Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
23.11.17 - klo:11:17 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 ... 7 8 [9] 10
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa  (Luettu 27634 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #120 : 04.03.17 - klo:06:25 »

Ensi vaikutelmani on, että luomun kehitys Suomessa on tosiaan tapahtunut n. 30 vuodessa (plus miinus jokunen vuosi) ja sen toimijat, aktivistit taitavat pääosin yhä olla keskuudessamme. Ja toinen huomio: ovatpahan aika hyvin onnistuneet järjestämään virkoja itselleen ja/tai toisilleen ...  Cool

Saman käsityksen saa tästä Erkki Pöytäniemen muistelmien tapaisesta bloggauksesta:

Luomumatkalla

Siitä löytyy tämä (tilastollinen) yhteenvetotietokin:

Lainaus
Sinä aikana kun olen ollut luomualalla mukana on luomuviljelypinta-ala kasvanut alle 1000 hehtaarista yli 200000 hehtaariin, 10% Suomen viljellystä peltoalasta.
*)

Ja tieto, että valtiovalta on ollut mukana koko ajan, ei vasta Luomuinstituutin perustamisen myötä:

Lainaus
Vuotta myöhemmin, kun olin palannut Viikkiin opiskelemaan, soitti suomalaisen luomun grand old man Mikko Pax, ja kertoi, että Biodynaaminen yhdistys oli saanut valtionavun luonnonmukaisen viljelyn neuvojan palkkaamiseen, ja kysyi suostuisinko hommaan. Suostuinhan minä ja toimin neuvojana 3 vuotta.
(so. noin 1980-luvun puolessa välissä. HJ)

Pöytäniemi kuvaa kärjistäen opetusta "ennenvanhaan":

Lainaus
Yliopistossa ei 1980-luvulla tietenkään luomua opetettu, vaan kerrottiin mm, että hevosissa ei ole pyörivää osaa, johon saisi voiman ulosoton (maatalousteknologian perusteet), maatalouden historialla ei ole mitään merkitystä (maatalouspolitiikan perusteet), kasveille ei ole merkitystä, missä muodossa ne ravinteet saavat (kasvinviljelytieteen perusteet) ja myrkkyjä tulee kutsua kasvinsuojeluaineiksi (kasvinsuojelun perusteet). Maaperäbiologiaa ei opetettu, liekö siitä juuri kuultukaan. Onneksi maatalousopiskelijoiden piirissä toimi ‘Vaihtoehtoisen viljelyn opintopiiri’, jonka piiriin silloin Maatalouskirjastossa työskennellyt Anja Alanko poimi sopivan näköiset nuoret opiskelijat jollakin kuudennella aistilla.

Vastaavan, mutta toiseen suuntaan kärjistävän kuvauksen voisi varmaan kirjoittaa nykytilanteesta, ja vaikkapa Mikkelissä annetusta opetuksesta. Jossa nyt "Vaihtoehtoisen viljelyn opintopiiri" on saanut hyvin virallisen aseman, ja valtion rahoituksen.

__________

*) tällä tiedolla on relevanssia toisessa keskustelussamme:

Luomusatojen kehitys ajan myötä

Hyvin pitkäaikainen vertailu on siis mahdollinen korkeintaan tuon n. 1000 hehtaarin osalta.
« Viimeksi muokattu: 04.03.17 - klo:07:01 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #121 : 15.03.17 - klo:07:56 »

Miten laajaa tämä toiminta on? Tältä Luken sivulta selviää:

Lainaus
Luken luomututkimusta koordinoi yhdessä Helsingin yliopiston kanssa perustettu Luomuinstituutti. Luomututkimuksen parissa työskentelee pääsääntöisesti tai ajoittain yli 80 lukelaista.

Siitä saa jo jonkinlaisen painostusryhmän.  Hymyilee leveästi
« Viimeksi muokattu: 15.03.17 - klo:08:00 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #122 : 10.04.17 - klo:07:20 »

Mikkelissä tiede on edelleen tätä:

Lainaus
- Luomun kysyntä kasvaa ympäri Euroopan ja Suomessakin yhä useampi ostaa luomua. Luomu natsaa ajan henkeen ja terveys ja hyvinvointi haetaan lautasen kautta. Kuluttajilla on huoli ruuan turvallisuudesta ja ruokaskandaalit lisäävät luomun suosiota. Luomua on nykyisin hyvin saatavilla ja se helpottaa ostamista, Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen valotti Tiedepäivässä luomun suosion kasvun syitä.

Vaikka vaatii kyllä omanlaisensa katsojan silmät, jos pystyy - kun vielä luomua on "hyvin saatavilla" - näkemään 2%  (tai hinnat huomioon ottaen noin 1%:n) myyntiosuudessa "suosiota" ja vieläpä ajan henkeä.
« Viimeksi muokattu: 10.04.17 - klo:08:43 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #123 : 17.04.17 - klo:08:50 »

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin lehti 1/2015 putosi postilaatikosta. Hyvin suuri osa sen artikkeleista käsitteli luomua. Pari poimintaa, kommentoiden:

Juttu "Jäljitetettävyysjärjestelmiä tehostamalla ruokaväärennökset kuriin" vakuutti minut, että typen isotooppeihin perustuvalla meetelmällä voidaan kuin voidaankin luomutuotteet erottaa tavanomaisista. Mutta ilmeisesti ko. menetelmään perustuvaa laitetta ei kyllä kovin lähitulevaisuudessa ole odotettavissa kaupan kassalle tms. Ja muut ihmettelyni asiassa tietysti (ks. edellä) jäävät edelleen voimaan.

Tässäkin artikkelissa vahvistetaan näin olevan laita:

Ruokahuijaukset lisääntyvät – väärensimme oliiviöljyä ja laitoimme kalat DNA-testiin

Lainaus
Luomuna saatetaan myydä tuotteita, jotka eivät oikeasti sitä ole [...]

Tutkijoilla on käytössään muitakin salapoliisikeinoja. Isotooppianalyysillä saadaan esimerkiksi selville, ovatko mansikat kasvaneet Virossa vai Suomessa. Saman alkuaineen atomeissa voi olla eri määrä neutroneja, ja näitä eri painoisia atomeja kutsutaan alkuaineen isotoopeiksi. Vedyn ja hapen eri isotoopit viihtyvät eri puolilla maapalloa, joten niistä voi päätellä kasvin kasvupaikan.

Typen isotooppeja tutkimalla selviää, onko kasvi lannoitettu kemiallisesti vai luomukriteerien mukaan lannalla.

Sitä ei tuossa artikkelissa eikä ilmeisesti ohjelmassakaan tarkastella, miltä kauheuksilta kuluttajaa noilla huippumenetelmillä sitten suojeltaisiin. Oikeasti.
« Viimeksi muokattu: 17.04.17 - klo:09:10 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #124 : 19.04.17 - klo:04:09 »

Onko tästä Helsingin yliopiston tilaisuudesta syntynyt mitään muuta kirjallista materiaalia:

Maa­ta­lous kai­paa tie­det­tä ja tark­kaa­vai­suut­ta

Mitä siellä oikein sanottiin? Jos tämä kohta, ja siihen liittyvä twiittiraporttti paikkansa pitävät, niin pahaa pelkään:

Lainaus
LUO­MUN OPIT
Professori Anna-Liisa Laineen mukaan luomuviljelyn tuotokset ovat usein jonkin verran teollisen maatalouden tuotoksia pienempiä, eikä siitä ei yksin ole ruoantuotannon pelastajaksi.

Sen mainitun twiitin mukaan hän olisi tuolla sanonut:

Lainaus
Anna-Liisa Laine: Luomun tehottomuus vs. tehomaataloustuotanto on tapauskohtaista, 0-25 % tehottomampaa  #HelsinkiSustainability#Tiede2017

Jos tuollaisista luvuista on lähdetty, niin varmasti luomussa on sitten paljon hyvää nähtykin (ja siihen tai ainakin sillä kokeiluun on maailmalla varaa).  Mutta ovatko nuo luvut tiedettä? Jonka keskeinen ja tunnusomainen piirre on pyrkimys pysyä tosiasioissa?*)

Outo yritys nähdä jotain pahaa Vihreässä vallankumouksessa, kaikesta huolimatta, näyttää tuon selostuksen mukaan vallinneen tuossa keskustelussa:

Lainaus
Moni asia olisi toisin ilman vihreätä vallankumousta. Uusien lajikkeiden, teollisten viljely- ja kastelumenetelmien sekä tehokkaiden lannoitteiden ja torjunta-aineiden yhdistelmä vaatii paljon, mutta tuottaa runsaasti ja taatumpaa satoa. Ruokaa monelle.

Vihreä vallankumous on vain osin vanhentunut. Nyt ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii fossiilisten polttoaineiden**) käytön hillitsemistä ja maan hiilivarojen huomioonottoa maataloudessakin. Maaperä ei kestä ylenmääräistä typpilannoitusta eivätkä ekosysteemit myrkkykuormaa. Yksipuoliset viljelyalat ovat alttiita kasvitaudeille.

Jotain uutta on etsitty. Joka näyttää kyllä olleen just sitä vanhaa:

Lainaus
Keinoja tosiaan tarvitaan luonnonmukaisuuden lisäksi sekä uusista teknologioista että teollisesta maataloudesta. Tuomas Mattila on sekä tutkija että luomuviljelijä. Hänen viljelemällään Kilpiän tilalla pellot ovat kiertoviljelyssä ja alati kasvipeitteisinä.
— Jokaiselle maanviljelijälle tekisi hyvää luopua typpilannoitteista ja torjunta-aineista. Sitten, kun on oppinut saamaan hyvää satoa ilman, voisi palata katkaisuhoidosta ja alkaa taas varovaisesti lannoittaa ja käyttää myrkkyjä, Mattila sanoo.

Nyt vasta huomasin, että keskustelun voi tuolta katsoa eli kuunnellakin. (Ei vaan millään viitsisi: koska olen niin laiska, en oikein jaksa katsoa telkkaria, edes netistä!  Iskee silmää)

Mutta sen jo tuosta selostuksestakin näki, että osa modernista tieteestä loisti ilmeisesti poissaolollaan: geenitekniikka!

______________


*) ja väite, että luomun tuotto on 0-25% tavanomaisesta, on lähempänä tosiasioita!
**) jonka ajatuksen taustalla varmasti on käsitys, että typpilanoitteen valmistus edellyttää fossiilisia raaka- ja polttoaineita, myös tulevaisuudessa. Mikä ei pidä paikkaansa. Mutta siinä kysymyksessä tulevaisuuden visiointi on taktisesti pysäytetty!
« Viimeksi muokattu: 19.04.17 - klo:06:34 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #125 : 20.04.17 - klo:07:08 »

Nyt Radio Mikkeli osaa jo kertoa tämän tulevasta luomukonferenssista:

Mikkelissä pohditaan maailmanlaajuisesti luomun tilannetta ruokajärjestelmissä

Yllätyksettömästi tämä uusi guru Reganold tullee kertomaan juuri sen, minkä hän on kertonut ennenkin:

Lainaus
Professori John P. Reganold tarkastelee luomuruoantuotannon kestävyyttä monipuolisesti huomioiden tuotantotavan ympäristövaikutuksia, taloudellista kannattavuutta, sosiaalista kestävyyttä sekä vaikutuksia sadon määrään ja laatuun.

- Vaikka luomutuotannossa satotasot jäävät yleensä alhaisemmaksi kuin tavanomaisessa tuotannossa, on luomutuotanto kannattavampaa ja ympäristöystävällisempää, toteaa professori John P. Reganold.

Ottaa esiin tuon taloudellisen kannattavuudenkin, vaikka se - koska se perustuu markkinointiin ja yhteiskunnan tukiin rikkaissa maissa - on maailmanlaajuisessa tarkastelussa täysin epärelevantti asia.
« Viimeksi muokattu: 20.04.17 - klo:07:17 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Jarrumies
Konkari
*****
Viestejä: 578


Profiili
« Vastaus #126 : 20.04.17 - klo:07:16 »


Mikkelin luomukonferenssin tiedot on tarkemmin netissä:
http://www.njf.nu/seminars/mikkeli2017
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #127 : 20.04.17 - klo:07:31 »


Nyt olisi mikkeliläisille opiskelijoille erinomainen paikka järjestää samanlainen mielenosoitus tälle konferenssille kuin USA:laiset opiskelijat järjestivät Vanhana Shivan luennolle. Ja jos tilaisuuteen liittyy kaikille avoin keskustelutilaisuus, mennä sinne, hankalia kysymyksiä esittämään.

Vaan löytyykö sieltä tuollainen porukka, jos suuri osa heistä on vartavasten tullut Mikkeliin luomuopintoja harjoittamaan? Ja kun luomun kannattamisesta näyttää siellä tiedotuvälineillekin (ja myös kaupungille jne.) tulleen jonkinlainen mikkeliläis-isänmaallinen asia?

Mutta ellei näin käykään, me tulemme varmasti ruotimaan tuon konferenssin annin. Jonka voi oikeastaan jo aloittaa tuosta ohjelmastakin, mutta varmasti sitten kun sen esitelmät ilmestyvät verkkoon.
« Viimeksi muokattu: 20.04.17 - klo:07:46 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #128 : 20.04.17 - klo:08:36 »

Tämän verran tuon konferenssin lähtökohdissa myönnetään (lihav. HJ):

Lainaus
The conference is organized along four transdisciplinary tracks:

Track 1. Tuning up sustainable organic production

Recent reviews suggest that organic agriculture is beneficial to the environment and promotes e.g. animal welfare in a wide context. However, there are still a number of sustainability challenges concerning organic agricultural and horticultural systems of today and organic farming is criticized for its, in many cases, lower yield performances. In this track we welcome research on all kinds of organic systems that contributes to solutions for more productive and sustainable organic farming.

Mutta vain tuon verran: tuohonkin oli lisättävä tuo "in many cases" eli luomusadot olisivat alhaisia vain "useissa (tai eräissä) tapauksissa"!

Josta kyllä tulee mieleen se Mark Twainin tokaisu juristeista, etteivät he suinkaan ole ahneita ja epärehellisiä, sellaisia on heistä vain ne 99%. jotka pilaavat muiden maineen.
« Viimeksi muokattu: 20.04.17 - klo:08:47 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #129 : 23.04.17 - klo:08:10 »

Tässä tekstissä tulee tuo tunnustuksellisuus hyvin esille:

Lainaus
Mikkelin yliopistokeskus (MUC)
4 days ago

Mikkelin NJF-luomukonferenssi antaa vastauksia, miksi kannattaa suosia luomua.

Mikkelissä kesäkuussa 2017 järjestettävä kansainvälinen luomualan NJF-konferenssi kokoaa yhteen ruokaketjun toimijoita maailmanlaajuisesti pohtimaan luomun tilannetta ruokajärjestelmissä. Konferenssissa puhuu useita kansainvälisiä johtavia luomututkijoita. Sekä professori John P. Reganold Washingtonin valtion yliopistosta että professori Gerald Rahmann nostavat esiin kysymyksen, miksi kannattaa suosia luomua.
« Viimeksi muokattu: 23.04.17 - klo:08:16 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #130 : 18.05.17 - klo:14:40 »

Sen kertakaikkiaan täytyy olla terveelistä:

Luomuruoan terveellisyys puhuttaa kansainvälisessä luomukonferenssissa Mikkelissä

Lainaus
[Professori Carola] Strassner korostaa, että luomutuotteiden terveellisyyden tarkastelussa olisi kiinnitettävä huomio yksittäisten elintarvikkeiden tarkastelusta koko ruokavalion tarkasteluun. Hän myös kehottaa miettimään koululaisten ruokailua: ‘Luomuruuan tarjoaminen koululaisille voi edistää terveellisen ruovalion omaksumista’, toteaa Strassner.

Ja sen vaihtoehdon vastaavasti täytyy olla epäterveellistä, vaikkei sitä (tyhmempi) ehkä heti huomaisikaan:

Lainaus
- Kemiallisten torjunta-aineiden ja lisäaineiden käytön vaikutuksia pitäisi tutkia usean sukupolven kokeissa, koska vaikutukset alkion- ja sikiönkehitykseen eivät näy vain aikuisilla tehdyissä vertailuissa.  Torjunta-aineiden ja lisäaineiden käytöllä saattaa myös olla negatiivisia vaikutuksia ravintomme mikrobistoon, joka heijastuu terveyteemme. Mikrobien monimuotoisuuden merkityksen ymmärtäminen voi avata meille aivan uudenlaisen ymmärryksen luomuruokavalion vaikutustavoista hyvinvointiimme, Raija Tahvonen avaa.

« Viimeksi muokattu: 19.05.17 - klo:03:05 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #131 : 03.06.17 - klo:06:08 »

Tämän kritiikin mukaan ei asia niin toisin ole USA:ssakaan ...

Sustainability myth: Stanford misleads students about organic farming’s reduced environmental impact

... vaan opetus näissä tietyissä kysymyksissä on Stanfordin yliopistossakin "tunnustustuksellista".

Eräänlaista opetusta tämäkin:

And that sophistry is by no means limited to one dormitory; all eight of Stanford’s major dining halls maintain an organic “dedicated teaching garden.”

Tällaisia omia luomupuutarhoja (opetustarkoitukseen) eivät taida Suomen opiskelijaruokalat ylläpitää, mutta hyvin useat niistä kyllä pitävät luomuruokaa korostetusti esillä ruokatarjonnassaan.
« Viimeksi muokattu: 03.06.17 - klo:06:18 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #132 : 20.06.17 - klo:02:57 »

Tieteellisyys kyllä näkyy Mikkelin kansainvälisessä luomukonferenssissa. Ainakin sen ensimmäisissä lehdistötiedotteissa, joissa väitteet ovat jopa äärimmäisen varovaisia.

Professori John P. Reganold puhuu luomusta vain osana ratkaisua:

Luomu 2000-luvulla – osana ruokaturvallisuuden säilyttämistä

Lainaus
Päättäjien on luotava otollinen ilmapiiri, jossa luonnonmukaiset ja muut innovatiiviset tuotantojärjestelmät voivat pyrkiä kohti aidosti kestävää tuotantotapaa. Tuotantojärjestelmien kehittyminen vaikuttaa maailman ruokaturvallisuuteen ja ekosysteemiin, eikä tehtävä ole helppo.

Tarvitaan siis jotain kokonaan uutta? Tiedotteessa ei täsmennetä, mitä nämä muut "innovatiiviset tuotantojärjestelmät" ovat. Geenitekniikkaa hyväksi käyttävä viljely ihan varmasti on innovatiivista, kelpaako se mukaan? Mutta varma hän on siitä, että luomulla on tässä paikkansa:

Lainaus
* Luonnonmukainen tuotanto voisi ottaa isompaa roolia maailman ruokatuotannossa. Yksi tuotantojärjestelmä ei kuitenkaan yksin pysty turvallisesti ruokkimaan koko planeettaa, Reganold huomauttaa.

Miksi? Tästä hän on myös varma:

Lainaus
Vaikka luomusadot ovat yleensä pienempiä kuin tavanomaiset, luomuviljely on viimeaikaisten tutkimusten mukaan kannattavampaa ja ympäristöystävällisempää. Luonnonmukaisesti tuotettu ruoka on vähintään yhtä ravinteikasta kuin tavanomaisesti tuotettu, eikä siinä ole torjunta-ainejäämiä.

Reganoldin kannattavuusargumenttia on täällä jo ihmetelty: jos luomutuotteet pystytään eri keinoin myymään kalliimpaan hintaan ja/tai tiloja tuetaan yhteiskunnan taholta enemmän, miten se tekisi luomuviljelystä "kestävämpää"? Ympäristöystävällisyyden suhteen "viimeaikaiset tutkimukset" antavat kyllä vähintäänkin ristiriitaista viestiä. Torjunta-ainejäämien puute alkaa kyllä olla argumenttina aika "väsynyt", tästä täällä jo usein esille tuodusta syystä:

10,000 times more pesticides ‘naturally’ in plants than synthetic residue on food

Ja kun nuo pienemmät sadot tuli myönnettyä, niin sitten huomio muihin asioihin (lihav. HJ):

Lainaus
Reganoldin mukaan globaalien ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan tuotantojärjestelmä, joka yhdistää luonnonmukaiset ja muut innovatiiviset tuotantojärjestelmät. Tämä yksin ei riitä, vaan lisätoimia tarvitaan aina ruokahävikin pienentämisestä kulutustottumusten muuttamiseen.

Tutkimusprofessori Raija Tahvosen mukaan ...

Luomun terveysvaikutukset puhuttavat – lisätutkimuksia tarvitaan

... terveysvaikutuksissa ei ole osoitettuja eroja - mutta ehkä niitä vielä lisätutkimuksissa löytyy? Ellei ennen, niin sitten sukupolvien yli ulottuvissa tutkimushankkeissa.

Lainaus
* Ruokavalioiden vaikutusta hyvinvointiin on tutkittava lisää erityisesti yli sukupolvien kestävissä tutkimushankkeissa, korostaa Tahvonen.

Jos ihmisiä tutkitaan, niin kauan saamme odottaa: sukupolvella kun yleisesti, mm. sukututkimuksessa, tarkoitetaan 30 vuotta.

Professori Carola Strassner tavallaan vesitti heti alkuun luomusanomansa, tuomalla esiin tämän taustafaktan:

Tuottaako luomuruokajärjestelmä terveellisempiä ruokavalioita?

Lainaus
* Eurooppalaisissa tutkimuksissa on todettu luomutuotteita käyttävillä kuluttajilla olevan yleensä myös ravitsemuksellisesti parempi ruokavalio. He siis syövät enemmän hedelmiä, kasviksia, kokojyväviljoja ja vähemmän lihaa, toteaa Strassner.

Ranskassa ja Saksassa luomukulutusta selvitetään kansallisen ravitsemustutkimuksen yhteydessä. Esimerkiksi Saksassa terveellisen ruokavalion, ravitsemustietämyksen ja terveellisen elämäntavan välillä on selkeä positiivinen yhteys.

Eli itse luomulla ei siis oikeastaan siinäkään ole välttämättä mitään tärkeää roolia.

Mutta kaikki kolme kyllä näyttävät silti olevan vakuuttuneita, että kyllä luomulla ja luomuviljelyllä jotain positiivista merkitystä täytyy olla.


PS. Konferensissa pidettyjä varsinaisia esitelmiä ei ole  laitettu helposti löydettäviksi. Linkki on  vain erääseen yleiseen tietokantaan, etsi sitten sieltä.
« Viimeksi muokattu: 20.06.17 - klo:03:53 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #133 : 21.06.17 - klo:07:27 »

Tätä nyt - helppoa, voi sanoa jopa helppohintaista - ratkaisua meille nyt tieteenä tarjotaan (lihav. HJ):

Lainaus
Reganoldin mukaan globaalien ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan tuotantojärjestelmä, joka yhdistää luonnonmukaiset ja muut innovatiiviset tuotantojärjestelmät.

Siitä puhui myös Touko Aalto v. 2015 SuomiAreena keskustelussa, jos tämän oikein ymmärrän:

Lainaus
Luomu- ja perinteisen tuotannon vastakkainasettelun aika ohi, molemmat ovat kehittyneet hyvään suuntaan. Olisikin hyvä jatkossa hakea ja hyödyntää parhaat viljelymenetelmät  molemmista.

Vaan mitenkä tuon teet, jos luomuviljelyn keskeinen määrittäjä on kieltäytyminen keinotekoisesta typpilannoitteesta. Ja siitä seuraava valtava tarve typensidontaan omistettuihin maa-alueisiin.

Se asia ei muutu, vaikka luomusadot muutoin saataisiin jopa samalle tasolle kuin tavanomaiset.*) Edelleen luomu tuhlaisi maailman viljelyalaa kauhistuttavalla tavalla. Kestämättömällä tavalla. **)

Se on, kuten amerikkalaisilla on tapana sanoa, "elephant in the room", luomuväelle. Kuten myös kompromissihaluiselle väelle asiassa.

_______

*) joka sekin asia on toivottoman kaukana, kuten vuosittaisista Suomen ja Ruotsin luotettavista luomusatotilastoista hyvin näemme: ei edes mitään trendiä siihen suuntaan!
**) joka kestämättömyys ei vielä niin selvästi näy, jos varsinainen luomuala arvioidaan vain n. 1 prosentiksi maailman viljelyalasta. Primitiivisen luomun tapaisen viljelyn osuus arvioidaan yleensä erikseen.
« Viimeksi muokattu: 21.06.17 - klo:08:45 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #134 : 22.06.17 - klo:06:27 »

Jopa olisikin ollut jotakin, ellei näin olisi käynyt:

Konferenssivieraille maistui luomu

Jos siis luomukonferenssiiin osallistuvat olisivatkin nyrpistäneet luomulle nenäänsä!

Hieman outoa on, että tuollaisessa (periaatteessa) tiedeuutisessa harjoitetaan noin estottomasti aivan tuotekohtaista piilomainontaa.

Tieteelisempää olisi ollut tarjota vieraille erilaisia ruokia sokkotestin säännöin - ja sitten laskea tuloksista, maistuiko vieraille ihan todella se luomu!  Virnistää

Mutta nyt näyttävät esitelmätkin ilmestyneen pdf-tiedostoina konferenssin nettisivulle:

http://www.njf.nu/seminars/mikkeli2017

PS. klo 8:30: Eivätpä ilmestyneetkään. Kyse onkin samoista lehdistötiedotteista, mutta englanniksi.
« Viimeksi muokattu: 22.06.17 - klo:08:28 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: 1 ... 7 8 [9] 10
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!