Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
24.04.17 - klo:16:05 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 ... 4 5 [6]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Ympäristöasiat  (Luettu 14247 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7841



Profiili Sähköposti
« Vastaus #75 : 09.08.16 - klo:07:37 »

Kyllä, asiaa halutaan "juhlia" eli päivää viettää kaksi kertaa vuodessa. Tässä uutisessa on sitten täysin häivytetty se, mistä ylikuleutuksesta on kyse:

Suomi kärkipäätä ylikuluttajana – Ruotsi rasittaa maapalloa vielä enemmän


« Viimeksi muokattu: 01.03.17 - klo:08:47 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7841



Profiili Sähköposti
« Vastaus #76 : 10.08.16 - klo:08:42 »

Iltalehdessä on jatkuva palsta, jonka otsikkona on "Ilon kautta". Siinä etsitään maailman (yleensä) ikäviin uutisiin ironisesti ja väkisin jokin myönteinen tai hauska näkökulma. Niinpä maailma.net/IPS olisi tähänkin uutiseensä ...

Köyhyyttä ei ole läheskään voitettu

... voinut löytää sellaisen "ilon kautta" -kulman, että toisaalta sitten noiden kuvattujen köyhien ja kurjien ekologinen jalanjälki on yleensä kiitettävän, ihailtavan, esimerkillisen pieni.
« Viimeksi muokattu: 10.08.16 - klo:09:58 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7841



Profiili Sähköposti
« Vastaus #77 : 18.08.16 - klo:06:33 »

Tämä aktivismi, jossa kehitysmaita ajetaan hylkäämään tehokas ja ympäristöystävällinen ydinvoima ...

Rosatom suunnittelee ydinvoimaloita myös Nigeriaan

... on ilmeistä sukua sille aktivismille, jossa pyritään edistämään luomuviljelyä samoissa maissa. Vaikken nyt pysty osoittamaan, että tätä toimintaa suoranaisesti johdettaisiin täältä rikkaista länsimaista, aatteellinen innoitus varmasti tulee täältä. Aatteellinen malli, ei niinkään käytännöllinen esimerkki:

Lainaus
Philip Jakpor ei ollut näkemästään ja kuulemastaan vakuuttunut.

– Samaan aikaan kun muut länsimaat ovat siirtymässä yhä enenevissä määrin uusiutuviin energiamuotoihin, täällä halutaan vielä sitoutua ydinvoimaan, nigerialaisvieras ihmetteli.

Sillä käytännössä länsimaissa nämä uusiutuvat energiamuodot tuottavat vain erittäin marginaalisen osan energiasta *). Niihin sitoutuminen merkitsisi Nigeriassakin, että artikkelissa valitellut sähkökatkokset aivan varmasti siellä jatkuisivat. Tai sitten jatketaan näillä vanhoilla konsteilla:

Lainaus
Afrikan öljyrikkaassa jättivaltiossa Nigeriassa on huutava pula sähköstä. Alle puolet maan kotitalouksista on kytketty sähköverkkoon, ja myös sähkönjakelun piirissä olevat kärsivät jatkuvista sähkökatkoista. Sähköä tuotetaan pääasiassa maakaasulla ja vesivoimalla, sähkökatkojen sattuessa myös yksityisillä bensa- tai dieselaggregaateilla.

Koska vaihtelevaan tuuli- ja aurinkovoimaan ei joka tapauksessa voi luottaa kuin korkeintaan siinä 10% tasolla. Jota tasoa ei muuten mikään länsimaakaan ole vielä saavuttanut. Edes Tanskaa ei oikeastaan voi hyväksyä sen tason saavuttaneeksi, koska se pelaa naapurimaidensa energialla, sähkön tuonnilla, tarvittaessa.

Tämä argumentti ontuu:

Lainaus
Jakpor arvelee, että ydinvoima olisi useimpien nigerialaisten mielestä vihoviimeinen ratkaisu.

– Jos Nigeriassa ei kyetä huolehtimaan öljy- ja kaasuputkista, niin miten sitten ydinvoimaloista? Ydinvoimala olisi houkutteleva kohde terroristiliike Boko Haramille sekä Nigerjoen suistoalueella öljyputkia sabotoiville militanteille.

Sillä varmasti ehkä yhden tai korkeintaan muutaman neliökilometrin voimala-aluetta on helpompi valvoa kuin satojenkin kilometrien öljyputkistoa. Eikä ydinenergiaa pysty varastamaan. Ydinvoimalan seinään ei saa porattua reikää, josta sitä salaa valuttaisi itselleen.

Hän "arveleekin" luultavasti kaveripiirinsä puolesta, tuskin kaikkien nigerialaisten.

Taitaa tuo juttu ja haastattelu olla osin myös Suomen sisäpolitiikkaa. Aiemminhan ydinvoiman yleinen (jopa yleisin?) vastustajien argumentti oli, ettei ydinvoimaloita enää missään muualla rakenneta (kuin Suomessa). Nyt kun niitä mitä ilmeisemmin taas rakennetaan, täytyy edes yrittää säilyttää se illuusio, että niitä kaikkialla vastustetaan.

______

*) aivan vastaavasti kuin luomuviljelykin. Vaikka siinäkin voi totuutta venyttää, ja sanoa, että siihen ollaan lännessä "siirtymässä yhä enenevissä määrin". (Jos sen osuus siis vähänkin kasvaa, kuten vaikka Suomessakin.)
« Viimeksi muokattu: 18.08.16 - klo:15:02 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7841



Profiili Sähköposti
« Vastaus #78 : 26.08.16 - klo:05:39 »

Tämä (lainaus) oli tutkijoille jonkinlainen yllätys (HS:ssä tänään):

Ihminen myllää planeettaa vähemmän kuin väestönkasvun perusteella voisi olettaa

Lainaus
Tutkijat olettivat, että maissa, joissa talous kukoistaa, luonnon muokkaus olisi kasvamaan päin. Näin ei kuitenkaan ole ollut aina.

Vauraissa maissa, joissa on toimiva, korruptoitumaton hallinto ja korkea kaupungistumisaste, ympäristöön kohdistuva paine jopa kutistui, vaikka talous kasvoikin.

”Tuloksemme viestii, että kestävä kehitys voidaan saavuttaa keskittämällä ihmiset kaupunkeihin ja suosimalla rehellistä hallintoa, joka kykenee hallitsemaan ympäristöasioita”, Venter summaa.

Sen ei enää olisi pitänyt olla. Tuosta on jo pitkään ollut viitteita. Mekin olemme kiinnittäneet täällä asiaan huomiota:

Köyhyys lisää luonnon tuhoamista

Mutta jos yhä on näin ...

Lainaus
Pälkähästä ei silti päästä: maa-alasta on muokattu kaksi kolmasosaa, lajeiltaan rikkaimmista alueista peräti 97 prosenttia.

... niin eiköhän luvata, että tästedes jätetään se maa-ala muokkamatta.
« Viimeksi muokattu: 26.08.16 - klo:05:54 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7841



Profiili Sähköposti
« Vastaus #79 : 10.09.16 - klo:10:07 »

Sitten vähän pessimismiäkin joukkoon:

Maapallon erämaa-alueet hupenevat rajusti – sadan vuoden päästä jäljellä ei ole mitään

Lainaus
Erämaiden tuhoksi on koitunut lähinnä holtiton maankäyttö erityisesti maa- ja metsätalouteen. Tutkijoiden mukaan valtiot ovat pääasiassa jättäneet erämaa-alueet huomiotta, kun ne ovat laatineet ympäristöpolitiikkaansa.

Tutkijat pitävät erittäin tärkeänä, että kaikki erämaiset alueet - niiden koosta riippumatta - tutkittaisiin, jotta niitä voitaisiin suojella parhaalla mahdollisella tavalla. Jos näin ei tehdä, tulevaisuudessa ehkä tehtävät yritykset palauttaa luonnontila eivät tule onnistumaan.

Tutkijat löysivät joka tapauksessa tutkimuksessaan myönteisiäkin seikkoja. Yksi tärkeimmistä on, että jäljellä olevat erämaa-alueet ovat yhtenäisiä ja laajoja, eli yli 10 000 neliökilometrin kokoisia.

Lisäksi ihmisillä on käytössään keinoja tilanteen parantamiseen, jos siihen vain on poliittista halua.

No, ripaus optimismiakin siinä mukana oli.
« Viimeksi muokattu: 10.09.16 - klo:10:14 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7841



Profiili Sähköposti
« Vastaus #80 : 07.11.16 - klo:03:19 »

Tässä tällainen tarkastelu - jossa puhutaan jalanjälkenä konkreettisesta, käyttöön otetusta maasta, ei WWF:n ym. teoreettisesta konstruktiosta:

Renewable Energy Footprints

Erityisesti kiinnittäkää huomiota siihen, kuinka lohduton on näkymä, jos suunnittelemme fossiilisten polttoaineiden korvaamista bioenergialla.

Tuuli- ja aurinkovoiman luvut ovat jo ajateltavissa olevia, mutta luonnonsuojelun ja/tai hinnan puolesta nekin kauheita. Ja niiden osalta on sitten ongelma energian varastoinnista, joka tuonkin artikkelin mukaan on käytännössä ratkaisematta.
« Viimeksi muokattu: 07.11.16 - klo:03:36 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7841



Profiili Sähköposti
« Vastaus #81 : 01.03.17 - klo:08:39 »

Vaihteeksi vähän saksaksi, näistä useista maapalloista (lihav. HJ):

Lainaus
Bleiben wir bei Lebensmitteln. Ökologisch dringend geboten wäre ein Verbot der Bio-Landwirtschaft. Sie benötigt doppelt soviel Fläche wie die effiziente Landwirtschaft. Fläche ist – das solltest du wissen Sebastian – eine knappe Ressource. Wenn alle Bauern nach den Richtlinien der Bio-Verbände wirtschaften würden, gäbe es keine unbeackerte Natur mehr und wir bräuchten einen zweiten Planeten. Das wollen wir doch beide nicht, Sebastian. Biolandbau muss sofort ganz oben auf die Verbotsliste.

Suomen WWF on ratkaissut tuon dilemman sisäisellä työnjaolla: Rohweder muistuttaa näistä maapalloista, Nikula suosittaa toisaalla luomua.

PS. Kokeilin äsken Googlen kääntäjällä. Englanniksi tuo kääntyi eksaktisti. Suomeksi edelleen surkeasti, mutta kyllä siitäkin hyvällä tahdolla ymmärsi, mistä oli kyse.
« Viimeksi muokattu: 01.03.17 - klo:09:31 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7841



Profiili Sähköposti
« Vastaus #82 : 21.04.17 - klo:04:31 »

Tätä jatketaan mediassa. Eikä edes nähdä, mitä puutaheinää kirjoitetaan:

Analyysi: Kestääkö maailma enää meitä suomalaisia?

Lainaus
Ja me vedimme arvot tappiin jo tämän kuun alussa.

Maa ei kerta kaikkiaan elättäisi enää meitä, jos joutuisimme tulemaan toimeen omillamme. Kansainvälisen kaupan, yli rajojen virtaavan energian ja ravinnon ansiosta näin ei tietenkään ole, ja arvio onkin puhtaasti teoreettinen. Mutta se on samalla pysäyttävä. Sellaiseksi se on tarkoitettukin.

Jalanjälki maapalloissa

Suomalaisten ylikulutuspäivä perustuu Global Footprint Network -laitoksen vuosittaisiin laskelmiin maiden ekologisista jalanjäljistä. Ekologinen jalanjälki saadaan, kun lasketaan, kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisten kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen ja niistä syntyneiden jätteiden käsittelemiseen.

Kätevyyden takia maa-alaa mittaillaan maapalloissa. Nykymenolla tarvitsemme 1,6 maapalloa elättämään tämän yhden maapallollisen kestävästi. Siis siten, että maa tuottaisi saman kuin koko Maan väestö kuluttaa. Samalla kaavalla on laskettu, että jos koko maapallon väestö kuluttaisi samaa tahtia kuin me suomalaiset, tarvittaisiin lystin ylläpitämiseen 3,4 maapalloa.

"Kansainvälisen kaupan, yli rajojen virtaavan energian ja ravinnon" on siis noin 0,6 maapallon verran suuntauduttava tänne - jostain muualta kuin Maasta!

Ja joka vuosi. Jos kerrottaisiinkin, että arvio on teoreettinen, pitäisi kyllä tuossa edes teoreettisesti sitten kertoa, mistä nämä ylimääräiset panokset saadaan.

Selvästikin tuossa on kyse jotain muusta kuin analyysista.

***

Myös HS:n Heli Saavalainen haluaa kirjoittaa tästä. Ja sotkee, jos mahdollista, vieläkin enemmän, liittämällä asiaan mieliteemansa, keppihevosensa, eli ruoan tuhlauksen:

Ylikulutuspäivä ja resurssipula muistuttavat, että luonnon kyky uusiutua on koetuksella

Lainaus
Samaan aikaan kun miljardi ihmistä näkee nälkää, neljännes maailmassa tuotetusta ruoasta päätyy jätteeksi.
[...]
Aalto-yliopisto tiedotti, että tutkijat ovat ensi kertaa osoittaneet laajan yhteyden resurssipulan, väestöpaineen ja ruoan tuonnin välillä. Lähes kaksi miljardia ihmistä elää tuontiruoan varassa, koska luonnonvarat ovat käyneet väestöön ja kulutukseen nähden niukoiksi.

Ahdingon taustalla on kulutus, joka niin ikään jakautuu epätasaisesti. Ihmiset kuluttavat liikaa luonnonvaroja ja päästävät ilmaan liikaa hiilidioksidia. Maapallon kantokyky on ylittynyt, minkä seurauksena luonto köyhtyy, kelvollinen maatalousmaa hupenee ja ruoantuotanto hankaloituu edelleen.
[...]
HUKATTUJA RESURSSEJA on runsaasti, esimerkiksi ruokahävikki. Samaan aikaan kun miljardi ihmistä näkee nälkää, neljännes maailmassa tuotetusta ruoasta päätyy jätteeksi. Suomessa roskiin päätyy vuosittain 400 miljoonaa kiloa ­ruokaa.

Jos tuo ruoka ei päätyisi jätteeksi, mitäpä muuta se sitten olisi kuin tuontiruokaa, siellä toisaalla?

Ja ilman lisääntynyt hiilidioksidi - mitkä sen muut vaikutukset sitten ovatkin - saa kasvit kasvamaan paremmin. Eli se tuottaa siten enemmän ruokaakin. Kuten osaltaan maailman viime vuoden ennätysviljasadot osoittavat.

Jotkut Saavalaisen esille tuomat asiat voivat olla ongelmallisiakin. Mutta mitään tekemistä niillä ei ole tämän nk. ylikulutuspäivän kanssa.

Syöminen on uusiutuvien luonnonvarojen kulutusta. Vielä eivät siinä luonnonvarat ole käyneet niukoiksi, eikä Saavalainenkaan suosittele kehitysmaihin niukempaa syömistä. Ruoan tuotantoa voidaan kasvattaa, ja juuri niillä alueilla, josta ruoasta nyt on pulaa, ja reippaasti yli tuon neljänneksen verran. Väestöpaine? Pitäisikö meidän vuosittain viettää maailman "ylirakastelupäivää"?
« Viimeksi muokattu: 21.04.17 - klo:06:05 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7841



Profiili Sähköposti
« Vastaus #83 : 21.04.17 - klo:19:06 »

Tuo Saavalaisen mainitsema Aalto-yliopiston tutkimus löytyy täältä:

Nearly two billion people depend on imported food

Mutta ei tuosta oikeastaan sen keskeinen sanoma löydy. On varmasti löydetty ja osoitettu faktat entistä tarkemmin.

Lainaus
Researchers show empirically: when population pressure increases, food is imported. The big issue, say authors of a new report, is that people may not even be aware that they have chosen dependency on imports over further investment in local production or curbing demand.

Mutta jotenkin tuntuu, että on löydetty, vaikka tarkemmin, itsestäänselvyys: jos ei itse tuotettu ruoka kasvavallr väestölle riitä, sitä on tuotava ulkomailta. (Eikä kansa sitten aina edes tiedä, mistä ruoka tulee?) Eikä asia sitten alkuperäisestä tiivistelmästä (abstract) tuon paremmin selviä.

Nämä suositukset ovat mukana:

Lainaus
'Keeping food demand in check is the key issue. Controlling population growth plays an essential role in this work, but it would also be important to enhance production chains by reducing food waste and meat consumption. Since one quarter of all the food produced in the world is wasted, reducing this would be really significant on a global level.'

Mutta ei kyllä sitten mitään luonnosteluakaan siitä, miten tuo hukkaan mennyt ruoka saavuttaisi tarvitsevat. "[...] on a global level" taitaa tuossa tarkoittaa vain, että "periaatteessa, teoriassa"?


PS. Yksityiskohta: miksei Ruotsi ole tuossa kartassa värillisenä, tuonnista riippuvaisena maana, kun me toisaalta tiedämme, että se tuo n. 50% ruoastaan? Vai onko sen kartan tekemisessä ollut mukana muitakin asettamuksia, esim. se, että Ruotsi periaatteessa pystyisi ruokkimaan itse itsensä, vaikka tuokin noin paljon?
« Viimeksi muokattu: 21.04.17 - klo:19:49 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: 1 ... 4 5 [6]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!