Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
29.06.17 - klo:18:49 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Äänestys
Kysymys: Pitäsikö siis Suomesta tehdä luomumaa?
Kyllä
Ei
En sittenkään tiedä, kaiken alempana olevan luettuani

Sivuja: 1 ... 14 15 [16]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Suomesta "luomumaa"?  (Luettu 52157 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8126



Profiili Sähköposti
« Vastaus #225 : 19.01.17 - klo:05:04 »

Monessa yhteydessä kehumamme Maaseutumedian eli Hannu Koiviston ominaisuus (voi myös sanoa: vika) on äärimmäinen sovinnollisuus, kompromissihenki, yritys tasapuolisuuteen "hinnalla millä hyvänsä". Niinpä hän tässä yhteydessä, pääkirjoituksessaan, ottaa (yhä) vakavasti tämän voi sanoa idioottimaisen idean:

Luomukeskustelu kaipaa syvyyttä

Lainaus
Luomukeskustelu on edelleen ajankohtaista.

Maabrändityöryhmä asetti suomalaisen ruuantuotannon luomutavoitteeksi 50 prosenttia tuotannosta vuoteen 2030 mennessä.

Tavoitetta peesataan juhlapuheissa ja poliitikot liputtavat asian puolesta. Tavoite on epärealistinen. Siihen päästään vain, jos suomalaiset oppivat kunnioittamaan omaa ruuan tuotantoaan.

Luomun suosio ei lisäänny vastakkainasettelulla tavanomaista tuotantoa kohtaan. Luomukeskustelu tarvitsee asiantuntemusta – pelkän kliseen toistaminen ei vie eteenpäin.

Vaikka sitten "syvemmällä" kirjoituksessaan tuo esille enemmänkin tätä realismia, vaikkapa näin:

Lainaus
Jos Suomen peltopinta-alasta luomuun siirtyy 50 prosenttia, se ei tarkoita läheskään samaa määrää kaupan hyllyllä olevia luomutuotteita. Luomu on viljelymenetelmänä tehottomampi, koska osa pinta-alasta huilaa kesantona tai viherlannoituksena. Luomulla ei koko kansaa ruokita, ellei asiaan panosteta.

Eikä sitä realismia kaikessa ole. Erityisesti itse tavoite otetaan itsestäänselvyytenä, joka ei vaadi enempää perusteluja.

Myös luomun tuottavuuskehityksessä on havaittavissa toiveajattelua.

Lainaus
Luomuviljely ei tarkoita enää tänä päivänä automaattisesti huonoa satoa, monet nurmivaltaiset tilat kykenevät tuottamaan runsasta satoa.

Kenen lukijamme päivällisellä on tänään tarjolla nurmea? Muiden satojen osalta tilanne on se, minkä Luken luomusatotilasto sitkeästi - vuodesta toiseen - kertoo: ihan yhtä pieniä ovat kuin ennenkin. Ja luomulihan tuotanto ja kulutus on yhä minimaalista, kertovat muut tilastot.*) Mikä tuossa (edellinen lainaus) kyllä jo osin myönnettiinkin. Mutta toisessa lainauksessa sitten taas tavallaan kiistettiin.

Eikä luomussa oikeastaan "kunnioiteta omaa ruuan tuotantoa", jos luomuruoassa (tarjolla olevassa ja myydyssä) tuonnin osuus on tavanomaista suurempi.

__________

*) vaikka on näin ...

Lainaus
Luomutuotanto on vähiten haastavaa tuotantosuunnassa, jossa nurmea voi hyödyntää märehtijöiden ruokinnassa.

... ja luomutiloista valtaosan tuotantosuunta onkin tuo nurmi, eivät luomutilat silti tuota läheskään sitä osuutta maidosta tai lihasta, jota niiden viljelyalaosuus edellyttäisi. Tuntuu siltä, että jos luomun tuottavuus tavanomaiseen viljelyyn verrattuna ei jollain alueella ole aivan niin kehno kuin yleensä - se katsotaan jo hyväksi tulokseksi, saavutukseksi?
« Viimeksi muokattu: 19.01.17 - klo:08:34 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Jarrumies
Konkari
*****
Viestejä: 566


Profiili
« Vastaus #226 : 28.01.17 - klo:12:43 »

Lauri Korpijaakko (agronomi, entinen luomutuottaja) on kirjoittanut jutun (Maaseudun tulevaisuus,  14.11.2016), jossa Jaakko Nuutilan kasvatustieteen väitöskirjassa esitetyt näkemykset suorastaan tyrmätään kokeneen luomuviljelijän käytännössä testatuilla tiedoilla.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/jaakko-nuutilalla-v%C3%A4%C3%A4r%C3%A4t-johtop%C3%A4%C3%A4t%C3%B6kset-1.168617

Tässä ote:
"Nuutila ei näytä olevan tietoinen, että kasvit rakentuvat ravinteista, joita kaikkia on aina saatava riittävästi. Luomussa on painotus typen saannissa biolgisen sidonnan avulla tai kotieläinten lannasta. Luomu toimiikin typen osalta kiitettävästi kotieläintiloilla ja siellä ravinteet kiertävät pääosin ihanteellisesti.

Mutta kun mennään luomukasvinviljelytiloille, joilla ei ole mahdollisuutta myydä viherlannoitusnurmia esimerkiksi naapurin kotieläintilalle, niin nurmista syntyy runsaasti typpi­päästöjä vesistöihin. Myös hehtaarisatoja laskettaessa olisi  otettava huomioon ne kaksi viher­lannoitusvuotta, joina ei ole tuotettu markkinakelpoista satoa.

Kaikkien muiden ravinteiden osalta luomukasvinviljely­tilat joutuvat ryöstöviljelyyn eli maaperästä otetaan enemmän ravinteita kuin sinne annetaan ja maaperä köyhtyy. Se menettää hedelmäl­lisyytensä, jota on vaikea palauttaa.

Apatiitin (fosfori) ja biotiitin (kali) antaminen on marginaalista, tehotonta ja kallista. Lisäksi luomutuotteissa on erityinen ongelma seleenin saannissa.

Jos maailman kaikki pellot siirrettäisiin luomuun, niin ruokaa riittäisi vain noin neljälle miljardille ihmiselle. Onko se eettistä?

Viime kesänä seurasin surullisena muutamia luomu­peltoja, jotka olivat rikkaruohojen vallassa, eikä niiltä ollut saatavissa laatuvaatimusten mukaista satoa eläimille tai ihmisille.

Myös viljelytarkastajat ovat sanktioineet luomupeltoja rikkaruohoisuudesta.

Puhtaista pelloista lähdettäessä luomu toimii alussa kohtuullisesti, mutta vähitellen ohdake, juolavehnä ja valvatti valtaavat alaa. Myös pillike, saviheinä, matara ja saunakukka sekä muut siemen­rikkaruohot kasvattavat nopeasti siemenpankkia niin, ettei paljoa ole tehtävissä.

Itseänikin kauhistutti se rikkaruohonsiementen määrä rehuviljassa ollessani luomussa. Täyskesanto on ainoa vaihtoehto, mutta se on hyvin haitallista maaperälle, vesistöille ja ilmakehälle, eli orgaaninen aines hajoaa hiilidioksidiksi ja typestä pääosa karkaa, vaikka sitä hyödynnettäisiin rukiin viljelyyn.

Meillä luovuttiin luomusta, kun lehmiä olisi pitänyt ulkoiluttaa kaikenmoisissa kaljamakeleissä. Yhdeltä naapurilta loppui luomuilu, kun monta lehmää reväytti itsensä jäätiköllä!

Luomu olisi mielestäni sopinut varsinkin pienille ja keskisuurille maitotiloille, vaikka lehmät ovatkin noin puoli vuotta omissa parsissaan. Nuutila lähtee tunneperäisesti, vastoin parempaa tietoa myös hyökkäykseen parsinavetoita vastaan.

Kokemuksesta voin sanoa, että lehmät ovat varsin tyytyväisiä ollessaan turvallisesssa omassa parressaan.
Pihattoelämää on pyritty romantisoimaan ikään kuin parempana lehmän kannalta, mutta kummassakin on puolensa; liikuntakin jää melko vähäiseksi lehmän kulkiessa partensa, lypsyrobotin ja ruokintapöydän väliä. Lisäksi muun muassa sorkasairaudet ovat huolestuttavasti lisääntyneet pihatoissa."


Tässä Nuutilan vastine, jossa ei kuitenkaan vastata yhteenkään Korpijaakon esiin nostamaan seikkaan:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/nuutila-vastaa-korpijaakolle-1.169635
« Viimeksi muokattu: 28.01.17 - klo:20:28 kirjoittanut Jarrumies » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8126



Profiili Sähköposti
« Vastaus #227 : 11.02.17 - klo:16:52 »


Kehotusta, yllytystä tällaiseen isänmaalliseen huijaukseen:

Lähes kaikki Suomen metsät voisivat olla luomua – hakkuut ja metsänhoito sallittu

Sillä eihän se tietystikään voi olla väärin, jos ulkomaalaisia vetää höplästä.
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8126



Profiili Sähköposti
« Vastaus #228 : 19.02.17 - klo:06:58 »

Karjalainen ei edes huomaa, miten se kirjoittaa itse itseään vastaan:

Pohjois-Karjala on hyvin luomuvedossa

Lainaus
Pohjois-Karjalan maaseutusuunnitelman tavoite on, että vuonna 2020 maakunnan peltoalasta on luomutuotannossa 30 prosenttia. Tähän on kaikki mahdollisuudet.

Kuluttajia on ärsyttänyt, ettei luomutuotteita ole ollut saatavilla. Se on ärsyttänyt myös luomuviljelijöitä, jotka ovat joutuneet myymään luomunsa ei-luomun joukkoon, halvemmalla hinnalla.

Jalostus ja jakelu on saatava kuntoon. Kuluttajilla on tässä viimekätinen toimivalta. Sitä tuotetaan ja myydään, mitä ostetaan.

Kumpi siis tuossa on ratkaisevassa asemassa, kuluttaja vai maakuntahallitus?

Erityisesti tietysti Pohjois-Karjalassa, jossa luomumyynti on minimaalista. Mutta vaikka ajattelisimme markkina-alueeksi koko maankin, oikea johtopäätös tuosta olisi, että luomuviljelyalaa pitäisi radikaalisti vähentää. Jos nimittäin "sitä tuotetaan ja myydään, mitä ostetaan" eikä luomua osteta kuin 2% edestä. Tuota alhaista prosenttilukua on ihan turha yrittää selittää sillä, että kuluttaja olisi kyllä halunnut ostaa, mutta luomutuotteita ei olisi ollut saatavilla.

Lainaus
Luomutuotannossa on maatalouden henkireikä ja markkinarako. Sitä mukaa kuin kysyntä kasvaa, myös jalostus ja markkinointi nousevat jaloilleen. Hidasta se on ollutkin.

Se on edelleen hyvin, hyvin hidasta. Varsinkin verrattuna tuohon 30% tavoitteeseen kolmen vuoden kuluessa. Eikä luomukahvin ja luomubanaanin kasvava kysyntä juurikaan Pohjois-Karjalan luomuviljeljää auta.
« Viimeksi muokattu: 19.02.17 - klo:08:46 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8126



Profiili Sähköposti
« Vastaus #229 : 20.02.17 - klo:08:50 »

Näin tämä asia etenee (vähän aikataulusta jäljessä?):

Ruokapoliittinen selonteko etenee eduskuntaan – kärkinä ruoan arvostus ja vienti

Eduskuntakäsittelyn ajankohdasta ei tuossa annettu tietoa. Onkohan se telkkarissa? Jos on, täytyy katsoa. Joka tapauksessa puheenvuorot tietysti tulevat nettiin eduskunnan pöytäkirjoissa.

Siitäkään ei ole tietoa, onko MMM voinut jo muuttaa selontekoa lausuntojen pohjalta. Tai onko niin tehty. Tai onhan meillä! Näin siellä selonteon tekstissä kerrotaan tehdyn:

Lainaus
Selonteko oli julkisella lausuntokierroksella 9.9.–28.10.2016. Selonteosta saatiin yli 60 lausuntoa, jotka on otettu selonteon viimeistelyssä huomioon.

Mutta kuinka se on tapahtunut, en vielä yhdellä silmäyksellä nähnyt. Mutta kun löysin sivulta hakutoiminnon, voin nyt sanoa, että luomua koskevat kohdat olivat käytännössä ennallaan. Vai olisiko tämä kohta (2. lause) muuttunut:

Lainaus
Selonteko ei korvaa hallituksen luomu- ja lähiruokaohjelmia, jotka säilyvät itsenäisinä asiakirjoina. Lähiruoka- ja luomuohjelmien tavoitteita vuoteen 2030 tarkistetaan vuoden 2018 aikana.

Tuo voisi tarkoittaa, että meidän lausuntomme olisi hiukan saanut valmistelijat ajattelemaan? Mutta samalla se tarkoittanee, että selontekokeskustelussa ei sitten luomua juuri mainita? Että mahdollinen keskustelu siitä siirretään (tai halutaan siirtää) ensi vuoteen? Koska luomu siellä selonteossa kuitenkin 10 kertaa mainitaan, siitä tietysti voi keskustella. Se on sitten kansanedustajista kiinni, tapahtuuko niin.

« Viimeksi muokattu: 20.02.17 - klo:10:44 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8126



Profiili Sähköposti
« Vastaus #230 : 20.02.17 - klo:12:06 »

Tietysti - toiveajattelua! - tämä vuosikausia sitten julistamamme kilpailu ...

Wanted! Etsintäkuulutus!

... saattaisi aivan yllättäen ratketa, jos siinä tulevassa keskustelussa yksikin (opposition) kansanedustaja uskaltaisi kyseenalaistaa luomun - edes vaikka "strategisena tavoitteena"!

Täältä saa vapaasti kopioida aineistoa puheeseen! Muutakin löytyy kuin vain tuo lausuntomme. Emmekä edes vaadi, että lähde olisi mainittava. Vaikka sen kernaasti kyllä saa tehdä.  Virnistää
« Viimeksi muokattu: 20.02.17 - klo:12:20 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8126



Profiili Sähköposti
« Vastaus #231 : 02.03.17 - klo:06:35 »

Näin tämä asia etenee (vähän aikataulusta jäljessä?):

Ruokapoliittinen selonteko etenee eduskuntaan – kärkinä ruoan arvostus ja vienti

Eduskuntakäsittelyn ajankohdasta ei tuossa annettu tietoa. Onkohan se telkkarissa? Jos on, täytyy katsoa. Joka tapauksessa puheenvuorot tietysti tulevat nettiin eduskunnan pöytäkirjoissa.

Ei ollut telkkarissa. Ja aika vaivihkaa se käsiteltiin:

Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta lähetekeskustelussa

Ja siinäkin esille eli pieneksi kiistelyn kohteeksi tuli vain tällainen "turvalllinen" aihe:

Eduskunta huolestui ruokahävikistä – ”On valtava ristiriita, että toiset ovat leipäjonossa, ja ruokaa heitetään pois”

Lainaus
”On järjen köyhyyttä, että heitämme Suomessa syömäkelpoista ruokaa roskiin jopa 400 miljoonaa kiloa vuodessa”, Nurminen sanoi.

Siis koko ruokaketjussa. On numerotaidottomuutta, ettei tuota lasketa suhteessa aikaan ja väkilukuun. Mutta tästä asiasta meillä on oma keskustelunsa.

Vähän odotetustikin luomu ei siis tullut ilmeisesti lainkaan tuossa keskustelussa esille. Mutta täytyy vielä tarkistaa. Tässä on 1.3.17 täysistunnon sen kohdan pöytäkirja. - Ei, olin tuossa väärässä. Luomu mainittiin useitakin kertoja. Kansanedustajat näyttivät lähes kilpailevan siitä, kuka (ja mikä puolue) eniten luomua kannattaa. Mutta mitään uutta ei asiasta sanottu, eivätkä meidän vastaväitteemme nähtävästi edustajia olleet saavuttaneet. Tai ainakin niistä päätettiin vaieta.

Maailman kasvava ruoan tarve tuli muutaman kerran esille - mutta siitä yleensä siirryttiin joustavasti suomalaisen ruoan kilpailukykyyn maailmanmarkkinoilla!

Jatkokäsittely on tämä:

Lainaus
Selonteko lähetettiin jatkokäsittelyä varten maa- ja metsätalousvaliokuntaan, jolle sivistysvaliokunta, sosiaali- ja terveysvaliokunta sekä ympäristövaliokunta antavat lausunnot.

Kun eduskuntakäsittely on päättynyt, laatii maa- ja metsätalousministeriö sen pohjalta strategian toimeenpanosuunnitelman.

En ole nyt varma, tuleeko se vielä toisen kerran suureen saliin, tuosta ei minusta se ihan selviä. Voisi olla, että tulee, hyväksyttäväksi, noiden valiokuntien lausuntojen ja työstämisen jälkeen? Tuo käsittely kun oli vain "lähetekeskustelu"?

***

Tämä Jari Myllykosken vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa esittämä idea (lihav. HJ) on vaarallinen:

Lainaus
Maailman väkiluku on kasvanut ja kasvaa edelleen, mutta peltoja voimme ottaa käyttöön enää 3 prosenttia. Meidän pitääkin Suomessa lisätä valkuaisen omavaraisuutta ja erityisesti ohran käyttöä niin, että sen sivutuotteena sitten siirtotalouden puitteissa syntyisi vaikkapa polttoaineita liikenteeseen.

Ei omavaraisuusvaatimuksessaan, mutta tuon biopolttoainekäytön osalta. Mutta siitäkin on jo keskustelua toisaalla.


« Viimeksi muokattu: 02.03.17 - klo:08:59 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Jarrumies
Konkari
*****
Viestejä: 566


Profiili
« Vastaus #232 : 17.03.17 - klo:16:01 »

Göteborgsposten'issa Kättererin ja kumppanien hyvä kirjoitus (, joka sopisi moneenkin ketjuun täällä).
Mycket känsla och lite förnuft i livsmedelsstrategin
https://www.gp.se/nyheter/debatt/mycket-k%C3%A4nsla-och-lite-f%C3%B6rnuft-i-livsmedelsstrategin-1.4196791

Jutussa monta hyvää kohtaa joten se kannattaa lukea kokonaan.

Muutamia otteita:

Vid en ökning från i dag 17 till angivna 30 procent ekologiskt odlad jordbruksareal, kommer den totala livsmedelsproduktionen i Sverige att minska ytterligare. Officiell statistik, liksom forskning i såväl Sverige som utomlands, visar entydigt att skördarna minskar med 30 – 50 procent vid ekologisk odling. För vissa grödor som potatis kan minskningen vara ännu större.

Eftersom den mer högavkastande konventionella produktionen skulle minska vid en utvidgad eko-areal måste vi öka den totala importen av livsmedel. Detta är också i strid med den övergripande strategin att ha en uthållig produktion i Sverige utan att exportera miljöproblem till omvärlden.

Möjligheterna att i framtiden öka skördenivåerna vid ekologisk odling är mycket små. Redan rådande brist på växtnäring vid ekoodling kommer att bli ännu tydligare om andelen konventionellt lantbruk minskar. Här-ifrån hämtas nämligen mycket av ekoodlarnas växtnäring, bland annat stallgödsel, eftersom mineralgödsel inte tillåts. Genom att utesluta viktiga produktionsmedel i ekoodling tas steg tillbaka i utvecklingen och vi närmar oss gårdagens jordbruk där brist på växtnäring och växtskydd ledde till matbrist.

Utlakning av kväve och fosfor är ungefär lika stor från ekologiska som från konventionella system. Beaktar man de lägre skördarna i ekologiska system och uttrycker utlakningen i relation till vad man producerar, blir dock utlakningen per ekologisk produkt (kg spannmål, liter mjölk med mera) betydligt högre än från konventionella system. Konsekvensen blir därmed att läckagen ökar vid samma mängd livsmedel som produceras genom ekologisk odling.

De lägre skördarna i ekoodling innebär också att växternas fotosyntes, det vill säga förmågan att binda koldioxid från atmosfären i växtdelar, är lägre. Ekoodlingen är därför inte heller klimatsmart. Livsmedelsstrategin strider därmed mot regeringens förslag på ny klimatlag.
Forskningen har visat att de riktade miljöstöden i landsbygdsprogrammet till specifika åtgärder som hävd av naturbetesmarker, anläggande av våtmarker, skyddszoner längs vattendrag, insådd av fånggrödor med flera, ger, i motsats till ekostöden, tydligt mätbar miljönytta. Om pengar i landsbygdsprogrammet ska omfördelas för att subventionera en ökning av ekoarealen, innebär detta att framgångsrika miljöåtgärder måste dras ner. Konsekvensen blir att jordbrukets miljöbelastning ökar, vilket vore mycket allvarligt.

Man frågar sig också varför inte de vetenskapliga klarläggandena tycks påverka de politiska besluten och inte heller konsumtionstrenden av ekomat? En förklaring kan vara att vi alltmer tycks basera vårt agerande på känslor med ideologiska förtecken snarare än fakta, en annan att handeln tjänar mer pengar på ekologiska varor. Dessutom ger köp av ekoprodukter konsumenter en bra känsla och ett gott samvete.


Ökad andel ekoråvaror i offentlig verksamhet leder till ökade kostnader för maten, vilket riskerar att försämra skolmåltidernas sammansättning då merkostnaden ofta inte kompenseras i skolbudgeten. Är detta en försvarlig utveckling i ljuset av de mer eller mindre obefintliga vinsterna för såväl miljön som för barnens hälsa?

Det har framhållits att huvudanledningen till att öka ekoarealen till föreslagna 30 procent är konsumenternas stora efterfrågan på ekologiska livsmedel. Att anpassa livsmedelsstrategin efter lurade konsumenters efterfrågan på ekomat är dock en tveksam guidning mot en mer hållbar livsmedelsförsörjning. Staten kan sätta upp mål för det svenska jordbruket men bör avstå från att ange arealmål och ge statligt stöd till produktionsformer som inte ger vetenskapligt dokumenterad miljönytta. I analogi härmed bör inte heller politiskt angivna konsumtionsmål för offentlig mathållning fastställas.

En ehdi kääntämään enkä enempää kommentoimaan.

tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8126



Profiili Sähköposti
« Vastaus #233 : 04.05.17 - klo:18:56 »

Ei ajatellut hallitus edes  jäkeenpäiinkään näitä näkökohtia ...

Valtiovalta houkuttelee mainoskampanjalla kansalaisia luomun kuluttamiseen

... ja on nyt vain ylpeä siitä, että on kyennyt omia kansalaisiaan manipuloimaan:

Tutkimus: Kampanja lisäsi luomun tunnettuutta ja siihen suhtaudutaan yhä myönteisemmin

Virkamiehensä suulla:

Lainaus
– Tulosten perusteella Luomuu! -kampanja onnistui hyvin. Lähes puolet haastatelluista muisti nähneensä kampanjan mainontaa ja peräti kolmannes oli kiinnostunut ostamaan luomuruokaa sen seurauksena, kertoo maatalousylitarkastaja Leena Seppä.

Vaikka tosiasiassa tietysti juuri tuon kampanjan vaikutuksia tuskin pystyy erottamaan kaiken muun luomurummutuksen vaikutuksista. Itse tuohon liittyvä tutkimuskin, tuloksineen, on hyvin samanlainen kuin Pro Luomun toimesta tehdyt vastaavat tutkimukset. Mutta ehkä tuolla tutkimuksella pystytään joku vakuuttamaan, etteivät rahat menneet aivan hukkaan.
« Viimeksi muokattu: 05.05.17 - klo:02:03 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8126



Profiili Sähköposti
« Vastaus #234 : 12.05.17 - klo:05:18 »

Näin valtio yhä kehottaa vetämään ulkomaalaisia höplästä, ottamaan heiltä heille turhat rahat pois:

Luonnontuotealan raportti: mustikalla maailmalle ja metsät luomuksi

Lainaus
Suomessa luonnontuotteita on saatavilla luomuna, sillä täällä on maailman suurin sertifioitu luonnontuotteiden luomukeruuala, yli 13 miljoonaa hehtaaria. Tätä ennätystä ei ole vielä osattu täysin hyödyntää.

– Harvalla maalla on mahdollisuus sertifioida liki 97 prosenttia metsistään luomuksi nykyisiä metsänhoitokäytäntöjä muuttamatta. Luomutuotteiden kysyntä maailmalla on kovassa kasvussa. Valitettavasti luomujalosteiden valmistajia on meillä harvassa hyvistä lähtökohdista huolimatta. Kannustankin yrityksiä miettimään, voisiko heidän tuotteisiinsa käyttää luonnontuotteita luomulaatuisina, toteaa raportin laatinut luonnontuotealan toimialapäällikkö Anne Ristioja Lapin ELY-keskuksesta.

Perustelu on tietysti yhä (niukin naukin silti) "eettinen": itsehän he haluavat rahoistaan eroon päästä.
« Viimeksi muokattu: 12.05.17 - klo:08:50 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8126



Profiili Sähköposti
« Vastaus #235 : 13.06.17 - klo:23:44 »

Tämän tilaisuuden järjestäjistä ja panelisteista ...

SuomiAreena-keskustelu luotaa tulevaisuuden ruokatrendejä

... uskaltaa arvata, minkälainen vastaus, tulevaisuuden visio saadaan, tai pyritään ainakin antamaan:

Lainaus
Tilaisuutta juontaa Vappu Pimiä, ja panelisteina mukana ovat:

    Ilkka Alarotu, kaupallinen johtaja, S-ryhmä
    Elina Heino, tuottaja, Kivijärven tila
    Johanna Mäkelä, ruokakulttuurin professori, Helsingin yliopisto
    Sirpa Pietikäinen, europarlamentaarikko
    Aarne Schildt, tuottaja, Bosgårdin luomutila

Iltapäivän aikana kuullaan kommenttipuheenvuoroja myös muilta ruoka-alan asiantuntijoilta. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Ilmastokokki, Lihasta-hanke, Luomuliitto ja Pro Luomu ry.

Jos (yllä lihavoimani) kolme viidestä panelistista ja kaksi neljästä järjestäjätahosta on vahvasti luomuun sitoutunut, eiköhän meille yritetä kertoa juuri keskustelumme otsikon visiota ja väitettä: Suomesta tulee luomumaa.

On erittäin luultavaa, että esim. geenitekniikan mahdollisuuksista tulevaisuuden Suomessa ei kuulla pihaustakaan. Ovat oikeastaan pelkureita, eivät uskaltaneet kutsua paneeliin vaikkapa Jussi Tammisolaa!
« Viimeksi muokattu: 13.06.17 - klo:23:48 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8126



Profiili Sähköposti
« Vastaus #236 : 16.06.17 - klo:06:12 »

Tämä kehitettävä malli ei oikeastaan voi olla luomumalli:

Kestävän ruokajärjestelmän pilottimallin kehittäjä on valittu

Lainaus
Pilotoitavassa ruokajärjestelmän mallissa ravinteet kierrätetään takaisin peltoon kasvien tarpeisiin ja erilaiset energiantuotantomahdollisuudet käytetään hyväksi. Alueellinen kestävä ruokajärjestelmä perustuu paikallisen ruuan kulutukseen ja arvostukseen sekä paikallisen ruokakulttuurin kehittämiseen.

Ensinnäkään sen pohjalta, mitä juuri olemme saaneet selville tuontiruoan osuudesta luomukulutuksessa. Luomu on - jopa kansainvälisesti - kaikkea muuta kuin "paikallista kulutusta". Mutta toiseksi lihavoiimani asian takia. Luomussa tällaista kierrättämistä rajoitetaan tiukasti. Maarianhaminassa asuu lähes puolet Ahvenanmaan asukkaista - eivätkä loputkaan suinkaan ole kaikki viljelijöitä.
« Viimeksi muokattu: 16.06.17 - klo:09:59 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: 1 ... 14 15 [16]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!