasta.

Lausuntomme vaikutti.

Kokonaan ohjelmakohtaa ei uudelleen kirjoitettu, mutta tällaiselta ko. kappale nyt näyttää valtioneuvoston tänään hyväksymässä muodossa (asiakirja jatkaa matkaansa eduskuntaan). Tekstejä oli osittain järjestelty uudestaan, olen lihavoinut aivan uuden tekstin:

Lainaus
Globaalin ruokaturvan saavuttaminen on kansainvälisen kehityspolitiikan suurimpia haasteita. Oikeus terveelliseen ja turvalliseen ruokaan on osa oikeutta ihmisarvoiseen elämään. Yli kaksi kolmasosaa äärimmäisessä köyhyydessä elävistä ihmisistä asuu maaseudulla. Maatalous on pääelinkeino suurimmalle osalle maaseudun ihmisistä. Globaalin ruokaturvan edistämiseen tarvitaan eri toimijoiden monipuolista yhteistyötä ja politiikka-alojen johdonmukaisuutta. Ruokaturvan toteutuminen edellyttää, että muiden muassa kehitys-, maatalous-, kalastus-, kauppa-, energia-, terveys-, ympäristö- ja luonnonvarapolitiikat edistävät yhdenmukaisia tavoitteita. Hyvinvoinnin lisäksi ruokaturva edistää yhteiskunnallista vakautta ja turvallisuutta. Maatalouden tuottavuuden lisääminen ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla koko ruokaketjussa ja parantamalla viljelymaan tuottokykyä edistää talouskasvua myös muilla yhteiskunnan osa-alueilla.

(tässä vielä toinen linkki, jos haluaa verrata luonnoksen tekstiin)

Minusta voimme olla tyytyväisiä

-   (itsemme eli) tavoitteidemme kannalta
-   kehitysmaiden kannalta ja
-   Suomen kannalta.

Tavoite on mainittu, tuottavuuden kohottaminen. Ja myös viljelysmaan tuottokyvyn parantaminen.

Asian voi joku *) tietysti jatkossakin (pelkän tuon tekstin pohjalta) jatkossakin tulkita siten, että juuri luomumenetelmät edistäisivät näitä asioita kehitysmaissa (että juuri ne olisivat ”sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä” tapoja tms.). Mutta nyt sitten voidaan lähteä ja on lähdettävä ennakkoluulottomasti ja tieteellisesti selvittämään, millä menetelmillä tosiasiallisesti noita hyväksyttyjä **) tavoitteita parhaiten edistetään. 

__________

*) tällainen saattaa olla – Vihreästä Liitosta kun taustaltaan on - jopa itse kehitysyhteistyöministeri Heidi Hautala …   Iskee silmää

**) uskoen tässä, että myös eduskunta ”siunaa” ko. asiakirjan
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #23 : 03.06.12 - klo:11:27 »

Pahalta näyttää, jos EU:n maatalousministerit  tällä tavalla, juuri ennen Rio+20 -kokousta, tunnustavat yhteistä uskoaan luomuun. Tuo voi tarkoittaa vain EU:n sisämarkkinoita, mutta se voi tarkoittaa sitäkin, että EU ja Suomi siinä mukana aikovat ajaa luomulinjaa myös kehitysmaiden ratkaisuksi Riossa.

Jos niin tapahtuu, toivoisinpa, että Malawin delegaatti esittäisi EU:ta (ja Suomea!) vastaan voimakkaan ja - pisteliään puheenvuoron!

Suomi on etukäteen ilmoittanut ottavansa Riossa painopisteaiheekseen veden kestävän käytön. Mutta jos ihmisen käyttämästä vedestä 70% kuluu maataloudessa, täytyy Suomen väistämättä ottaa kantaa siihenkin.
« Viimeksi muokattu: 03.06.12 - klo:11:52 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Tarkkailija
Täysjäsen
***
Viestejä: 160


Profiili
« Vastaus #24 : 04.06.12 - klo:12:02 »

Pahalta näyttää, jos EU:n maatalousministerit  tällä tavalla, juuri ennen Rio+20 -kokousta, tunnustavat yhteistä uskoaan luomuun. Tuo voi tarkoittaa vain EU:n sisämarkkinoita, mutta se voi tarkoittaa sitäkin, että EU ja Suomi siinä mukana aikovat ajaa luomulinjaa myös kehitysmaiden ratkaisuksi Riossa.

Jos niin tapahtuu, toivoisinpa, että Malawin delegaatti esittäisi EU:ta (ja Suomea!) vastaan voimakkaan ja - pisteliään puheenvuoron!

Suomi on etukäteen ilmoittanut ottavansa Riossa painopisteaiheekseen veden kestävän käytön. Mutta jos ihmisen käyttämästä vedestä 70% kuluu maataloudessa, täytyy Suomen väistämättä ottaa kantaa siihenkin.

Tässä lienee kyseessä vain poliittinen johdonmukaisuus. Luulisin, että myös luomujärjestöt ovat lobanneet hallitusta pysymään linjauksiensa takana kaikissa päätöksissään.

Jos kerran rakkaan Isänmaamme hallitus on linjannut, että luomutuotantoa on suosittava järkevän maanviljelyksen sijaan ja maanviljelyn painopiste on toistaiseksi kaupunkilaisten äänestäjien suosiman ruokatrendin tuotantotapa, niin olisihan se perin kummallista jos hallitus ei suosittaisi samaa muotitrendiä myös muiden maiden testattavaksi.

Täytyy muistaa, että vaalien kohtaloa eivät ratkaise Suomussalmen äänestäjät, vaan pääkaupunkiseudun äänestäjät, niin heidän trendejään on suosittava jos vallankahvassa aikoo pysyä.

Mutta voisihan siellä Rion kokouksessa keskustella myös siitä, että mistä se karja saadaan lantaa tuottamaan kehitysmaihin, jotta luomutuotanto onnistuisi. Voisivat keskustella myös siitä, että miksi kehitysmaihin pitää viedä sellaista tuotantomuotoa, jota täällä ei saa viljelijöille myytyä, vaan ainoastaan hyvin pieni osa viljelijöistä suostuu luomupuuhasteluun.

Sitten voisi kysyä, että onko luomuviljelyn lobbaamisessa kehitysmaihin vain se raadollinen ajatus taustalla, että ne maat pistetään tuottamaan luomuruokaa meidän trenditietoisille kaupunkilaisille, koska trenditietoisten kaupunkilaisten tarpeita ei saada tyydytettyä rikkaan pohjoisen tuotannolla, koska viljelijät eivät suostu tuottamattomilla metodeilla tuottamaan kuin lähinnä nurmea.
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #25 : 08.06.12 - klo:06:45 »

Aamun Hesarissa Rioon menossa olevat Suomen ministerit kirjoittivat mielipidepalstalla yhteisen kirjoituksen, voisi ehkä sanoa julkilausuman otsikolla "Ihmiskunnan kestävyysvaje saatava hallintaan".

Maataloudesta siinä mannittiin näin:

Lainaus
"Ruokaturvan vahvistaminen edellyttää kehitysmaiden pienviljelijöiden, erityisesti naisten tuottavuuden ja tuotantoedellytysten parantamista maataloudessa."

Tuottavuus mainittu, hyvä. Mutta monitulkintainen asia on edelleen. Taidanpa pyytää asiaan täsmennystä, ja luulen, että kysyn sitä MMM:stä. 
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #26 : 08.06.12 - klo:17:41 »


Lähetin sitten selvennyspyynnön tuossa ministerikokousuutisessa mainitulle MMM:n yhdyshenkilölle maatalousneuvos Kari Valoselle, jossa sähköpostiviestissä kysyin, että merkitseekö tämä sitä, että Suomi tukee myös kehitysmaissa luomuviljelyä. Vielä tänään virka-ajan päättymiseen mennessä en saanut vastausta.

***

Jos saisi laittaa sanat suuhun tuolle "Malawin delegaatille" Riossa, se voisi olla jotenkin näin:

"Internetistä olemme ymmärtäneet, että Suomi on asettanut tavoitteekseen, että puolet sen viljelystä on luomuviljelyä. Jos Suomi - tai joku muu länsimaa - todella tekee sen ja hoitaa puolet ruokahuollostaan luomuviljelyn keinoin, olemme me kehittyvissä maissa ilman muuta valmiita harkitsemaan tätä samaa asiaa."
« Viimeksi muokattu: 09.06.12 - klo:10:48 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #27 : 11.06.12 - klo:18:11 »

Löysin sitten tällaisen haastattelun Voima-lehdestä 5/12:

Lainaus
”Raportissa suosittelemme kestävän kehityksen ratkaisua, mikä ei ole sinänsä kannanotto luomuun tai tehotuotantoon. Luomu tuottaa vähemmän, mutta toisaalta se kuormittaa ympäristöä vähemmän. Tehotuotannossa on päinvastoin, mutta ratkaisu pitää löytää kunkin maan itse”, te Velde sanoo.

Minusta tässä kielletään se, mikä haluttaisiin myöntää. EU ja Suomi haluaisivat suosia luomua, mutta eivät ihan kehtaa.

Kun oikea asenne asiaan olisi se, että nyt - ihan jopa kaikista pikkuvahingoista huolimatta (Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vaikkapa mahdolliset lannoitepäästöt vesistöihin eivät ole pitkään aikaan mikään ongelma!) - se epämääräinen n. miljardi nälkäistä pitäisi ensin ruokkia!
« Viimeksi muokattu: 12.06.12 - klo:06:55 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #28 : 13.06.12 - klo:19:57 »


Toisaalta on Suomen (ja EU:n ja erilaisten kansalaisjärjestöjen) taholta tullut esiin tätä otsikon pyrkimystä.

Mutta toisaalta erittäin monissa kommenteissa ja uutisissa on tullut myös esiin, että kehitysmaat nyt kovasti pelkäävät (ja vastustavat) ajatusta/linjaa/uhkaa. että nk. vihreän talouden "sateenvarjon" alla niitä ollaan ajamassa tai jättämässä köyhyysloukkuun.

Ja tässä maatalouskysymyksessähän asia epäilemättä kärjistyy ... Rion kokouksesta voi tulla mielenkiintoinen.

 
« Viimeksi muokattu: 14.06.12 - klo:05:33 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Matti Pekkarinen
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 465


Moi


Profiili WWW Sähköposti
« Vastaus #29 : 15.06.12 - klo:08:54 »

Vaikka en Raamattua kaikin osin todesta otakaan, niin paljon hyvää sieltä löytyy:

Matt 7:3 :"Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi? "
- Rikka on kuvitelma siitä, että kunnollinen hallittu nykyaikainen maatalous (sitten joskus Afrikassa) muka roiskisi ravinteita järviin ja luontoon. Malka on miljoonat nälkään kuolevat Afrikassa ja toisaalta elintason myötä syntyneet (yleensä ei oikeaoppisesta maanviljelystä johtuvat) ympäristöongelmat länsimaissa.

Tietoisesta selänkääntämisestä Afrikan nälänhädälle tulee taaskin mieleen Dylanin "Raamatun" säkeet: How many times can a man turn his head, pretending he just doesn’t see?
http://www.youtube.com/watch?v=DFvkhzkS4bw

« Viimeksi muokattu: 15.06.12 - klo:09:28 kirjoittanut Matti Pekkarinen » tallennettu

Hyvin menee, mutta menköön.
http://mattipekkarinen.net
Sivuja: 1 [2] 3 4 5
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!