Kaupunkiviljely

(1/6) > >>

Heikki Jokipii:

Olenko sitten ”kaavoihini kangistunut”, mutta minusta kaupungissa ruoka ostetaan yleensä kaupasta. Ja jos haluaa vaihteeksi oikein tuoretta, vaikkapa Helsingissä voi mennä Kauppatorille.

Siinä sen lähellä on rakennuksista vapaa Esplanadin puiston alue, joka on eräänlainen puutarha, tavallaan.

Mutta siellä en odota kasvatettavan pottuja tai herneitä tai porkkanoita ...

Nyt kuitenkin Helsingin kaupunki antoi ympäristöpalkintonsa näin:

Kaupunkiviljely toi ympäristöpalkinnon

En oikein osaa asiaan suhtautua, koska minusta jotenkin tuntuu luontevimmalta tuo, mitä edellä kuvasin.

En myöskään varmasti ole katkera siitä, että palkinto jäi minulta saamatta.

Mutta en kuitenkaan oikeastaan ymmärrä, miten tämä tällainen pikku puuhastelu – aivan varmasti hauskaa itsessään, ja suosittuakin - olisi luonnon, ympäristön kannalta erityisen ansiokasta.

Niinpä avaan tämän keskustelun. Osaisiko joku selittää, mitä tällaiset harrastelijoiden laatikoissaan viljelemät vihannekset tms. jotenkin luonnonsuojelun asiaa edistäisivät? Tai jotain muuta järkevää yhteiskunnallista tavoitetta? (Se, että se on kivaa, ei ole vielä yhteiskunnallinen perustelu.)

Suurelta osalta tämä on tietysti sitten – niin kuin jo edellä esille tuli – maku- ja kulttuurikysymys. Siksi tämä keskustelukin on laitettu tänne "Muut aiheet" -osastoon, yhdistyksellämme ei ole asiaan mitään kantaa. Ainakaan vielä …

Eli tässä keskustelun avaus, tyhjentämättä itse heti ”koko pajatsoa” – tai kaikkia omia ”kolikoitanikaan” vielä käyttämättä.  :D

Matti Pekkarinen:
Koko asia on mittasuhteiltaan pelkkää leikkimistä. Uskallan arvata, että yhteensä kyse on alle hehtaarista. Ja keskimääräinen maatila Suomessa on noin 40 peltohehtaaria. Jonka yleensä yksi viljelijä hoitaa (toinen käy "vieraan työssä" tuon kokoisella tilalla. Joten nyt maineeseen nostettu DODO-toiminta vastaa vuodessa suunnilleen yhden maatalouden ammattilaisen yhden viikon työn tulosta.
Oikaiskaa, jos on aihetta. Olisiko kyse kuitenkin muutamista hehtaareista?
Matti

Heikki Jokipii:
Lainaus käyttäjältä: Matti Pekkarinen - 07.11.11 - klo:21:01

Koko asia on mittasuhteiltaan pelkkää leikkimistä. Uskallan arvata, että yhteensä kyse on alle hehtaarista.

Arvauksesi - jos se oli noin tai lähes hehtaari - taisi mennä vahvasti yläkanttiin. Toiminta on vielä paljon pienimuotoisempaa.

Varsinaisia ”projekteja” mainitaan Dodolla olevan kolme.

Pasilassa oli 15 m * 5 m alue, jota on vähän suurennettu, arvioidaan nyt 20 * 5 metriä, eli noin yksi aari.

Kalasataman projektissa ”viljelee toukokuusta 2010 alkaen yhteensä 30 kaupunkilaista viljelijää – yhteensä 80 suuressa betonisäkissä, jotka on täytetty Helsingin veden mullalla”. Viljelyala yhdessä säkissä on 80 * 80 cm,  eli 0,64 neliömetriä, yhteensä siis vähän yli puoli aaria!

Eli nuo yhteensä jotain sen verran, minkä se sinun esimerkkisi "vieraan työssä" käyvä puoliso hoitelee maalla siinä töistä tultuaan?

Vallilan pinta-alasta ei anneta tietoa.

Tämän lisäksi näitä 'laareja' voi olla ripoteltuna siellä täällä, mutta ei niistä luultavasti yhteensäkään montaa aaria tule. Dodo silmiinpistävästi välttää numerotietoja, jonka uskaltaa kyllä tulkita niin, että numerot olisivat naurettavan pieniä.

Mutta on aika outoa väittää edes sitä, että näillä projekteillaan ”Dodo ry on ollut Suomessa uranuurtaja kaupunkiviljelyn edistämisessä” (Sauri).

Helsingissähän on ollut ”maailman sivu” paljon suurempia alueita, nk. ”siirtolapuutarhoja” ja muita viljelypalsta-alueita. Esimerkiksi Helsingin Puotilan kartanon yhteydessä (tuossa puolen kilometrin päässä)  on tällainen, se ehkä yhteensä 1-2 hehtaaria. Mitä uraa Dodo tässä muka on uurtanut?

Mutta jotain suurta he luulevat kyllä itse tekevänsä:

Dodon kaupunkiviljelijät: Vallankumous viljelymailla!

Tuolla saitilla on sitten jonkinlainen perustelukin asialle (2009):

Tiedote 16.6.: Voiko ympäristöongelmia ratkoa viljelemällä vihanneksia kaupunkien joutomailla?

***

Tuossa mainitaan "Helsingin veden multa", eli siinä olisi nyt jotain kaupungin sisällä kierrättämistä. Mutta varmasti tämä Dodon porukka - koska ovat sitoutuneet luomusääntöihin - ei suostu käyttämään lannoitteena Helsingin viemärijätteestä valmistettua tuotetta. Ei sen vuoksi, että se olisi likaista (sitähän se ei ole) mutta sen vuoksi, että sen valmistamisessa on käytetty niitä kauheita kemikaaleja!

Matti Pekkarinen:
Peltoa tarvitaan yhtä sekaravintoa nauttivaa ihmistä kohden noin 30 aaria. Näyttää siis, että tämä uljas projekti ei tuota kuin pienen osan yhden ihmisen vuotuisesta ruuantarpeesta.
Mutta: Kun kuokan kanssa puuhastelu syö energiaa aikalailla... nettona jäljelle ei taida jäädä kuin lehtijuttuja ja hienhajua.

Heikki Jokipii:
Lainaus käyttäjältä: Matti Pekkarinen - 08.11.11 - klo:10:19

Peltoa tarvitaan yhtä sekaravintoa nauttivaa ihmistä kohden noin 30 aaria.

Tuo arvio on realistinen. Mutta jos vaikka käyttäisimme tätä  tältä vegaanien sivulta otettua äärimmäistä arviota, millä pinta-alalla, täysin vegaanisella ruokavaliolla, yksi ihminen voidaan ruokkia, niin silti vaadittaisiin 300 - 700 neliömetriä, eli 3 - 7 aaria.
 
Ja tuo arviokaan ei välttämättä ja luultavasti päde Suomen olosuhteisiin.
 
Niinpä tällä absoluuttisella kasvisravinnollakaan, hyvissä kasvuolosuhteissa, tuo Dodon porukka (ainakin yli 30), noilla aareilla ei olisi pystynyt ruokkimaan vuotta edes yhtä ihmistä.

Jos palataan siinä ympäristölautakunnan ehdotuksissa olleeseen perusteluun tämän palkinnonsaajan puolesta, jossa oli mm. tämä …

Lainaus

Kaupunkiviljelytoiminnan ideana on tuottaa vihanneksia paikallisesti ja luonnonmukaisesti. Tällöin ruuan hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin jos ruoka olisi tuotettu kasvihuoneissa tai tuotu kauempaa.

… niin kyllä tulee heti mieleen, että jos 30 ihmistä liikuttaa puolen aarin tuoton takia ihan vaikka vain itseään, vaikka julkisillakin kulkuvälineillä, kotoa Kalasatamaan ja takaisin, niin ei siinä kyllä hiilidioksidisäästöjä synny. Melkoisen määrän ja hyvin kaukaa saa samoilla hiilidioksidipäästöillä, ruokakiloa kohti, tuoda Helsinkiin muualta.

Kaiken huippu on vielä, että tuon perustelun sanottuaan, kyseinen porukka suunnittelee jännittävää kasvihuonetta!!!

Minusta tässä palkinnossa Sauri palkitsi hengenheimolaisiaan. Mitään kunnon analyysiä asiasta ei luultavasti tehty. Riitti, että tämä kaupunkiviljely on vihreissä piireissä vaan on niin ”in”, kansainvälisesti.

Minusta voisi jopa kysyä, onko tällaisen asian – ja vielä juuri tämän porukan -  palkitseminen suorastaan loukkaus oikeita viljelijöitä kohtaan. Jopa luomuviljelijätkin tässä mukaan lukien!

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu