Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
18.10.17 - klo:03:13 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?  (Luettu 3898 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8591



Profiili Sähköposti
« : 11.10.13 - klo:19:47 »

Otsikko on provokatiivinen, mutta kyse on tästä:

Lainaus
KANSALLISET RAVITSEMUSSUOSITUKSET

Pohjoismainen ruokakulttuuri ja alueelle yhteiset ravitsemushaasteet muodostavat riittävän yhtenäisen alueen, jotta asiantuntijayhteistyö on tuloksekasta yhteisten suositusten laatimiseksi. Pohjoismaiset ravitsemussuositukset kattavat sekä yksittäisten ravintoaineiden saantisuositukset että eri ruoka-aineiden merkityksen ravintoaineiden lähteenä. Yhteiset suositukset muodostavat pohjan, joka toimii perustana kansallisille suosituksille ja ravitsemustieteen opetukselle. Kansalliset suositukset ovat tarpeen, sillä monista yhtymäkohdista huolimatta jokaisessa pohjoismaassa on erityispiirteitä, jotka tulee suosituksissa huomioida. Esimerkiksi eri ruoka-aineiden merkitys ravintoaineiden lähteenä vaihtelee, kuten näemme vaikkapa norjalaisten ja suomalaisten kalan kulutusmääristä.

Pohjoismaiset suositukset antavat siis yhteiset linjaukset, mutta niiden käytäntöön soveltaminen vaatii kansallisten erityispiirteiden huomioimisen. Suosituksia annettaessa onkin aina pohdittava myös ruoankäytön kulttuurisia eroja, maakohtaisia kansanravitsemuksellisia tarpeita sekä muita ravitsemustilaan vaikuttavia linjauksia. Lisäksi kansalliset suositukset tulevat sisältämään aihealueita, joita pohjoismaisissa suosituksissa ei ole käsitelty esim. ruoan ympäristövaikutukset.

Kansalliset ravitsemussuositukset tarvitaan, jotta pohjoismaisten ravitsemussuositusten tavoite, 'edistää terveyttä ja vähentää tauteja, joihin ravitsemuksella voidaan vaikuttaa'  parhaalla mahdollisella tavalla.

Minna Huttunen

elintarvikeylitarkastaja

Jos on näin, eikö todellakin tarvittaisi vielä erikseen savolaista, satakuntalaista ja pohjalaista ravitsemussuositusta. *) Ja jopa kuntatasolla: helsinkiläistä tietysti, raumalaista, jyväskyläläistä ... tamperelaisesta puhumattakaan (musta makkara!)?

Moderaattorina: kursivoidusta lauseesta yllä keskustellaan täällä.

____________


*) Ahvenanmaa voisi tässä olla erityisen ongelmallinen: sallitaanko heille se, että he noudattavat  ruotsalaisia suosituksia?  Virnistää
« Viimeksi muokattu: 11.10.13 - klo:21:31 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8591



Profiili Sähköposti
« Vastaus #1 : 12.10.13 - klo:13:03 »

Eli täsmentäen edellistä, ja pilkallista otsikkoa. Jos kerrotaan näin ...

Lainaus
Kansalliset suositukset ovat tarpeen, sillä monista yhtymäkohdista huolimatta jokaisessa pohjoismaassa on erityispiirteitä, jotka tulee suosituksissa huomioida. Esimerkiksi eri ruoka-aineiden merkitys ravintoaineiden lähteenä vaihtelee, kuten näemme vaikkapa norjalaisten ja suomalaisten kalan kulutusmääristä.

... niin mitä hemmetin tekemistä sillä, mitä nyt kulutetaan, on sen kanssa mitä pitäisi, eli suosituksen kanssa?

Jos esimerkiksi norjalaiset keskimäärin söisivät riittävästi kalaa, ja suomalaiset keskimäärin eivät, eikö suositus asiassa olisi täsmälleen sama?

Suomessa (ihan tuttavapiirissä) olen tavannut ihmisiä, jotka eivät kertakaikkiaan suostu kalaa syömään. Suomessa (ihan tuttavapiirissä) olen tavannut ihmisiä, jotka eivät kertakaikkian suostu juuri muuta syömään.

Aivan varmasti samanlainen tilanne on Norjassakin.

Jos tämä suositus halutaan rakentaa niiin, että de facto kulutustottumukset otetaan siinä huomioon, niin eihän siinä silloin nämä valtiollisten rajojen alueet ole mitenkään järkevä luokitteluperuste. Suomessa ihmiset syövät eri tavalla, alueittain, sosiaaliluokittain, sukupuolittain jne. Ja ihan muuten vain!

Lopulta päädytään siihen, että täytyisi tutkia ja sättiä yksityisen ihmisen ruokailutottumuksia.

______________

PS: Ja siinä ollaankin sitten hankaluuksissa! Satunpa sattumalta tietämään juuri yhden savolaisen, joka pistää suolaa ravintoonsa niin, että siitä kuullessaan Pekka Puska pyörtyisi! Samaisen savolaisen verenpaine- ym. arvot sitten taas kuulemma ovat niin hyvällä mallilla ... että ... luultavasti siitä kuullessaan Pekka Puska pyörtyisi ...  Iskee silmää
« Viimeksi muokattu: 12.10.13 - klo:15:57 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8591



Profiili Sähköposti
« Vastaus #2 : 12.10.13 - klo:13:29 »

Tuo norjalaisten esimerkki tuo mieleen tällaiselle vanhalle miehelle, miten Suomessa oli ennen:

aina se, mitä oli ja liiankin kanssa, mitä piti siis saada enemmän kaupaksi, se oli terveellistä.

Maito oli aivan välttämätöntä ihmisen terveydelle, lapsille ja aikuisille, silloin kun sitä tuotettiin liikaa (eli heti itsenäistymisestä asti, jolloin menetettiin Pietarin aiemmin loisteliaat markkinat ...)

"Mene munalla töihin" -kampanja on jäänyt kaikkien aikalaisten mieleen (ehkä vähän mahdollisen kaksimielisen tulkintamahdollisuutensakin takia): silloin oli "munavuori", ja silloin kananmuna sitten oli erityisen terveellistä (1960-lukua). Mutta eipä aikaakaan, kun kerrottiin, että kananmunasta sai kolesterolia (mikä ei pitänyt paikkaansa).
« Viimeksi muokattu: 12.10.13 - klo:13:42 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8591



Profiili Sähköposti
« Vastaus #3 : 13.10.13 - klo:11:29 »

Jaana Husu-Kallion vastauksesta - joka oli samoilla linjoilla kuin Huttusenkin - poimin tämän (lihav. HJ):

Lainaus
Pohjoismaiset suositukset, joiden julkistamisessa olin myös mukana, hyväksytään Suomessakin noudatettaviksi.  Kokonaisuudessaan ne ovat kuitenkin n. 500-sivuinen englanninkielinen teos ravitsemus- ja lääketieteellistä tekstiä.  Emme siten voi edellyttää, että niitä pystyttäisiin soveltamaan suoraan. Pohjoismaisissa suosituksissa otetaan toki kantaa ruokavaliokokonaisuuksiin ja myös erilaisten ruokien valintaan Pohjoismaissa, mutta se tehdään aika yleisellä tasolla. Kansallisia suosituksia tarvitaan, jotta käytännön soveltaminen helpottuisi nimenomaan Suomessa, ottaen huomioon myös kansallinen ruokakulttuurimme ja ruokailutapamme.

Kysymyksiä:

- mikä estää tekemästä tästä 500-sivuisesta teoksesta suoraan, yhteistyössä, sellaista ohjetta, jota voisi "soveltaa suoraan"?
- varsinkin jos  "otetaan toki kantaa ruokavaliokokonaisuuksiin ja myös erilaisten ruokien valintaan", niin eikö sen kerralla voisi tehdä sellaisella "tasolla", ettei sitä tarvitsisi kirjoittaa viittä kertaa uudelleen? Mihin me tarvitsemme pohjoismaista yhteistyötä asiassa, jos kukin maa kuitenkin tekee oman suosituksensa? Tiede asiassa kun on kuitenkin globaalia.
- jos meidän "kansallinen ruokakulttuurimme ja ruokailutapamme" on otettava "huomioon", eikö se merkitse sitä, että siinä ruokakulttuurisssa ei sitten ole muutettavaa ..?  Virnistää

Luultavasti ainakin osa oikeasta vastauksesta edellisiin on, että näin tehdään (eli ikiomat suositukset). koska näin on tehty ennenkin.
« Viimeksi muokattu: 13.10.13 - klo:12:05 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8591



Profiili Sähköposti
« Vastaus #4 : 05.11.13 - klo:19:23 »


Tuolta toisesta keskustelusta,  Mikael Fogelholmin (lainatusta) mielipidekirjoituksesta Hesarissa poimin tähän vain yhden lauseen:

Lainaus
Pohjoismaiset suositukset siirtyvät lähes sellaisenaan Suomeen.
tallennettu
Matti Pekkarinen
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 465


Moi


Profiili WWW Sähköposti
« Vastaus #5 : 03.02.14 - klo:10:10 »

TV:ssä tuli parisen viikkoa sitten ohjelma eskimoista. Edelleen on eskimoita, jotka elävät pääasiassa kalastuksella ja metsästyksellä. Ohjelmassa paistettiin saaliksi saatua hyljettä ja todettiin, että ruoka oli kuin liha-ateria ravintolassa, mutta ilman mitään kasviperäisiä aineksia. Se kuulosti tämmöisen salaatti-"allergikon" korvissa hyvältä...

Wikipedia kertoo menneiltä ajoilta: "Eskimot söivät lähes ainoastaan eläimiä. He käyttivät riistan tarkkaan hyväksi ja söivät lihan lisäksi rasvan, sisäelimet ja veren. Suurimman osan lihasta he söivät raakana, yleensä kuivattuna tai jäätyneenä; joskus he keittivät lihan. Joidenkin seutujen kuten Lounais-Alaskan eskimot söivät myös kasvikunnan tuotteita, kuten marjoja, juuria ja merilevää. Eskimoilla ei esiintynyt puutostiloja, mutta he kärsivät joskus lihasta ja kalasta saamistaan loisista "

Ihminen on sopeutunut monenlaiseen, monien sukupolvien aikana. Varmaan perimäkin on erilaistunut siinä ohessa.
Herää kysymyksiä: mistä eskimot saavat/saivat C-vitamiinin? Wiki ei kerro, että olisi ollut sen puutetta, keripukkia... . Ja sekin, että onko punainen liha arveluttavaa, ja mikä tekee siitä arveluttavan?

Matti

... mutta nytpä hokasinkin ylempänä mainitun suola-maininnan. Jospa oikein kunnolla suolattuna punainen liha onkin suorastaan terveellistä! ... kai eskimotkin käyttävät suolaa?
« Viimeksi muokattu: 03.02.14 - klo:10:28 kirjoittanut Matti Pekkarinen » tallennettu

Hyvin menee, mutta menköön.
http://mattipekkarinen.net
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8591



Profiili Sähköposti
« Vastaus #6 : 17.03.14 - klo:17:59 »


Pohjolan ravitsemus julkaistu e-kirjana

Lainaus
17.03.2014
Pohjoismaisten ravitsemussuositusten koko uudistettu painos on julkaistu e-kirjana, painettuna sekä pdf-julkaisuna. Ensimmäistä kertaa on myös mahdollistaa ostaa yksittäisiä lukuja.

Mutta jos meillä on jo kotimaiset ravintosuositukset, mihin me noita enää oikeastaan tarvitsemme?

Ai, niin, tietysti: niitä tarvitaan, jos matkustetaan Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan tai Islantiin!  Virnistää
tallennettu
Jarrumies
Konkari
*****
Viestejä: 574


Profiili
« Vastaus #7 : 17.03.14 - klo:19:08 »

Noh, missään pohjoismaassa tuo 629-sivuinen julkaisu
Nordic Nutrition Recommendations 2012
ei suosita syötäväksi luomua.
http://www.norden.org/fi/julkaisut/julkaisut/2014-002/at_download/publicationfile

Sana 'organic' merkityksessä luomu esiintyy vain parissa neutraalissa kohdassa (kuten mainittaessa, ettei seleeniä lisätä luomutuotteisiin).

Mitään erillistä Luomu-kappaletta tai lukua kirjassa ei ole (toisin kuin suomalaisissa suosituksissa.

Hyvä näin!

Eikä luomua mainita tässäkään kymmenen sivua pitkässä luvussa, joka alkaa sivulta 137-147:
Sustainable food consumption – Environmental issues

Vaikka luomuviljely ja -ruoka siinä pitäisi mainita - nimittäin ympäristön kannalta haitallisena.

Pohjoismaisten ravitsemussuositusten osa 1 julkaistiin syksyllä 2013. 
http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ravitsemussuositukset/

Osa 1:ssä ei ollut tuota Sustainable-lukua, joka nyt on lisätty täydelliseen 627-sivuiseen kirjaan. Nyt on myös selvää, että pohjoismaisiin suosituksiin ei tule Luomu-lukua ollenkaan. Suomalaisiin kansallisiin suosituksiin tuli Kestävät-lukuun oma kappale nimeltä Luomu. Tuollaista luomu-kappaletta ei ole siis ollenkaan noissa täydellisissä pohjoismaisissa suosituksissa.

Ruotsin kansalliset suositukset on luvattu ilmestyviksi tänä vuonna 2014. Saa nähdä otetaanko niissä kantaa luomuun. Muiden pohjoismaiden kansallisten suositusten mahdollisesta ilmestymisestä en tiedä.
« Viimeksi muokattu: 17.03.14 - klo:21:30 kirjoittanut Jarrumies » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8591



Profiili Sähköposti
« Vastaus #8 : 26.11.14 - klo:09:10 »

Ruokatiedon uutisesta:

Lainaus
Ruokakulttuuri suositusten perusta

Tänä vuonna julkaistut ruokasuositukset ohjaavat käyttämään kestävän kehityksen ja sesongin mukaisia ruokia, kuten lähellä tuotettuja satokauden kasviksia. Suomalaisia luonnonmarjoja suositellaan myös. Riisin tilalle ehdotetaan kotimaista ohraa ja perunaa.                                                                                                                      
– Nämä voidaan nähdä kannanottona suomalaisen ruuan suosimisesta, huomauttaa Lyytikäinen.

Pääsihteerin mukaan ruokakolmiossakin painottuvat vahvasti suomalaiset elintarvikkeet. Suomessa syödään ”suomalaisittain” – se on sekä kansantaloudellinen että ruokaturvakysymys. Palkokasvien tuotantoa voitaisiin lisätä kotimaassa, hän ehdottaa. Näin saataisiin ruokavalioon kasviperäistä hyvää proteiinia.

Ihanasti siinä sitten taas sekoittuvat terveyssuositukset ja suomalaiseen "ruokakulttuuriin" kätketyt protektionistiset linjaukset (plus pakollinen "kestäväkätys", "sustainababble"). Ja nämä jälkimmäiset asiat eivät ainakaan alunperin ole valtion ravitsemusneuvottelukunnan toimeksiannossa olleet.


PS. 27.11.14: Ihan itsestään tarjoutuu parodia vanhasta isänmaallisesta laulusta:

"Laps' Suomen, ällös vaihda pois sa ruokaas ihanaa"

Seuraava säe olisi jo valmiina, ei tarvitsisi muuttaakaan:

"Sill' leipä vieraan karvast' ois [...]"

Tuosta voisi kehittää. Vaikka kieltämättä sana "ravitsemussuositus" on lyriikan kannalta hiukan hankala. Iskee silmää
« Viimeksi muokattu: 27.11.14 - klo:11:06 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8591



Profiili Sähköposti
« Vastaus #9 : 06.06.15 - klo:14:04 »

Tässä mennään jo kuntatasolle (päätin laittaa asian jatkoksi tähän ...  Hymyilee leveästi):

Ravitsemuksella luodaan hyvinvointia – mutta mihin ravitsemuspäätökset perustuvat?

Lainaus
"Ravitsemussuositukset lapsille, koululaisille, opiskelijoille, aikuisille, ikääntyneille ja potilaille. Hallituksen lähiruokaohjelma ja luomuohjelma. Julkisten ruokapalveluiden laatukriteerit. Ravitsemuksella hyvinvointia – opas kuntapäättäjälle. Joukkoruokailun seuranta- ja kehittämistyöryhmän toimenpidesuositus. Päättäjän opas: lähituottajat ja kunnalliset ruokapalvelut. Elintarviketurvallisuusselonteko. Euroopan komission tuotekohtainen ohje elintarvikkeiden ja ateriapalvelujen hankinnoissa. Valtioneuvoston periaatepäätös kestävästä kulutuksesta ja tuotannosta."

Yllä oleva listaus kertoo, että ruokaan ja ravitsemukseen liittyy jos jonkinmoisia asiakirjoja. Vaikka erilaisia oppaita, suosituksia ja selontekoja on monia, ei lainsäädäntö velvoita kuntien ravitsemuspäätöksiä tietynlaisiksi.
(lihav. HJ)

Varmasti hyvää pyrkimystä asian parantamiseen. Mutta jos siis itsessään aika vaikeaan asiaan vielä sotketaan nuo lihavoidutkin asiat - niin vaikeata on.

Tähän kun vielä tulee päälle, että sitä "Virtasen" leipomoa tms. täytyy työllisyys- ym. syistä suosia ... ja kaikkihan "Virtasen" tuntee, toki mukava ja reilu mies ...
« Viimeksi muokattu: 06.06.15 - klo:14:11 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8591



Profiili Sähköposti
« Vastaus #10 : 07.04.16 - klo:05:37 »


Mutta sitten tässä WHO:n diabeteskampanjassa tuodaankin esiin tällainen vaatimus:

Lainaus
Bring EU and national legislation into line with WHO nutritional recommendations

Eli nyt on suomalaiset ja savolaiset suositukset kuitenkin yhteensovitettava WHO:n maailmanlaajuisten suositusten kanssa!

(Kyllä, tarkkaan ottaen siinä puhutaan lansäädännöstä. Hyvin yksioikoisesti tulkittuna siis ehdotetaan, että EU:ssa, Suomessa - ja Savossa - WHO:n määrittelemä terveellinen syöminen on tehtävä pakolliseksi?  Virnistää)
« Viimeksi muokattu: 07.04.16 - klo:05:53 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8591



Profiili Sähköposti
« Vastaus #11 : 04.10.17 - klo:10:43 »

Tämä lupaa - ainakin lupaa - sitä ...

Vastanimitetty valtion ravitsemusneuvottelukunta haluaa palauttaa tutkimusnäytön ruokakeskustelun pohjaksi

Lainaus
Maa- ja metsätalousministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö  4.10.2017 8.00
TIEDOTE
Uusi valtion ravitsemusneuvottelukunta on nimitetty ja aloittaa kolmivuotisen toimikautensa lokakuussa. Neuvottelukunta on huolestunut väestön ravitsemuksen eriarvoistumisesta ja lasten ylipainosta sekä siitä, että mielikuvat yhä vahvemmin syrjäyttävät tieteelliseen näyttöön perustuvan tiedon ravitsemuskeskustelussa.
(lihav. HJ)

... että paikallisuuteen, ruokakulttuuriin tai vaikka luomua koskevaan "mutu-tietoon" perustuva argumentit väistyisiviä asiassa vähän sivummalle seuraavina vuosina. Eikä hallituksen lähiruoka- tai luomuohjelmaa enää pidettäisi ravitsemussuositukseen kuuluvana asiana.

Tästä voi tulla jännittävää ...

Lainaus
Alkavan kauden neuvottelukunta käynnistää avaamalla uusien varhaiskasvatuksen ruokailusuositusten julkisen kommentoinnin. Edellinen neuvottelukunta julkaisi toimikaudellaan ruokasuositukset lapsiperheille, korkeakouluopiskelijoille ja kouluruokailuun. Lasten ja nuorten ravitsemussuositusten uudistaminen saadaan päätökseen tänä syksynä. Seuraavaksi valtion ravitsemusneuvottelukunta käynnistää ikääntyneiden ravitsemussuositusten laatimisen.

... koska luomuväki jatkaa varmasti yritystään suositella luomua laitosruokailuun. Luultavasti myös tuossa julkisessa kommentoinnissa. Perusteenaan: "Luomua. Ilman muuta." Tästäkään ei luomuväki varmaan ilahdu:

Lainaus
Tieteelliseen näyttöön perustuvat suositukset ovat tärkeitä. Tästä hyvä esimerkki on neuvottelukunnan toimenpide-esitys maitovalmisteiden ja ravintorasvojen D-vitaminoinnista.

– Tämän suosituksen avulla on merkittävästi parannettu koko väestötasolla D-vitamiinin saantia. Ravitsemuskeskustelussa ovat vallalla vahvasti mielikuviin perustuvat väitteet ja vastavoimana tälle ravitsemusneuvottelukunta haluaa olla vahvistamassa tutkimusnäyttöön perustuvan tiedon levittämistä kansalaisten tietoisuuteen. Tähän tähtäämme myös ajantasaisilla ruokasuosituksilla, kertoo Hielm.

Sillä vaikka he nyt saivatkin kouluihin sen D-vitaminoidun rasvattoman luomumaidon, mitään muuta luomumaitoahan (tai -rasvaa) on yhä kiellettyä noin käsitellä. Niinpä heille jäävät oikeastaan vain - mielikuvat.

Onpa muuten niinkin ...

Lainaus
Vuonna 2015 annettiin suositus jodioidun ruokasuolan käytöstä kodeille, joukkoruokailulle ja elintarviketeollisuudelle.

... että luomuna myydyt suolat eivät sisällä lisättyä jodia. Luomuna viljeltyä suolaa ei tietystikään ole olemassa. Ei ole, vaikka luomusuolalle on EU:ssa direktiiviäkin valmisteltu.
« Viimeksi muokattu: 04.10.17 - klo:15:15 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!