Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
24.04.17 - klo:16:16 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 ... 3 4 [5]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: muokkaus, hiilipäästöt, multavuus  (Luettu 15418 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7841



Profiili Sähköposti
« Vastaus #60 : 21.03.16 - klo:07:19 »

Ilkka Savolainen on "saarnannut" tästä asiasta HS:n mielipidepalstalla ennenkin, nyt siellä oli tänään tämä yhteiskirjoitus:

Ravinnontuotannon päästöt voidaan puolittaa

Lainaus
Tiedesivuilla (HS 14.3.) käsiteltiin ravinnon ekologista jalanjälkeä. Suomessa on oma piirteensä, suopellot, jotka vaikuttavat tähän. Suon raivaaminen pelloksi johtaa turpeen vähittäiseen hapettumiseen ja hiilidioksidipäästöihin.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen suopelloista vapautui ilmaan vuonna 2013 noin 6,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidia (MtCO2). Samana vuonna Suomen varsinaisen maanviljelyssektorin kasvihuonekaasupäästöt olivat 6,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (MtCO2e). Tämä sisältää päästöt muun muassa kotieläinten ruoansulatuksesta, lannankäsittelystä ja maatalousmaiden typpilannoituksesta. Lisäksi maatalouden energian käytön päästöt olivat 1,2 miljoonaa tonnia.

Kirjoittajille ei tule mieleen, ainakaan maininnan arvoisesti, se mikä meillä on ollut mielessä toimintamme alusta asti: viljelemällä tehokkaasti toisaalla, meillä on varaa poistaa viljelyksestä ekologisesti arat alueet, toisaalla. Rantapellot, mutta myös nuo.

Sen sijaan ehdotus taas uusista merkinnöistä tuotepakkauksiin ei ole hyvä. Jos asia katsotaan toimenpiteen arvoiseksi, niin paljon tehokkaampi on reilu kielto tai raju rangaistusvero tms. (Inhimillisesti tietysti toteutettuna: siirtymäkaudet, ehkä korvaukset jne.) Kuluttajan "kontolle" ei saa laittaa liikaa, vaikka tämä kuluttajan roolin korostaminen nykyisin niin muotia onkin.
« Viimeksi muokattu: 21.03.16 - klo:07:43 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7841



Profiili Sähköposti
« Vastaus #61 : 30.03.16 - klo:06:13 »

MMM:n neuvotteleva virkamies Hanna Mattila vastasi tänään HS:n mielipidepalstalla edellisille kirjoittajille:

Kasvihuonepäästöjen vähentämiseen on keinoja

Hän näki erityisesti lannanlevityksen tarpeen turvemaiden raivauksen taustalla, ja tarjosi keinoja tähän:

Lainaus
Miten turvemaiden raivausta voidaan vähentää ja viljelyä kehittää vähäpäästöisemmäksi? Tuore maaseudun kehittämisohjelma tarjoaa erilaisia toimenpiteitä ravinteiden kierrätyksestä säätösalaojitukseen. Lantaa voidaan muun muassa biokaasuttaa, jolloin lannan energia hyödynnetään ja lannan ravinteet ovat helpommin käytettävissä. Kun lanta prosessoidaan markkinakelpoisiksi lannoitevalmisteiksi, tarve raivata turvemaita pakolliseksi lannanlevitysalaksi vähenee.

Siinä se (ikuisuus)ongelma taitaa Suomessa olla: lehmät ovat eri paikoissa kuin ravinteita tarvitsevat viljapellot. Eikä pitkälti vettä sisältävää lantaa kannata kovin pitkiä matkoja kuljettaa.

Mitenköhän luomusäännöt ovat yhteensovitettavissa tämän lannan "prosessoinnin" ja lainnoitevalmisteiden tekemisen kanssa? Kompostointia tuossa ei selvästikään tarkoiteta? Tässä asiassa luomuviljelyn suhteellinen merkitys on suurempi kuin itse tuotannossa (2%), jos luomualan osuus kuitenkin on jo n. 10 prosenttia, ja on suuri juuri niillä alueilla, joissa tuo mainittu ongelmakin on suuri. Jotain on siis keksittävä niitäkin varten, jos luomuviljely Suomessa tällaisenaan jatkuu tai sen osuus vielä kasvaa.
« Viimeksi muokattu: 30.03.16 - klo:08:58 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7841



Profiili Sähköposti
« Vastaus #62 : 02.04.16 - klo:07:33 »

Viisi "haasteellista" asiaa luomuviljelyssä, kun hiilijalanjäljestä puhutaan (GLP):

Is organic farming sustainable? 5 carbon footprint challenges

Tässä ne 5 ovat, englanniksi:

Lainaus
Large-scale commercial manure composting as compared to synthesizing nitrogen for farming.
Machinery to haul around manure compost.
Yields of organic farming versus conventional farming.
Tillage of land of organic farming versus “no till” conventional farming.
Cows needed for producing manure for organic and carbon equivalency of cow burping and flatulence.

Mukana tarkastelussa ovat siis kompostin päästöt, kompostin käsittely ja sen vaatima energia, satotaso, kyntö versus suorakylvö, ja asiaan tarvittavien nautojen päästöt. Käsitellään myös luomun puolustajan Rodale-instituutin tarkastelua samasta asiasta, ja todetaan se ... no, aika haasteelliseksi.
« Viimeksi muokattu: 02.04.16 - klo:14:26 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7841



Profiili Sähköposti
« Vastaus #63 : 04.05.16 - klo:05:47 »

Tämän kertoi jo ScienceDaily, ja nyt Hesari myös paperiversiossaan:

Tutkimus: Karjan metaanipäästöjä voi vähentää rehun lisäaineella

Lainaus
Nyt tutkijat ovat saaneet uutta vakuuttavaa näyttöä siitä, että karjan tuottaman metaanin määrää voidaan vähentää rehuun lisättävän aineen avulla.

Lisäaineen nimi on nitrohappipropanoli (3-NOP). Sen lisääminen rehuun vähensi nautojen tuottaman metaanin määrää 30 prosentilla.

Jos tämä havainto tai keksintö johtaa toimenpiteisiin, on jännittävää nähdä, luokitteleeko EU (ja USA, ja kansainvälinen luomuliitto IFOAM) nitrohappipropanolin "kemikaaliksi" vai ihan luonnolliseksi aineeksi!


PS. klo 14: Vaikkapa tästä lähteestä löydämme tuon lihavoimani sanan, joka viittaisi siihen, että raakaa kemiaa on asiassa käytetty:

Lainaus
One such compound, 3-nitrooxypropanol (NOP), was developed from predecessor compounds (ethyl 3-nitrooxy propionate; WO2011/070133 and 3-azido-propionic acid ethyl ester), which were identified from an in vitro rumen simulation screening assay (Soliva et al., 2011).


Mutta jos se on kehitetty ihan luonnollisista, löydetyistä aineista, niin ehkäpä IFOAM ym. - jos tarpeen on - osaa selittää tämän "parhain päin"?
« Viimeksi muokattu: 04.05.16 - klo:14:39 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7841



Profiili Sähköposti
« Vastaus #64 : 23.04.17 - klo:08:28 »

Reippaasti nämä ammattikorkeakoululaiset kääntävät mielipidekirjoituksessaan tosiasiat juuri päälaelleen:

Lainaus
Koska luomutuotannossa ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita, pitää rikkakasvien torjuntaan käyttää muita keinoja. Nämä keinot perustuvat pääasiassa mekaaniseen torjuntaan, kuten maanmuokkaukseen, josta maaperän kasvukuntokin hyötyy. Kun kasvukunto on parempi, maaperä sitoo enemmän hiiltä, mikä vähentää hiilen määrää ilmassa. Pienikin lisäys peltojen hiilivarastoissa on ilmaston kannalta tärkeää hiilidioksidin ollessa merkittävä kasvihuonekaasu. Luomutuotannossa myös nurmen viljely on merkittävässä asemassa, sillä se parantaa maan humuspitoisuutta ja siten lisää hiilen sitoutumista maaperään.

Koska juuri maanmuokkaus on syynä erilaisiin päästöihin (vrt. suorakylvö). Eikä maan mahdollinen kasvukunto sido mitään hiiltä, jos maassa ei kasva (paljon) mitään. Kuten vuodesta toiseen käy: eivät ne luomun hehtaarisadot kasva.
« Viimeksi muokattu: 23.04.17 - klo:08:35 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: 1 ... 3 4 [5]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!