Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
24.04.17 - klo:16:15 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 ... 7 8 [9]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa  (Luettu 17499 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7841



Profiili Sähköposti
« Vastaus #120 : 04.03.17 - klo:06:25 »

Ensi vaikutelmani on, että luomun kehitys Suomessa on tosiaan tapahtunut n. 30 vuodessa (plus miinus jokunen vuosi) ja sen toimijat, aktivistit taitavat pääosin yhä olla keskuudessamme. Ja toinen huomio: ovatpahan aika hyvin onnistuneet järjestämään virkoja itselleen ja/tai toisilleen ...  Cool

Saman käsityksen saa tästä Erkki Pöytäniemen muistelmien tapaisesta bloggauksesta:

Luomumatkalla

Siitä löytyy tämä (tilastollinen) yhteenvetotietokin:

Lainaus
Sinä aikana kun olen ollut luomualalla mukana on luomuviljelypinta-ala kasvanut alle 1000 hehtaarista yli 200000 hehtaariin, 10% Suomen viljellystä peltoalasta.
*)

Ja tieto, että valtiovalta on ollut mukana koko ajan, ei vasta Luomuinstituutin perustamisen myötä:

Lainaus
Vuotta myöhemmin, kun olin palannut Viikkiin opiskelemaan, soitti suomalaisen luomun grand old man Mikko Pax, ja kertoi, että Biodynaaminen yhdistys oli saanut valtionavun luonnonmukaisen viljelyn neuvojan palkkaamiseen, ja kysyi suostuisinko hommaan. Suostuinhan minä ja toimin neuvojana 3 vuotta.
(so. noin 1980-luvun puolessa välissä. HJ)

Pöytäniemi kuvaa kärjistäen opetusta "ennenvanhaan":

Lainaus
Yliopistossa ei 1980-luvulla tietenkään luomua opetettu, vaan kerrottiin mm, että hevosissa ei ole pyörivää osaa, johon saisi voiman ulosoton (maatalousteknologian perusteet), maatalouden historialla ei ole mitään merkitystä (maatalouspolitiikan perusteet), kasveille ei ole merkitystä, missä muodossa ne ravinteet saavat (kasvinviljelytieteen perusteet) ja myrkkyjä tulee kutsua kasvinsuojeluaineiksi (kasvinsuojelun perusteet). Maaperäbiologiaa ei opetettu, liekö siitä juuri kuultukaan. Onneksi maatalousopiskelijoiden piirissä toimi ‘Vaihtoehtoisen viljelyn opintopiiri’, jonka piiriin silloin Maatalouskirjastossa työskennellyt Anja Alanko poimi sopivan näköiset nuoret opiskelijat jollakin kuudennella aistilla.

Vastaavan, mutta toiseen suuntaan kärjistävän kuvauksen voisi varmaan kirjoittaa nykytilanteesta, ja vaikkapa Mikkelissä annetusta opetuksesta. Jossa nyt "Vaihtoehtoisen viljelyn opintopiiri" on saanut hyvin virallisen aseman, ja valtion rahoituksen.

__________

*) tällä tiedolla on relevanssia toisessa keskustelussamme:

Luomusatojen kehitys ajan myötä

Hyvin pitkäaikainen vertailu on siis mahdollinen korkeintaan tuon n. 1000 hehtaarin osalta.
« Viimeksi muokattu: 04.03.17 - klo:07:01 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7841



Profiili Sähköposti
« Vastaus #121 : 15.03.17 - klo:07:56 »

Miten laajaa tämä toiminta on? Tältä Luken sivulta selviää:

Lainaus
Luken luomututkimusta koordinoi yhdessä Helsingin yliopiston kanssa perustettu Luomuinstituutti. Luomututkimuksen parissa työskentelee pääsääntöisesti tai ajoittain yli 80 lukelaista.

Siitä saa jo jonkinlaisen painostusryhmän.  Hymyilee leveästi
« Viimeksi muokattu: 15.03.17 - klo:08:00 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7841



Profiili Sähköposti
« Vastaus #122 : 10.04.17 - klo:07:20 »

Mikkelissä tiede on edelleen tätä:

Lainaus
- Luomun kysyntä kasvaa ympäri Euroopan ja Suomessakin yhä useampi ostaa luomua. Luomu natsaa ajan henkeen ja terveys ja hyvinvointi haetaan lautasen kautta. Kuluttajilla on huoli ruuan turvallisuudesta ja ruokaskandaalit lisäävät luomun suosiota. Luomua on nykyisin hyvin saatavilla ja se helpottaa ostamista, Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen valotti Tiedepäivässä luomun suosion kasvun syitä.

Vaikka vaatii kyllä omanlaisensa katsojan silmät, jos pystyy - kun vielä luomua on "hyvin saatavilla" - näkemään 2%  (tai hinnat huomioon ottaen noin 1%:n) myyntiosuudessa "suosiota" ja vieläpä ajan henkeä.
« Viimeksi muokattu: 10.04.17 - klo:08:43 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7841



Profiili Sähköposti
« Vastaus #123 : 17.04.17 - klo:08:50 »

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin lehti 1/2015 putosi postilaatikosta. Hyvin suuri osa sen artikkeleista käsitteli luomua. Pari poimintaa, kommentoiden:

Juttu "Jäljitetettävyysjärjestelmiä tehostamalla ruokaväärennökset kuriin" vakuutti minut, että typen isotooppeihin perustuvalla meetelmällä voidaan kuin voidaankin luomutuotteet erottaa tavanomaisista. Mutta ilmeisesti ko. menetelmään perustuvaa laitetta ei kyllä kovin lähitulevaisuudessa ole odotettavissa kaupan kassalle tms. Ja muut ihmettelyni asiassa tietysti (ks. edellä) jäävät edelleen voimaan.

Tässäkin artikkelissa vahvistetaan näin olevan laita:

Ruokahuijaukset lisääntyvät – väärensimme oliiviöljyä ja laitoimme kalat DNA-testiin

Lainaus
Luomuna saatetaan myydä tuotteita, jotka eivät oikeasti sitä ole [...]

Tutkijoilla on käytössään muitakin salapoliisikeinoja. Isotooppianalyysillä saadaan esimerkiksi selville, ovatko mansikat kasvaneet Virossa vai Suomessa. Saman alkuaineen atomeissa voi olla eri määrä neutroneja, ja näitä eri painoisia atomeja kutsutaan alkuaineen isotoopeiksi. Vedyn ja hapen eri isotoopit viihtyvät eri puolilla maapalloa, joten niistä voi päätellä kasvin kasvupaikan.

Typen isotooppeja tutkimalla selviää, onko kasvi lannoitettu kemiallisesti vai luomukriteerien mukaan lannalla.

Sitä ei tuossa artikkelissa eikä ilmeisesti ohjelmassakaan tarkastella, miltä kauheuksilta kuluttajaa noilla huippumenetelmillä sitten suojeltaisiin. Oikeasti.
« Viimeksi muokattu: 17.04.17 - klo:09:10 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7841



Profiili Sähköposti
« Vastaus #124 : 19.04.17 - klo:04:09 »

Onko tästä Helsingin yliopiston tilaisuudesta syntynyt mitään muuta kirjallista materiaalia:

Maa­ta­lous kai­paa tie­det­tä ja tark­kaa­vai­suut­ta

Mitä siellä oikein sanottiin? Jos tämä kohta, ja siihen liittyvä twiittiraporttti paikkansa pitävät, niin pahaa pelkään:

Lainaus
LUO­MUN OPIT
Professori Anna-Liisa Laineen mukaan luomuviljelyn tuotokset ovat usein jonkin verran teollisen maatalouden tuotoksia pienempiä, eikä siitä ei yksin ole ruoantuotannon pelastajaksi.

Sen mainitun twiitin mukaan hän olisi tuolla sanonut:

Lainaus
Anna-Liisa Laine: Luomun tehottomuus vs. tehomaataloustuotanto on tapauskohtaista, 0-25 % tehottomampaa  #HelsinkiSustainability#Tiede2017

Jos tuollaisista luvuista on lähdetty, niin varmasti luomussa on sitten paljon hyvää nähtykin (ja siihen tai ainakin sillä kokeiluun on maailmalla varaa).  Mutta ovatko nuo luvut tiedettä? Jonka keskeinen ja tunnusomainen piirre on pyrkimys pysyä tosiasioissa?*)

Outo yritys nähdä jotain pahaa Vihreässä vallankumouksessa, kaikesta huolimatta, näyttää tuon selostuksen mukaan vallinneen tuossa keskustelussa:

Lainaus
Moni asia olisi toisin ilman vihreätä vallankumousta. Uusien lajikkeiden, teollisten viljely- ja kastelumenetelmien sekä tehokkaiden lannoitteiden ja torjunta-aineiden yhdistelmä vaatii paljon, mutta tuottaa runsaasti ja taatumpaa satoa. Ruokaa monelle.

Vihreä vallankumous on vain osin vanhentunut. Nyt ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii fossiilisten polttoaineiden**) käytön hillitsemistä ja maan hiilivarojen huomioonottoa maataloudessakin. Maaperä ei kestä ylenmääräistä typpilannoitusta eivätkä ekosysteemit myrkkykuormaa. Yksipuoliset viljelyalat ovat alttiita kasvitaudeille.

Jotain uutta on etsitty. Joka näyttää kyllä olleen just sitä vanhaa:

Lainaus
Keinoja tosiaan tarvitaan luonnonmukaisuuden lisäksi sekä uusista teknologioista että teollisesta maataloudesta. Tuomas Mattila on sekä tutkija että luomuviljelijä. Hänen viljelemällään Kilpiän tilalla pellot ovat kiertoviljelyssä ja alati kasvipeitteisinä.
— Jokaiselle maanviljelijälle tekisi hyvää luopua typpilannoitteista ja torjunta-aineista. Sitten, kun on oppinut saamaan hyvää satoa ilman, voisi palata katkaisuhoidosta ja alkaa taas varovaisesti lannoittaa ja käyttää myrkkyjä, Mattila sanoo.

Nyt vasta huomasin, että keskustelun voi tuolta katsoa eli kuunnellakin. (Ei vaan millään viitsisi: koska olen niin laiska, en oikein jaksa katsoa telkkaria, edes netistä!  Iskee silmää)

Mutta sen jo tuosta selostuksestakin näki, että osa modernista tieteestä loisti ilmeisesti poissaolollaan: geenitekniikka!

______________


*) ja väite, että luomun tuotto on 0-25% tavanomaisesta, on lähempänä tosiasioita!
**) jonka ajatuksen taustalla varmasti on käsitys, että typpilanoitteen valmistus edellyttää fossiilisia raaka- ja polttoaineita, myös tulevaisuudessa. Mikä ei pidä paikkaansa. Mutta siinä kysymyksessä tulevaisuuden visiointi on taktisesti pysäytetty!
« Viimeksi muokattu: 19.04.17 - klo:06:34 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7841



Profiili Sähköposti
« Vastaus #125 : 20.04.17 - klo:07:08 »

Nyt Radio Mikkeli osaa jo kertoa tämän tulevasta luomukonferenssista:

Mikkelissä pohditaan maailmanlaajuisesti luomun tilannetta ruokajärjestelmissä

Yllätyksettömästi tämä uusi guru Reganold tullee kertomaan juuri sen, minkä hän on kertonut ennenkin:

Lainaus
Professori John P. Reganold tarkastelee luomuruoantuotannon kestävyyttä monipuolisesti huomioiden tuotantotavan ympäristövaikutuksia, taloudellista kannattavuutta, sosiaalista kestävyyttä sekä vaikutuksia sadon määrään ja laatuun.

- Vaikka luomutuotannossa satotasot jäävät yleensä alhaisemmaksi kuin tavanomaisessa tuotannossa, on luomutuotanto kannattavampaa ja ympäristöystävällisempää, toteaa professori John P. Reganold.

Ottaa esiin tuon taloudellisen kannattavuudenkin, vaikka se - koska se perustuu markkinointiin ja yhteiskunnan tukiin rikkaissa maissa - on maailmanlaajuisessa tarkastelussa täysin epärelevantti asia.
« Viimeksi muokattu: 20.04.17 - klo:07:17 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Jarrumies
Konkari
*****
Viestejä: 559


Profiili
« Vastaus #126 : 20.04.17 - klo:07:16 »


Mikkelin luomukonferenssin tiedot on tarkemmin netissä:
http://www.njf.nu/seminars/mikkeli2017
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7841



Profiili Sähköposti
« Vastaus #127 : 20.04.17 - klo:07:31 »


Nyt olisi mikkeliläisille opiskelijoille erinomainen paikka järjestää samanlainen mielenosoitus tälle konferenssille kuin USA:laiset opiskelijat järjestivät Vanhana Shivan luennolle. Ja jos tilaisuuteen liittyy kaikille avoin keskustelutilaisuus, mennä sinne, hankalia kysymyksiä esittämään.

Vaan löytyykö sieltä tuollainen porukka, jos suuri osa heistä on vartavasten tullut Mikkeliin luomuopintoja harjoittamaan? Ja kun luomun kannattamisesta näyttää siellä tiedotuvälineillekin (ja myös kaupungille jne.) tulleen jonkinlainen mikkeliläis-isänmaallinen asia?

Mutta ellei näin käykään, me tulemme varmasti ruotimaan tuon konferenssin annin. Jonka voi oikeastaan jo aloittaa tuosta ohjelmastakin, mutta varmasti sitten kun sen esitelmät ilmestyvät verkkoon.
« Viimeksi muokattu: 20.04.17 - klo:07:46 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7841



Profiili Sähköposti
« Vastaus #128 : 20.04.17 - klo:08:36 »

Tämän verran tuon konferenssin lähtökohdissa myönnetään (lihav. HJ):

Lainaus
The conference is organized along four transdisciplinary tracks:

Track 1. Tuning up sustainable organic production

Recent reviews suggest that organic agriculture is beneficial to the environment and promotes e.g. animal welfare in a wide context. However, there are still a number of sustainability challenges concerning organic agricultural and horticultural systems of today and organic farming is criticized for its, in many cases, lower yield performances. In this track we welcome research on all kinds of organic systems that contributes to solutions for more productive and sustainable organic farming.

Mutta vain tuon verran: tuohonkin oli lisättävä tuo "in many cases" eli luomusadot olisivat alhaisia vain "useissa (tai eräissä) tapauksissa"!

Josta kyllä tulee mieleen se Mark Twainin tokaisu juristeista, etteivät he suinkaan ole ahneita ja epärehellisiä, sellaisia on heistä vain ne 99%. jotka pilaavat muiden maineen.
« Viimeksi muokattu: 20.04.17 - klo:08:47 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 7841



Profiili Sähköposti
« Vastaus #129 : 23.04.17 - klo:08:10 »

Tässä tekstissä tulee tuo tunnustuksellisuus hyvin esille:

Lainaus
Mikkelin yliopistokeskus (MUC)
4 days ago

Mikkelin NJF-luomukonferenssi antaa vastauksia, miksi kannattaa suosia luomua.

Mikkelissä kesäkuussa 2017 järjestettävä kansainvälinen luomualan NJF-konferenssi kokoaa yhteen ruokaketjun toimijoita maailmanlaajuisesti pohtimaan luomun tilannetta ruokajärjestelmissä. Konferenssissa puhuu useita kansainvälisiä johtavia luomututkijoita. Sekä professori John P. Reganold Washingtonin valtion yliopistosta että professori Gerald Rahmann nostavat esiin kysymyksen, miksi kannattaa suosia luomua.
« Viimeksi muokattu: 23.04.17 - klo:08:16 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: 1 ... 7 8 [9]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!