Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
18.11.17 - klo:04:46 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 2 3 [4]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Miten nälkäongelma voi modernissa maailmassamme tulla pahemmaksi?  (Luettu 12808 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #45 : 06.12.16 - klo:07:04 »

Tänä aamuna radio kertoi:

FAO: Nälän torjunta on hidastunut

Lainaus
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan nälän torjunta on hidastunut Aasian ja Tyynenmeren alueilla, kertoo uutistoimisto Reuters. Aasiassa nälkää näkevien määrä puolittui monissa maissa vuosina 1990–2015, mutta edistyminen on heikentynyt viimeisten viiden vuoden aikana.

– Taustalla on riisin korkea hinta ja heikentyneet sadot, mutta pääsyy on hidastunut talouskasvu, sanoo David Dawe, joka on FAO:n ekonomisti ja yksi tutkimuksen tekijöistä.
(lihav. HJ)

Kuten toisaalla olemme juuri tuoneet esille, riisisatojen ei tarvitsisi pienentyä. Emmekä kyllä täällä ole liittyneet myöskään talouskasvun kriitikoihin ja köyhyyden ihannoijiinkaan, ks. myös tämä keskustelumme.

Tuossa analyysissä voi kiinnittää huomiota myös siihen, mitä syitä ei mainita tärkeinä. Tuossa ei mm. ole mainittu länsimaissa pois heitettettyä ruokaa.

Mutta luulenpa, että tämä ingressi on epätäsmällinen, ellei väärä:

Lainaus
Järjestön mukaan maailmanlaajuisesti alle viisivuotiaista lähes puolet menehtyy ravinnon puutteeseen tai heikon ravinnon takia.

Sillä tuosta voi saada sen käsityksen, että lähes puolet alle viisivuotiaista kuolee. Se ei taas ole mahdollista, jos uskomme toisiin YK:n tilastoihin kohisten nousevasta keskimääräisestä eliniänodotteesta. FAO:n tarkoitus mitä ilmeisimmin onkin ollut kertoa, että niiden osalta, jotka kuolevat, syyt ovat nuo, erittäin monessa tapauksessa.

PS. Se oli alkuperäisessä uutisessa näin:

Asia-Pacific loses steam in efforts to end hunger - study

Lainaus
Poor nutrition is the main underlying cause of death among five-year-old and younger children, responsible for 45 percent of all child deaths globally in 2013, the study said.

Nyt uutista olikin muutettu. Tällaiseksi!

Lainaus
Tutkimuksen mukaan huono ravinto on merkittävin kuolinsyy viisi vuotta täyttäneillä ja sitä nuoremmilla lapsilla. Pienistä lapsista lähes puolet menehtyy ravinnon puutteeseen tai heikon ravinnon takia.

Voi ...n pyssyt. Vieläkään ei YLE saanut suomennettua tuota lausetta oikein, siten, ettei asiassa ole väärinkäsityksen vaaraa. Mutta jos katsoo alkuperäistä lausetta, niin arvasin siis aivan oikein, mitä FAO halusi kertoa.


PS2. 7.12.16: En suostu siihen, että minä itse tekisin käännökset YLE:n uutisille. Mutta "palautelaatikon" kautta lähetin tämän viestin:

Lainaus
Uutistanne "FAO: Nälän torjunta on hidastunut" on tältä osin jo kerran korjattu:

"Tutkimuksen mukaan huono ravinto on merkittävin kuolinsyy viisi vuotta täyttäneillä ja sitä nuoremmilla lapsilla. Pienistä lapsista lähes puolet menehtyy ravinnon puutteeseen tai heikon ravinnon takia."

Mutta vieläkään se ei vastaa alkuperaisen Reutersin uutisen ajatusta:

"Poor nutrition is the main underlying cause of death among five-year-old and younger children, responsible for 45 percent of all child deaths globally in 2013, the study said."
« Viimeksi muokattu: 07.12.16 - klo:13:51 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #46 : 07.02.17 - klo:07:57 »

Ottamatta kantaa vehnän ja rukiin paremmuuteen,  tämä on suunnattoman helpottava, optimismia tukeva tieto (lihav. HJ):

Nämä viljelykasvit valtaavat maailman: vehnäpellot peittäisivät seitsemän ja puoli Suomea

Lainaus
Vehnä on viljoista kaikkein monikäyttöisin ja sitä voi viljellä erityyppisissä paikoissa”, kertoo MTK:n vilja-asiamies Max Schulman. Vehnä on hyvä rehukasvi, siinä on leivontaan tarvittavaa sitkoa sekä paljon tärkkelystä eli viljan sokeria.

Vehnää kuitenkin viljellään pienemmällä alalla kuin vuonna 1996. Silloin ihmisiä oli 5,8 miljardia, mutta nyt meitä on jo 7,5 miljardia. Miten viljelyala on laskenut, vaikka ihmisten määrä on kasvanut? Sadot ovat parantuneet, Schulman kertoo.

Viljalajikkeita on jalostettu yhä paremmiksi, jolloin peltoa ei tarvitse niin paljon. Etenkin Euroopassa panostetaan siihen, että satoa saataisiin mahdollisimman paljon hehtaa­rilta. Isolla preerialla esimerkiksi Pohjois-Amerikassa ei satojen tarvitse olla yhtä suuria, sillä tilaa riittää.

Takuulla tuon taustalla on ollut myös muu viljelymenetelmien modernisoituminen, ei ainoastaan kasvinjalostus. Mutta on ilmeisesti nykyisin "poliittisesti korrektia" välttää kaikkea tehoviljelyyn viittaavaa tai siitä vihjaavaa.

Vastaavan tarkastelun voisi varmaan tehdä maissista ja riisistäkin,  vaikka niitä ei Suomessa viljelläkään. Luultavasti laskelmien tulokset olisivat hyvin samansuuntaisia. (Ja maissin kohdalla huomattaisiin, että Pohjois-Amerikassa hehtaarisadot entisellä preerialla ovat kuitenkin hämmästyttävän suuria. Ja silti niiden kasvattamista siitäkin yhä suunnitellaan!)

En nyt pilaa myöskään iloa muistuttamalla niistä riskeistä, jotka seuraavat siitä, että maailmassa tukeudutaan pääosin vain muutamaan viljalajiin.

Onkohan tämäkään (pessimismi) varmaa:

Lainaus
Viljaa tarvitaan kuitenkin yhä lisää. Väestö kasvaa etenkin Aasiassa, ja myös lihankulutus kasvaa. Suurimman osan viljasadosta syövät tuotantoeläimet: naudat, siat ja siipikarja.

Muutoksesta kertoo soijan viljelyalan kasvu. Soijan pinta-ala on 20 vuodessa lähes kaksinkertaistunut – ja se kasvaa yhä. Maailman soijapellot vastaavat kooltaan jo neljää Suomea.

”Soijan viljelyala voi seuraavan 15 vuoden aikana vielä kaksinkertaistua”, Schulman ennustaa.

Sillä kyllä soijankin hehtaarituottoa on mahdollista kasvattaa. Ja sitä yritetään ja tehdäänkin koko ajan.

Ja tuo vehnäkin on siis myös rehukasvi, eikä kuitenkaan lisääntynyt lihankulutusi lisännyt sen viljelyalaa tuon 20 vuoden aikana.
« Viimeksi muokattu: 07.02.17 - klo:09:22 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #47 : 23.02.17 - klo:07:16 »

Tämä IPS-artikkeli on otsikossaan ehkä hivenen pessimistinen ...

Humankind’s Ability to Feed Itself, Now in Jeopardy

... mutta tekstissä kyllä sitten uhat muuttuvat vain haasteiksi, joihin vastataan. Vaikka puhetta väestönkasvusta vältetään, niin tämä sanotaan:

Lainaus
By 2050 humanity’s ranks will likely have grown to nearly 10 billion people. In a scenario with moderate economic growth, this population increase will push up global demand for agricultural products by 50 per cent over present levels, intensifying pressures on already-strained natural resources, The Future of Food and Agriculture projects.

At the same time, the report continues, greater numbers of people will be eating fewer cereals and larger amounts of meat, fruits, vegetables and processed food — a result of an ongoing global dietary transition that will further add to those pressures, driving more deforestation, land degradation, and greenhouse gas emissions.

Myös Erkki Tuomioja on kolumnissaan tällainen pessimisti-optimisti:

Erkki Tuomioja: Perusasioita väestöräjähdyksestä – ”Se koskettaa meitä kaikkia sekä hyvässä että pahassa

Lainaus
Väestönkasvu on suorassa riippuvuussuhteessa kaikkiin kestämättömän kehityksen ilmentymiin. Siksi ei ole syytä tyynnytellä itseään ajatuksella, että kasvu ennemmin tai myöhemmin päättyy.

Voi paremminkin perustellusti kysyä, onko maailman kantokyky riittävä turvaamaan säällisen elämän edes nykyiselle 7,4 miljardille ihmiselle. Väestönkasvun aktiivista rajoittamista tarvitaan joka tapauksessa edelleen.

Tuossa IPS-artikkelissa korostetaan kyllä sitä, miten tehokas maatalous ja maankäyttö on ratkaisujen avain, mutta kummasti tekstiin on tullut mukaan myös tällainen "luomuinen" väite:

Lainaus
“High-input, resource-intensive farming systems, which have caused massive deforestation, water scarcities, soil depletion and high levels of greenhouse gas emissions, cannot deliver sustainable food and agricultural production,” adds the report.

Tuossa voisi nähdä tehoviljelyn kritiikkiä. Täytyy kyllä vielä tarkistaa asiayhteys alkuperäisessä raportissa. Mutta jos ilmaisulla "high-input, resource-intensive" viitataan keinolannoitteiden käyttöön, niin ilman niitä ei kyllä pärjätä. Eivätkä niiden käytön seuraukset ole noita tuossa lauseessa sitten listattuja asioita.
« Viimeksi muokattu: 23.02.17 - klo:08:11 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #48 : 12.06.17 - klo:08:16 »

Viljavarastoisxa arvioidaan siis silloin olevan noin 70 kiloa ylimääräistä viljaa yhtä maailman asukasta kohti. Noin 25% liikaa, ylimääräistä, vuoden kulutukseen nähden. Tietysti varastoiminen jonkin verran maksaa, mutta moderni teknologia on käsittääkseni tullut asiassa apuun, eivätkä kustannukset tule ylivoimaisiksi.

Varoa tietysti täytyy, ettei ylijäämäviljaa dumpata markkinoille, ja näin pilata tai vaikeuteta esim. kehitysmaiden oman viljantuotannon kehittymistä. Mutta jos näin ei menetellä, nuo varastot olisivat tietty turvaamarginaali, pahojenkin luonnonolosuhteiden varalta (sellaisten kuin hyvin suureen osaan Afrikkaa tänä vuonna iskenyt kuivuus).

Edelleenkin näyttää FAO:n mielestä ihan, jopa erittäin hyvältä:

FAO: Ruoka kallistuu, tuottajahinnat pysyvät vakaina

Lainaus
Kuten muutkin tahot ovat ennustaneet, myös FAO arvioi viljasadon jäävän viime vuotta pienemmäksi. Useista muista ennusteista poiketen FAO kuitenkin arvioi kulutuksen jäävän edelleen hiukan tuotantoa pienemmäksi, jolloin varastot pysyisivät ennallaan, suurina.

Tuo marginaali, mahdollisia kriisejä varten, siis pysyy (ja sitä varastoa sopii tietysti nyt purkaa, esimerkiksi Itä-Afrikkaan). Eikä tuottajahintojen vakauttakaan sovi miltään kantilta valitella. Eikä kuluttajahinnoissakaan ennusteta mitään dramaattisia nousuja, kaikessa ei nousua lainkaan:

Lainaus
FAO ennustaa vehnän hinnan pysyvän vakaana, ainakin ensimmäisen puoliskon heinäkuussa alkavasta markkinointivuodesta.

Myös rehuviljoilla ennätyksiä hipova tuotanto pitää kilpailun tiukkana ja hinnat niukkoina.
« Viimeksi muokattu: 12.06.17 - klo:08:28 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #49 : 21.06.17 - klo:16:33 »

Minusta näiden kahden ongelman ...

Aliravittuja ja lihavia lähes yhtä paljon

... esittäminen tällä tavalla rinnakkain on yksinkertaisesti moraalitonta.

Sen lisäksi tietysti typerää. Miksi asian esittäminen näin on ylipäänsä yleistynyt? Yritetäänkö länsimaiden syöpöille kertoa, että hekin ovat (muka) "samassa veneessä"? Vai mitä ihmettä?

Erityisesi kehitysmaiden ylilihavien määrien luetteleminen on harhaanjohtavaa. Kenelle on vielä yllätys, uutisen arvoinen asia, että kehitysmaat ovat myös äärimmäisen epätasa-arvoisia  yhteiskuntia ja talouksiia?

Jos tämä taas on versio siitä ruoan tuhlaamishypestä - se on yhtä typerää. Ja yhtä moraalitonta.
« Viimeksi muokattu: 18.07.17 - klo:07:41 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #50 : 18.07.17 - klo:07:08 »

Tämä kuulostaa ikävältä ...

NÄLKÄÄ NÄKEVIEN MÄÄRÄ ON KÄÄNTYNYT NOUSUUN

... mutta missä ovat tuosta kokonaisarviot ja sitä koskevat luvut? Kun taustana on se, että FAO on juuri siinä asiassa ennenkin möhlinyt? Vrt. edellä vuoden 2012 keskustelu siitä asiasta.

Mutta huomattava on myös siinä esitetyt syyt tilanteelle:

Lainaus
FAO raportoi, että 19 maassa joko ilmastonmuutos, konflikti tai molemmat yhdessä ovat aiheuttaneet ruokakriisin. Pahimmin kärsiviin maihin kuuluvat Etelä-Sudan, Nigeria, Somalia ja Jemen, jossa ruuan puutteesta kärsii lähes 20 miljoonaa ihmistä.

Jos nyt tällä kertaa ilmastonmuutoksen tuosta ohittaisi, niin siinäpä se: moderni maailma ja muinaiset syyt sotia (toki aika moderneillakin aseilla!). Eikä tunnu löytyvän halua "takoa" aseita .... suorakylvökoneiksi.

Mutta joka tapauksessa ilmoitettu 20 miljoonan luku (ainoa siinä) on 7 miljardin suhteen pelkkä mahdollinen pyöristysvirhe. Ja taitavatpa FAO:n ja da Silvan keinotkin rajoittua tuossa siihen, joka on artikkelissa on jo tehty: valitella syvästi tilannetta.
« Viimeksi muokattu: 18.07.17 - klo:08:49 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #51 : 15.08.17 - klo:06:49 »

Tämä MT:n otsikko sellaisenaan kuulostaa aika masentavalta ...

"Hehtaarisatoja voidaan jalostuksella parantaa prosentilla"

... tuon otsikkomme ongelman kannalta, maailmanlaajuisesta näkökulmasta. Mutta onneksi tarkoitetaan tätä (lihav. HJ):

Lainaus
"Jalostamalla pystytään nostamaan satotasoja keskimäärin prosentilla edellisvuodesta", kertoo siemenviljan viljelijä Jussi Joensuu. Jalostamalla voidaan vaikuttaa sadon lisäksi myös taudin- ja laonkestävyyteen sekä kasvuaikaan.

Noin asia on perinteisesti ilmaistu, "aina". Ja perinteisen jalostuksen aikana se on ilmeisesti ollut faktakin: satotasoa on kyetty nostamaan vain vähitellen. Mutta tässä kuitenkin maailmanlaajuinen lopputulos vuodesta 1961:

https://ourworldindata.org/grapher/index-of-cereal-production-yield-and-land-use-1961-2014

Tähän asti! Tuo kehitys on myös jatkunut vuoteen 2016. Vaikka maailman seuraavan viljasadon nyt arvioidaankin jäävän hiukan edellistä pienemmäksi (mutta parin viime vuoden varastoilla pärjätään!) Ja muistaa täytyy kuinka pajon geenitekniikan tutkimuksella on jo "putkessa"!

Mutta tuolla vähittäiselläkin kasvulla viljojen satotaso n. 50 vuodessa siis yli tuplaantui, ja sitä keskimäärin. (Tuohon voisi rinnalle vetää vaikka USA:n huikeat maissisadot ja niiden satotason kehityksen.)
« Viimeksi muokattu: 15.08.17 - klo:08:21 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #52 : 11.09.17 - klo:07:25 »

Mutta enää ei seuraavasta maailman viljasadosta arvioida edes siitä, vaan (lihav. HJ):

Venäjän jättisato laskee viljojen hintoja – Suomessa odotellaan poutaa

Lainaus
Viljojen satoennusteita korjataan tiivistä tahtia ylöspäin. Viimeksi torstaina YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO korotti omaa satoennustettaan ja povaa nyt historian suurinta satoa.

Venäjällä korjataan jättimäistä viljasatoa ja etenkin vehnää riittää vientiin poikkeuksellisen paljon.

Viljan tarve kasvaa maailmalla tasaisesti, mutta sato on FAOn ennusteen mukaan niin iso, että se kattaa reippaasti kulutuksen. Hyviä viljavuosia on takana jo useita ja varastossa makaa entuudestaan paljon viljaa.

Niinpä viljan varastointiongelma vain jatkuu. Mutta se on oikeastaan ihan kiva ongelma.

Samoin nyt ei varmasti tulee ongelmaa siitä, mistä vaikkapa Itä-Afrikan akuuttia nälänhätää torjuva vilja saataisiin. Avustuspaketin hintakin siis laskee.

Eikä sen puoleen ongelmaa siitäkään, mitä Suomessa tehdään, jos uhkaava katovuosi toteutuu. Mutta ei tämän rikkaan maan uhkakuvana nälänhätä tietysti ollutkaan, nykyaikana. Mutta nyt siis vajeen paikkaaminenkin tulee halvemmaksi.
« Viimeksi muokattu: 11.09.17 - klo:07:58 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #53 : 16.09.17 - klo:08:19 »

Nyt myös Satu Hassi twiittaa ...

Lainaus
Guardian: Nälkä maailmassa kasvussa ensi kertaa tällä vuosisadalla.

Ja linkkaa tähän artikkeliin:

'Alarm bells we cannot ignore': world hunger rising for first time this century

Siitä (lihav. HJ):

Lainaus
The number of hungry people in the world has increased for the first time since the turn of the century, sparking concern that conflict and climate change could be reversing years of progress.
[...]
“If you look at the 815 million [chronically undernourished] people, 489 million or 60% of them are located in countries affected by conflict. Over the last decade we’re seen a significant increase in conflict. We also see that conflict combined with climatic effects is having a significant effect.”

Perässä on kaavio nälkää näkevien osuuden kehityksestä.

Mikä ettei ilmastollisillla tekijöilläkin osuutta olisi, mutta toisaalta edeltä tiedämme, että maailma on saanut pari vuotta ennätyssatoja, ja saanee nytkin.

Toisaalta saamme tietää, että maailman väestö on vuodesta 2000 kasvanut noin 1,3 miljardilla, so. enemmän kuin tuolla nälkäisten nykymäärällä.


PS. klo 17:50: Sellaista emme luultavasti voine edellyttää, tilanteen näin olen, että Hassi olisi kiinnitänyt huomiota siihen, millä alueilla tätä nälkää on, ja millä tasolla maatalouden tuottavuus on? Mutta lainauksessa oli tämä:

Lainaus
Africa has the highest levels of severe food insecurity, affecting 27.4% of the population – almost four times that of any other region. Higher food insecurity was also observed in Latin America, rising from 4.7% to 6.4%.

Täällä ja muualla olemme kiinnittäneet huomiota sihen, että juuri Afrikassa hehtaarisadot ovat surkeita - sellaisia, että YK:n/FAO:n valtuutuksella viljelysmaat pitäisi ottaa paikallisilta tumpeloilta viljelijoiltä pois, ja antaa kansainvälisten firmojen viljeltäväksi.


PS. 19.9.17: Myöskin maailma.net muistaa mainita konfliktit ja ilmaston:

Nälkäisten määrä kääntyi kasvuun – ”hälytyskellot, joita ei ole varaa jättää huomiotta”

Mutta ei katso aiheelliseksi kertoa väestönkasvusta. Kuten ei myöskään ennätyssadoista.
« Viimeksi muokattu: 19.09.17 - klo:08:57 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #54 : 18.10.17 - klo:05:54 »

Minusta näiden kahden ongelman ...

Aliravittuja ja lihavia lähes yhtä paljon

... esittäminen tällä tavalla rinnakkain on yksinkertaisesti moraalitonta.

Sen lisäksi tietysti typerää. Miksi asian esittäminen näin on ylipäänsä yleistynyt? Yritetäänkö länsimaiden syöpöille kertoa, että hekin ovat (muka) "samassa veneessä"? Vai mitä ihmettä?

Erityisesi kehitysmaiden ylilihavien määrien luetteleminen on harhaanjohtavaa. Kenelle on vielä yllätys, uutisen arvoinen asia, että kehitysmaat ovat myös äärimmäisen epätasa-arvoisia  yhteiskuntia ja talouksiia?

Jos tämä taas on versio siitä ruoan tuhlaamishypestä - se on yhtä typerää. Ja yhtä moraalitonta.

Mutta pääsemättömissä me taidamme tuosta olla. Tässä taas:

Nälkä ja ylipaino piinaavat Latinalaista Amerikkaa

Kun on sanottu, että ...

Lainaus
Järjestöjen tuoreen raportin mukaan viime vuonna 42,5 miljoonaa alueen ihmistä ei saanut tarpeeksi ruokaa. Osuus on 6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

... niin jatketaan:

Lainaus
Samaan aikaan lisääntynyt käsitellyn ruuan kulutus on lisännyt alueella ylipainoa ja ei-tarttuvia tauteja. Esimerkiksi Etelä-Amerikassa jo 7,5 prosenttia alle 5-vuotiaista on ylipainoisia.

”Nykyisin on helppo löytää koteja, joissa on aliravittu lapsi ja ylipainoinen äiti tai kroonisesti aliravittu ja ylipainoinen lapsi”, sanoo PAHOn johtaja Carissa F. Etienne.

Jos jälkimmäinen asia on ongelma, se ratkaistaan täysin eri tavalla kuin edellinen, esim. neuvolatoimintaa kehittämällä. Joka tomintamalli on taas täysin hampaaton edellisen ongelman kanssa: turha on kertoa äideille terveellisestä ruoasta, tai oikeista ja kohtuulisista määristä, jos ruokaa ei kertakaikkiaan ole.

Sen lisäksi tuo "käsitellyn ruuan kulutus" -väite saa kyllä epäluuloni heräämään, "niskakarvani nousemaan pystyyn", muutenkin. Pitäisikö lasten syödä tähkäpäitä suoraan pellosta, terveinä ja kunnossa pysyäkseen? Tai, jos liharuokaa, suoraan juuri tapetusta teuraasta?
« Viimeksi muokattu: 18.10.17 - klo:06:54 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #55 : 22.10.17 - klo:06:20 »

Kansan Uutiset saa minulta nyt pisteet, kun se julkaisee tuon saman uutisen viittaamatta ylipainoasiaan:

LATINALAISEN AMERIKAN NÄLKÄ KÄÄNTYI KASVUUN
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #56 : 06.11.17 - klo:07:29 »

Päivitys tähän asiaan tästä uutisesta:

Viljamarkkinat maailmanlaajuisesti ovat tasapainossa kuluvan kauden 2017/2018, arvioi YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO.

Lainaus
Viljan kokonaistuotanto ylittää hienoisesti kulutuksen. Rehuviljan tuotanto rikkoisi FAO:n mukaan ennätykset ja olisi 1 359 miljoonaa tonnia. Rehuviljaa tuotetaan hiukan yli kulutuksen ja varastoihin tulee pieni lisäys.

Vehnän tuotanto vähenee edelliseen kauteen verrattuna. Tuotanto ylittää silti kulutuksen.

Viljan kulutus kasvaa prosentilla edelliseen kauteen verrattuna. Maailman viljavarastot ovat FAO:n mukaan ennätyssuuret.


PS. Tuli mieleen, vaikkei se tähän oikeastaan kuulukaan: onkohan FAO:lla arviota, paljonko luomuviljaa maailmassa tuotetaan? Paljonhan se ei voi tuosta olla, jos luomuviljelyalan osuus arvoidaan noin prosentiksi.
« Viimeksi muokattu: 06.11.17 - klo:07:48 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: 1 2 3 [4]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!