Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
23.11.17 - klo:11:23 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: [1] 2
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Suorakylvö tulee!  (Luettu 5394 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8758



Profiili Sähköposti
« : 15.04.10 - klo:18:58 »


Mielenkiintoisesti suorakylvö on tullut myönteisellä tavalla esille parissa yhteydessä ja parissa maassa, uutisvirrassa viime aikoina. Ensin se mainittiin välineenä vähentää ravinnepäästöjä Suomessa, ks. uutisemme.

Nyt siitä on kerrottu, miten sillä Zimbabwessa saadaan monenlaista hyötyä:

Zimbabwessa sopeudutaan ilmastonmuutokseen kuoppia kaivamalla

Kyllä, suorakylvöstä on kyse, vaikka ko. jutun kääntäjä ei ole osannut sanaa. "Säästävä viljelymenetelmä" on ihan kelvollinen yritys kääntää ”conservation agriculture”, meillä kyllä käytetään asiasta nimeä CA-viljely.

Englanninkielisessä versioissa asia tulee selvemmäksi faktalaatikon avulla, jossa asia kuvataan tarkemmin.

Ilman faktalaatikkoa suomenkielinen uutinen tulee ylimääräisesti ylistäneeksi käsityötä, kun se ihaile tätä kuoppia kaivavaa mummoa (= minun ikäiseni!). Faktalaatikosta selviää, että toki suorakylvöönkin on satavissa koneita, ja vieläpä kukkaron mukaan. Tällä FAO:n sivulla on kuva halvahkosta (brasilialaisesta) vempaimesta, jota voi vetää pikkutraktori tai vetoeläin (tai ehkä jopa ihminen, kyllä).

Jos suorakylvössä oltaisiin käsityön varassa, se ei vähentäisi työn menekkiä, mikä sille FAO:n artikkelissa erityisansioksi mainitaan.

Otsikoinnissa on ilmastonmuutos tullut suomenkielisessä versiossa pääasiaksi, mitä se ei ole englanninkielisessä versiossa. Niinpä niin.

Sadot mainitaan paremmiksi kuin ”tavanomaisessa” viljelyssä, mutta taso ihmetyttää: 1,5 tonnia maissia hehtaarilta ei ole kovin paljon. Samasta maasta vetivät kevyesti 5 tonnin keskimääräisiä maissisatoja ne Mugaben karkottamat ”valkoiset” viljelijät.

Miksi siis niin vähän? Jos EU-rahoilla tehdyssä kokeilussa on pyritty johonkin sellaiseen tavoitteeseen, vaikkapa, että energiaa kuluisi mahdollisimman vähän, tuotosta (ja ihmistyöstä) piittaamatta, niin … otetaanpa asiasta vielä lisää selvää, ennen kuin laitetaan sanoja ”niin”-sanan jälkeen.

--------

Englanninkielisessä versiossakin on pieni IPS:n pukinsorkka. Lause, jossa viitataan ”tavanomaisen” viljelyn odotettuihin vaikeuksiin, on siinä linkitetty luomua ylistävään uutiseen! Mutta luomussa juuri tämä Zimbabwe-artikkelin menetelmä, suorakylvö ei toimi! Mutta niin ollaan IPS:ssä siinäkin vihreästi ”poliittisesti korrekteja”, että menetelmässä välttämättömistä torjunta-aineista ei kerrota (vaikka lannoitteet mainitaankin)! 

tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #1 : 11.01.11 - klo:19:28 »

Suorakylvö on – tämän uutisen mukaan – ilman mainittavia ”fanfaareita” levinnyt Suomessa ilmeisesti huimasti:

Viimevuotiset kyntömestarit uusivat saavutuksensa

Näin kertoo tuo (Valtran sivuilla oleva) uutinen viime syksyltä (lihav. HJ):

Lainaus
Mikä osuus pelloistamme edelleen kynnetään? Kevytmuokkaus ja suorakylvö ovat kahmineet kovasti perinteisen kynnön osuutta. SM-kyntötoimikunnan puheenjohtaja, entinen mestarikyntäjä Juhani Kivistö arvioi tilannetta.

– Kyntämättä viljelyn osuus lienee vajaa puolet viljan ja öljykasvien pinta-alasta. Viisi vuotta sitten trendi oli vahvasti kynnöstä luopumisen suuntaan, mutta nyt vilkaisemalla koneliikkeiden tarjontaan, niin jo näkyy muuttunut suunta! Tarjolla oleva kyntökalusto on vain kovasti suurentunut. Mäntsälässä esiintynyt 330 hevosvoiman Fendt seitsenteräisellä paluuauralla kuvaa kehityksen suuntaa.

Entinen kyntömestari ja SM-kyntötoimikunnan puheenjohtaja ei edes itse usko suorakylvöön, mikä näkyi jo edellisestä lainauksesta, mutta tässä lisää (lihav. HJ):

Lainaus
- Käsitykseni on, että kun viljan hinta tästä edelleen hieman liikahtaa ylöspäin ja kun laadusta maksetaan, tai ainakin se varmistaa sadon markkinoinnin, niin kyntö tulee takaisin 70 – 80 prosentin osuuteen kylvettävästä viljapinta-alasta. Kevytmuokkaus ja suorakylvö ovat ylikorostettuja mediassa, koska se on ollut ensisijaisesti kasvavien, vuokrapeltoihin perustuvien tilojen menetelmä.

Nyt myönnän täysin tietämättömyyteni asiassa. Voisiko siis suorakylvöstä seurata Suomen olosuhteissa (pahoja) laatuongelmia?
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #2 : 21.06.11 - klo:21:30 »

FAO:n raportti …

Save and grow

(A policymaker’s guide to the sustainable intensification of smallholder crop production)

(eli ”kestävä tehostaminen”, vai mikä olisi parempi käännös? Politiikan, päätöksien tekijöille se on kuitenkin tarkoitettu. Siitä lukemista, Heidi Hautala ja muut!)

... asettuu voimakkaasti kannattamaan suorakylvöä! Kaikkialla maailmassa. Suomikin mainitaan!

Sen mukaan ongelmia kyllä menetelmän soveltamisessa voi (siellä täällä) olla, mutta ne ovat voitettavissa. Ja lopputulos on kuitenkin paras.

FAO:n ”kestävä tehostaminen” tarkoittaa käytännössä – ”tavanomaista” viljelyä! Vähän ehkä ”terästettynä”, erityisesti tällä suorakylvöllä.

Näin FAO on riemastuttavasti linjassa OXFAMin kanssa!  Vai toisinpäin?  Hymyilee leveästi

*** 

Luomua FAO:n raportti ei suoranaisesti tuomitse. Se mainitaan yhdessä ”laatikossa” kahden muun vähän erikoisemman viljelyvaihtoehdon kera …
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #3 : 09.09.11 - klo:07:08 »

Tämän kirjoittajan mukaan suorakylvö, edes kevytmuokkaus ei ole yhdistettävissä luomuun:

Luomussa osattava lukea olosuhteita

Lainaus
Kevytmuokkaus ei sovi luomuun. Kestorikat, varsinkin juolavehnä, pysyvät paremmin kurissa kyntämällä. Kyntäminen ei ole myöskään niin tarkka ajoitukselle kuin kevytmuokkaus.


PS. 10.9.2011: Vertaa uutisemme vuoden alussa.
« Viimeksi muokattu: 10.09.11 - klo:08:01 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #4 : 26.10.14 - klo:08:25 »

Tässä yhteenvetotutkimuksessa on vähän kahdenlainen sanoma:

No-till agriculture may not bring hoped-for boost in global crop yields, study finds

Otsikko on suorakylvön globaaleihin mahdollisuuksiin nähden pessimistisempi kuin tuloksia kuvaava teksti.
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #5 : 01.08.15 - klo:07:56 »

Tästä Mischa Popoffin "omaelämäkerrallisesta" artikkelista otan tässä esille vain yhden kohdan:

Why former organic farmer, food inspector turned against Big Organic to embrace GMOs

Lainaus
I grew up on an organic grain farm and worked from 1998 to 2003 as a USDA organic inspector. Organic farmers were still in control during this time, and were nearly unanimous in supporting the development of no-till (or min-till) methods that don’t rely on synthetic herbicides, which are banned in organic production. Sadly, the effort failed, thanks entirely to the rise of a new, rabidly anti-GMO, urban organic leadership.

Natural substances were experimented with to replace Monsanto’s herbicide Roundup, but all proved ineffective, leaving the roots of weeds to regenerate, or proving more toxic than Roundup, turning an organic field into a moonscape devoid of beneficial insects and microorganisms.

Not a single peer-reviewed article was written admitting to the failure. Organic farmers have been forced to till their land as their grandparents did to kill weeds ever since, a practice that requires at least ten-times more fossil fuel per-acre than spraying.

Kääntämättä tuota kokonaan, kyse oli siis siitä, että USA:n luomupiireissä oltiin hyvin innostuneita suorakylvöstä, tehtiin lukuisia kokeiluita. Jotka kuitenkin epäonnistuivat, mitä ei myönnetty.

Mikä lienee nyt asian status? Netti on "täynnä" väitteitä, että se olisi kuitenkin jollakin tavalla onnistunut, ainakin koetiloilla?

Kysymys voidaan vielä jakaa siten, että

a) mitä on tehty tässä asiassa ylipäänsä, maailmalla ja
b) onko asiassa ollut toimenpiteitä, vakavia yrityksiä Suomessa?

Asiassahan oli MTT:llä jopa tällainen tutkimushanke:

Suorakylvö luomuviljelyssä

Olemme tainneet täällä, Dennis Averyn artikkelin julkaisemisesta lähtien, aika yksioikoisesti väittää, että suorakylvö luomussa ei onnistu. Mutta nyt siis pyritään tässä asiaa koskevan kaiken evidenssin kokoamiseen.
« Viimeksi muokattu: 01.08.15 - klo:08:30 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #6 : 02.08.15 - klo:06:45 »

Tämä GLP-artikkeli ...

No-till agriculture offers vast sustainability benefits. So why do organic farmers reject it?

... esittelee monin tavoin suorakylvön etuja, mutta jättää oikeastaan kunnolla vastaamatta otsikkonsa kysymykseen, miksi luomuviljelijät hylkäävät kestävän suorakylvön. Tai siis vastaa siihen vain siten, että siitähän se johtuu, kun luomuviljelyssä ei voi käyttää torjunta-aineita. Mikä nyt ei ollut järin yllättävä tieto.

Artikkelissa on kyllä linkki Rodale-instituutin sivulle, jossa väitetään kyntämättömän luomuviljelyn olevan (kuitenkin) mahdollista, mutta analyysiä siitä ei esitetä.

Tuo Rodale-linkki kyllä vahvistaa sen Popoffin huomion, että vertaisarvioitua tutkimusta asiasta ei mitä ilmeisemmin  juuri ole saatavissa, mahdollisesta tai väitetystä onnistumisestakaan. Linkissä lisätietoa tarjotaan videoesityksellä, ja sitten (syvemmällä) yhdellä Rodale-instituutin kustantamalla ja myymällä kirjalla. Asiaan liittyvää kirjallisuutta kyllä tarjotaan tällä sivulla, mutta otsikoista päätellen ko. julkaisut useimmimten vain sivuavat asiaa.

***

Sinänsä, kaikkien esitettyjen suorakylvön etujen jälkeen, sen hitaahko leviäminen tavanomaisessakin viljelyssä vähän kummastuttaa:

Lainaus
Although, the benefits of no-till farming are robust, there has yet to be widespread use of the technique. As of 2009, only 35 percent of U.S. farmland had at least some dedicated land to no-till practices, almost all of it in farms growing GMOs. Furthermore, the USDA reports that no-till practices are increasing at just 1.5 percent and only 10 percent of farms are considered “continuously no-till”.
(lihav. HJ)

Oudon vanha on tuo tilastotieto (2009, artikkeli v. 2015). USA:ssa ei ilmeisesti säännöllisesti tutkita tuota asiaa. Miten on muuten meillä, Suomessa ja EU:ssa? Onko meillä tuoretta tietoa suorakylvön osuudesta? Voi olla, ettei meilläkään, koska suorakylvöstä ei tietääkseni saa mitään erityistukia EU:ssa, jolloin se ei ole siitä näkökulmasta tarpeellista jokavuotista tietoa. Kun lisäksi GMO-viljely on EU:ssa äärimmäisen pientä, niin ainakaan se ei siis suorakylvön osuutta kasvata: onko suorakylvetty ala liian vähäinen tarkkaan tilastoitavaksi?

« Viimeksi muokattu: 02.08.15 - klo:08:58 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Ville Aarnikko
Täysjäsen
***
Viestejä: 144


Profiili Sähköposti
« Vastaus #7 : 02.08.15 - klo:11:46 »

Tämäpä on itseänikin mietityttänyt, tuore tilastotieto kiinnostaa. Ymmärtäisin kyllä hitaan siirtymisen, jos suorakylvön ainoa etu on ympäristölle (sinänsä harmillinen ajatusmalli), mutta jos siitä on taloudellistakin hyötyä maanviljelijälle, niin ihmetys jää voimaan.
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #8 : 11.08.15 - klo:07:04 »

Tällainen aihe on syksyllä järjestettävässä seminaarissa:

10.10. KoneAgrian luomuseminaari

Lainaus
12.10 Minimimuokkaus ja luomu, kasvi- ja maaperäasiantuntija Tuomas Mattila, Luomuliitto

Vaikka siis ihan aidosta suorakylvöstä ei liene kyse, luomuväki Suomessa näyttää siis säilyttäneen kiinnostuksensa asiaan.
« Viimeksi muokattu: 11.08.15 - klo:10:58 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #9 : 07.12.15 - klo:07:44 »

Tämä GLP:n artikkeli pohtii, onko suorakylvö maineensa veroista, ekologisilta hyödyiltään, vai ylimainostettua:

Glyphosate-GMO debate sparks relook at eco-benefits of no till farming: Does hype match reality?

Esitellään epäilijöidenkin mielipiteitä, mutta kyllä artikkeli sittenkin sille kannalle päätyy, että on se. Tulee esille, että asian epäilijät ja vastustajat usein ovat myös geenitekniikan vastustajia. Ja luultavasti myös luomuviljelyn kannattajia (vaikka unelmaa suorakylvöstä yhdistettynä luomuun yhä edelleen jossain piireissä "hellittäänkin").
« Viimeksi muokattu: 07.12.15 - klo:09:56 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #10 : 29.06.16 - klo:09:17 »

Suorakylvö menee. Tai ainakin uhkaa mennä. Maaseudun Tulevaisuuden (Pro Luomun) uutisessakin ...

Pro Luomu: Vilja kasvaa ilman glyfosaattiakin

... on igressinä (lihav. HJ):

Lainaus
Viljelykierto, aluskasvit, seosviljely sekä niitto ja kyntäminen korvaisivat glyfosaatin, jos se kiellettäisiin.

Luomuväki näyttäisi tuon uutisen perusteella aika lailla unohtaneen haaveet suorakylvön ja luomun yhdistämisestä. Ja kannattaessaan innokkaasti glyfosaattikieltoa (vaikka asia ei oikeastaan heille kuulu!), epäsuorasti kieltäisi mielellään suorakylvön myös muilta.

Kyllä sen muutkin näkevät samoin. Linkattuna uutisena MT:ssa on tämä:

Glyfosaattikielto kiihdyttäisi konekauppaa

Lainaus
Torjunta-aine glyfosaatin kielto tarkoittaisi paluuta peltojen kyntämiseen, mikä lisäisi todennäköisesti maatalouskoneiden kysyntää, arvioi konevalmistaja Amazonen toimitusjohtaja Justus Dryer.

Toimittajien kannattaisi kyllä kysyä tietyiltä MEP:eiltä:

- Suorakylvöä tunnetusti pidetään ympäristö- ja ilmastoystävällisenä viljelytapana. Miten on, kannatatteko Te suorakylvön lisäämistä EU:n alueella?

(Ja tarkennuksena sitten: "Ei, en kysynyt mielipidettänne luomusta. Jos siis oletetaan, että luomutuotteiden kalliin hinnan takia niiden kysyntä kuitenkin jää pienehköksi, niin ...")
« Viimeksi muokattu: 29.06.16 - klo:09:54 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #11 : 31.08.16 - klo:07:31 »

MT kertoo:

Suorakylvö toimii kaikilla maalajeilla

Lainaus
Janakkalalainen Samuel Jussila on todistanut, että suorakylvö toimii kaikilla maalajeilla.

Miten hän on tuon todistamisen tehnyt, ei oikeastaan ihan kunnolla selviä. Mutta ainakin tuon tilan osalta selvisi, että satotaso ei laskenut. Ja mukana on hyvä yhteenvetolista:

Lainaus
Suorakylvön edut ja haitat

+ Säästyy työaikaa

+ Säästyy polttoainetta

+ Tarvitaan vähemmän koneita

+ Eloperäinen maa-aines lisääntyy

+ Maan pieneliötoiminta vilkastuu

+ Pienempikin traktori riittää

- Vaatii enemmän ja tarkempaa kasvinsuojelua

- Sato voi notkahtaa hieman ensimmäisinä vuosina

- Ei sovi luomuviljelyyn

Listassa sitten oli tuo satotason notkahdus, "hieman ensimmäisinä vuosina". Siihen lauseeseen olemme kyllä perinteisesti suhtautuneet epäluuloisesti, koska samaa väitettä käytetään luomuviljelyn kohdalla, ilman että satotasot siinä koskaan ennalleen palautuisivat. Onko suorakylvön osalta tästä tutkimuksia?

Glyfosaatin suuri merkitys suorakylvölle tulee artikkelissa hyvin esille. Mutta sitten tällainen näkemys:

Lainaus
Glyfosaatin käytön mahdollisesta kieltämisestä ProAgrian kasvintuotannon neuvojanakin työskentelevä Jussila ei ole erityisen huolissaan.

– Glyfosaatin käyttöä ei todennäköisesti kielletä, mutta jos kiellettäisiin, niin uskon kasvinsuojelufirmoilla olevan kehitteillä korvaavia aineita ja myös lajikkeita, jotka kestävät tiettyjä, maata putsaavia torjunta-aineita.
« Viimeksi muokattu: 31.08.16 - klo:07:52 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #12 : 01.10.16 - klo:08:14 »

Minulle oli yllätys, että Luken luomusatotilaston keräyslomakkeessa

http://stat.luke.fi/luomusatotutkimus_fi

... on kohta eli lokero myös tälle asialle:

Lainaus
[...] Josta suorakylvöala
ha
Kylvö tehty edeltävän kasvin sänkeen.

Kun tiedämme (ks. edellä) miten toivotonta suorakylvö luomussa on, niin on oikeastaan hyvin kiinnostavaa, missä määrin sitä kuitenkin yritetään. Ellei siitä kysymättä tule nettiin tietoa, niin tulee sitten Lukelta kysymällä.
« Viimeksi muokattu: 01.10.16 - klo:09:51 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #13 : 22.11.16 - klo:08:44 »

Tässä IPS:n uutisessa ollaan puhuvinaan ilmastonmuutoksesta mutta puhutaankin itse asiassa suorakylvöstä ("direct seeding"):

Cliimate Finance for Farmers Key to Avert One Billion Hungry

Hyvistä tuloksista kerrotaan, noissa kuivuuden piinaamissa olosuhteissa. Mistä ei kerrota, on se, mitä rikkasvien torjunta sitten edellyttää, jos maata ei kynnetä.

Tieto siinä tulee, että suorakylvöä kokeileviin ja edistäviin hankkeisiin sijoitetaan myös kehitusyhteistyörahaa. Tai sitten ehkä jatkossa "ilmastorahaa". Oikein hyvä niin, uskon.
« Viimeksi muokattu: 22.11.16 - klo:10:14 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #14 : 10.12.16 - klo:06:29 »

Tällaista saatiin selville nyt Suomessakin:

Suorakylvö vähentää typen huuhtoutumista

Joistakin yllätyksistä tuo artikkeli kertoo, mutta meille tai niille, jotka kansainvälistä keskustelua ovat seuranneet, yllätyksiä noissa tuloksissa ei juuri ole. Mutta hyvä, että täälläkin tutkittiin, ja varmennettiin asia, Suomen olosuhteissa:

Lainaus
Vastaavaa tutkimusta ei ole tehty Suomessa ennen ja muuallakin hyvin vähän.

Mutta kuitenkin on sen verran, että mekin nuo asiat olemme saaneet tietää.

Kaikkea ei voi vaatia, mutta olikohan tuossa samassa väitöskirjassa tutkittu sitä liukoisen forforin ongelmaa, joka suorakylvöön kuitenkin Suomen keskustelussa on liitetty? Tuosta Ruokatiedon uutisesta:

Lainaus
Suorakylvön ongelmana on liukoisen fosforin huuhtoutumien kasvu. Muokkausta kevennettäessä muokkauskerroksen fosforivarasto rikastuu matalaan pintakerrokseen ja kasvien korjuujätteet jäävät muokkaamattomina pellon pinnalle. Tällöin pellolta valuvan veden liukoisen fosforin pitoisuudet nousevat.
« Viimeksi muokattu: 10.12.16 - klo:06:58 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: [1] 2
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!