Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
18.11.17 - klo:04:35 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: [1] 2 3 ... 5
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Luomuviljely tavanomaisen maatalouden loisena  (Luettu 14679 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« : 06.11.13 - klo:06:42 »

Tästä asiasta - miten luomuviljely (puolisalaa) käyttää tavanomaisen viljelyn resursseja ja on niistä riippuvainen - on täällä siellä täällä ollut puhetta aiemminkin, mutta aloitetaan näin siitä oma keskustelunsa, kokonaiskuvan saamiseksi.

Välittömänä kimmokkeena tälle se, miten Evira taas kerran teki 4.11.2013 poikkeuslupapäätöksen siitä, miten nyt saa luomussa käyttää väliaikaisesti tavanomaista lisäysaineistoa (eli siemeniä ja taimia).

Jäiköhän tuossa päätöksessä yhtään Suomessa viljeltävää kasvia mainitsematta. Periaatteessa on näin:

Lainaus
Luomutuotannossa on käytettävä luonnonmukaisesti tuotettuja siemeniä ja taimia aina, kun niitä on saatavissa

Mutta näillä poikkeusluvilla sitten mennään. Paikallinen ELY:kin voi näitä poikkeuksia myöntää.

Mutta ilmiö on nimenomaan laajempi. Ravinteita se koskee eritoten, mutta ilmenee muussakin. Keskustelu näin avattu.
« Viimeksi muokattu: 06.11.13 - klo:08:29 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #1 : 07.12.13 - klo:08:25 »

GMO Pundit esittelee ranskalaisen tutkimuksen asiasta. Missä määrin luomuviljely tukeutuu ravinnevirtoihin tavanomaisesta viljelystä:

To what extent does organic farming rely on nutrient inflows from conventional farming

Asia riippui monista seikoista, kuten siitä, oliko tilalla eläimiä jne, mutta keskiarvotulokset olivat nämä:

"Our results showed that on average, inflows from conventional farming were 23%, 73% and 53% for nitrogen, phosphorus and potassium, respectively."

Eli keskimäärin luomutila "varasti" tavanomaiselta tilalta 23% typestään, 73% fosforistaan ja 53% kaliumistaan.

Tulos on hyvin linjassa mm. ruotsalaisten tutkimusten kanssa.

Tutkijat korostavat, aivan oikein, että näitä lukuja on tarkasteltava, kun arvioidaan luomun roolia maatalouden (maailmanlaajuisessa) kehittämisessä.

Onkohan asiasta suomalaisia tutkimuksia?
« Viimeksi muokattu: 07.12.13 - klo:08:50 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #2 : 07.12.13 - klo:15:24 »

Ruotsalaiset SLU:n tutkijat toivat esiin sen, miten luomutila voi saada ravinteita tehoviljelyltä jo itsessään,  varsinaisesti niitä naapureilta hakematta: kun tilaa on vuosia teholannoitettu - ja varsinkin, jos on ylilannoitettu - niin ainakin fosforin ja kaliumin osalta näitä ravinteita pellossa saattaa sitten kohtuullisessa määrin riittää jopa (äärimmillään) pariksi vuosikymmeneksi, sen jälkeen, kun tila "siirtyy" luomuun.

Tuolla toisessa keskustelussa esiintuotu luomutila, josta on tietoa tässä artikkelissa, saattaa olla tällainen tapaus. Siitähän kerrotaan:

Lainaus
Noin viisitoista vuotta sitten Tyynelän tilalla Joutsenossa oltiin huolissaan. Tilalla oli lypsykarjan lähdön jälkeen viljelty yksipuolisesti viljaa jo vuosikymmeniä, mutta sadot alkoivat pienentyä. Pelloille ajettiin kalliita lannoitteita, mutta tuotanto ei kasvanut.

Artikkelista ei selviä, koska tuo lannoiteiden syytäminen lopetettiin - eikä sekään, olisiko ko. maaperän lannoitetarvetta analysoitu, yritetty kunnolla selvittää, mistä tuo satojen pienentyminen johtui. Mutta siinä tulee kerrottua, että ko. peltoihin on kauan laitettu paljon keinolannoitteita. Jos kasvit eivät ole niitä hyödyntäneet, niin ainakin osa siitä on jäänyt maaperään. Eli ainakin osa ko. luomutilan ravinteista on saatu aiemmasta tehoviljelyvaiheesta.

Myöskään tuo naapurilta lainaaminen ei ole ko. tilalle vierasta:

Lainaus
Koska jotain piti keksiä, alettiin Tyynelässä kokeilla eloperäistä lannoitusta, eli naapuritilalta lehmän lantaa ja kompostia sekä kiertoviljelyä, eli kasveja viljeltiin eri vuosina eri pelloilla. Mitään suunnitelmaa luomusta ei Tyynelässä vielä ollut.

Yhteydestä päätellen varmaankin tätä lainausmenettelyä on jatkettu myös luomuvaiheessa, eli näitä panoksia on edelleen saatu naapuritilalta.

Mutta onko tuo naapuritila luomutila? (Rohkea arvaus: ei ole.)

« Viimeksi muokattu: 08.12.13 - klo:08:13 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #3 : 08.12.13 - klo:07:07 »

Jos rahasta, vaikkapa suurten ikäluokkien eläkkeistä, olisi kyse niin tuollaisten em. prosenttien kohdalla puhuttaisiin kyllä - kestävyysvajeesta.

Aivan varmasti luomuviljely jotenkuten onnistuisi ilman näitä ulkopuolisia ravinnepanoksiakin. Mutta mikä olisi satotaso silloin?

Eviran ohjeissa asiasta on kyllä tällainen kosmeettinen lisävaatimus asialle ...

Lainaus
"Käytettäessä tavanomaista lantaa on huolehdittava siitä, että luovuttavalla tilalla on enintään 2 eläinyksikköä / käytössä oleva peltohehtaari.
"

... mutta periaatteessa siis tavanomaisen lannan käyttö on sallittua.

Jotenkin siis keinolannoitteet "puhdistuvat" lehmän ruoansulatuselimistössä luomuun sopiviksi.

Tästä eri maiden luomunormien taulukosta ilmenee, että joissakin maissa on asetettu rajoituksia tavanomaisen lannan prosentti- ja/tai kilomäärille, mutta koko EU:ssa ei tällaisia tiukkoja määräyksiä ole, vaikka jopa asian kieltämistäkin on ehdotettu (ja käsittääkseni ihan luvattukin, tulevaksi voimaan joskus tulevaisuudessa). Suosituksia on lisäksi siitä, että jos luomulantaa vain on saatavissa, sitä on ensisijaisesti käytettävä. Mutta riittääkö luomutiloilta lantaa toisille luomutiloille myytäväksi?

***

Tätä vänkäämistä tässä ei pidä tietystikään ymmärtää niin, että meillä olisi yleisesti jotain sitä vastaan, että ylimääräistä lantaa kuljetetaan toisille tiloille.  Ei, ihan päinvastoin, kaikki ravinteet pitää saada kiertoon! Ihan kaikki!
« Viimeksi muokattu: 08.12.13 - klo:09:09 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #4 : 08.12.13 - klo:14:04 »


Suomen MTT:lläkään ei ole kovin monia pitkään luomussa olleita koetiloja, kertoo tämä uutinen vuodelta 1999:

Valtion koetila luomulle

Lainaus
Valtion omistamien luomutilojen lukumäärä voidaan laskea vielä yhden käden sormilla, mutta jokainen kehitys alkaa nollasta.

Mutta siis kuitenkin joitakin on. Kun näillä ei ole toiminnassaan viljelijän välittömään toimeentuloon liittyviä ongelmia, voisi kuvitella, että näillä olisi pyritty "puhdasoppiseen" luomuviljelyyn, eikä olisi lainattu (edellä kuvatulla tavalla) tuotantopanoksia tavanomaiselta viljelyltä?

***

Yritin saman tien googlata haulla "suomen vanhin luomutila", mutta tuloksia ei tullut. Mikähän se on, mitähän "ravinnepolitiikkaa" se on harrastanut ja miten sillä nyt menee?

Matti Pekkarisen "Luomu-pikakurssi"-sivulta löydämme tiedon, että v.  1990 luomutiloja oli vajaat 700. Paljonko niistä on yhä mukana pelissä? Kun toisaalta tiedämme, että luomuun mennään ja sitten siitä pois tullaan aika helposti, paljonkohan on Suomessa sellaisia luomutiloja, jotka voisivat sanoa sitä olleensa tuon n. 20 vuotta? Tai edes 10-15 vuotta? Käymättä välillä "lähtöruudun" eli tehoviljelyn kautta?

tallennettu
Jarrumies
Konkari
*****
Viestejä: 576


Profiili
« Vastaus #5 : 08.12.13 - klo:16:42 »

Biodynaamiset tilat kuuluvat Suomen vanhimpiin luomutiloihin.

Itse vierailin Labbyssä parinkiin otteeseen jo 1980-luvun lopussa. Se siirtyi luomuun 1988 virallisesti. Olin jo silloin erittäin kriittinen luomun suhteen.
http://www.labby.fi/

Rekolan Biodynaaminen maatila
www.rekolabiodyn.fi/‎
Lainaus
Rekolan Biodynaaminen maatila sijaitsee Kangasalan Raikussa. Tilalla on viljelty Biodynaamisesti jo vuodesta 1977 lähtien.

http://frookynanherkku.fi/kauppa/rekolan-tila-m-47.html
Lainaus
Rekolan biodynaaminen maatila sijaitsee Kangasalan Heponiemessä. Agronomi Kalervo Rekola aloitti tilalla biodynaamisen viljelyn jo 1970-luvun alussa. Tavoitteena oli omavarainen ja monipuolinen tilakokonaisuus. Näin haluttiin säilyttää maan hedelmällisyys ja taata tilatuotteiden korkea laatu. Biodynaaminen viljely on vanhin luonnonmukaisen viljelyn suuntauksista, ja se on lähtöisin monivaikutteisesta kulttuurin kehityshankkeesta, jonka alullepanijana oli Rudolf Steiner.

http://www.luomulaatikko.fi/tietoa_viljelysta
Lainaus
Biodynaaminen viljely
Biodynaaminen viljely on vanhin luonnonmukaisen viljelyn suuntauksista. Se on lähtöisin monivaikutteisesta kulttuurin kehityshankkeesta, jonka alullepanijana oli Rudolf Steiner. Viljelijät kääntyivät hänen puoleensa huolestuneina siemenviljan ja ravinnon laadun heikkenemisestä. Steiner piti Saksassa vuonna 1924 esitelmäsarjan, joka nykyään tunnetaan Maatalouskurssin nimellä.
Biodynaaminen viljely perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön. Maan hedelmällisyyttä vaalitaan kompostoinnin, viherlannoituksen, vuoroviljelyn ja biodynaamisten ruiskutteiden (preparaattien) avulla. Kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita ei käytetä.

Biodynaaminen on lyhenne sanasta biologis-dynaaminen. Biodynaamisen viljelyn ekologia ulottuu \"siniseltä planeetaltamme\" aina auringon ja tähtitaivaan kosmisiin ulottuvuuksiin. Työskentely maataloudessa asettuu osaksi luonnon suuria rytmejä.
« Viimeksi muokattu: 08.12.13 - klo:16:49 kirjoittanut Jarrumies » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #6 : 08.12.13 - klo:18:05 »

Kun biodynaamisia tiloja on Suomessa 15 kappaletta, voisi joku mm-kandi tehdä niistä kaikista pro gradun, aiheenaan niiden peltojen tuottavuus ajan myötä. Saakohan Demeter-sääntöjen mukaan ostaa lantaa ja kompostia tavanomaisilta tiloilta?
« Viimeksi muokattu: 09.12.13 - klo:04:45 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Matti Pekkarinen
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 465


Moi


Profiili WWW Sähköposti
« Vastaus #7 : 09.12.13 - klo:06:55 »

Veripalvelu sulkee keräyspisteitään. Tässä yhteydessä (ihmiskehon tuotteiden keräyksestä) tulee väistämättä mieleen (luomu-)ravinteiden haaskaus siinä, että ihmisten jätöksien ravinteita ei palaudu pelloille. Tässäpä olisi luomulle profiilin noston mahdollisuus: Perustakaa ravinteiden kierrätystä tukemaan keräyspisteitä, tarkoin valvottuja luomukäymälöitä, joista luomutilat sitten voisivat hakea aromikkaita luomumakkikuormia pelloilleen.

Suoraan jätevesilaitoksiltahan ei tietenkään voi luomupelloille kakkaa kuskata. Sehän on vain aivan tavanomaista paskaa. Pitää olla luomusertifioitua. Ja luomuviranomaisen valvonnassa tapahtuvan henkilökohtaisenkaan luovutuksen kohdalla tietenkään kaikkien kansalaisten ei voida antaa kantaa "kortta" kekoon. Jos vaikka on syönyt gm-ruokaa vaikkapa Valloissa käydessään, on kuukauden karenssiaika vaadittava. Mutta muutoin, tuntien luomusääntöjen joustavuuden, riittänee, että on joskus syönyt luomuruokaa, tai ainakin aikonut. Näin turvataan arvokkaan ruskean kullan riittävä saanti pelloille.

Voin jo silmissäni nähdä kansalaisten pitkän jonon kiemurtelemassa aamuisin odottamassa luovutuspisteen ovien avautumista. Kovin työläs ja hidas byrokratia, kelpoisuusasiaa selvitettäessä, on haitaksi sekä keräilyn onnistumisen että myös hygienian ja yleisen viihtyvyyden kannalta. Ehkä voitaisiin ottaa käyttöön samantapainen menettely kuin on mm lentomatkustuksen lähtöselvityksessä, jonka voi tehdä etukäteen netissä. Ettei käy niin, että kun muodollisuudet on selvitetty, onkin jo liian myöhäistä.
« Viimeksi muokattu: 10.12.13 - klo:14:00 kirjoittanut Matti Pekkarinen » tallennettu

Hyvin menee, mutta menköön.
http://mattipekkarinen.net
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #8 : 11.12.13 - klo:19:45 »


Minulla mielestäni oli jo kerran tallessa linkki tutkimukseen, jossa osoitettiin, miten yksittäisiä luomutiloja suojelee tuholaisilta se, että ne ovat suuressa tavanomaisten tilojen "meressä". Joilla tavanomaisilla tiloilla tietysti käytetään niitä tavanomaisia konsteja, kuten torjunta-aineita.

Mutta hukkasin sen. Nyt en löytänyt enää ko. tutkimusta. Google tarjoaa mieleen tulevilla hakusanoilla lähes vain linkkejä sellaiislle sivuille, jossa varoitellaan ympäröivien tavanomaisten tilojen haitoista (muuten erinomaisille) luomutiloille.

Yhden linkin sentään löysin:

http://www.sussex.ac.uk/spru/research/kplib/archives/scale/research

Lainaus sieltä:

Lainaus
Farms cannot be treated independently of their context; organic farms that are surrounded by conventional agriculture may receive indirect protection from insect pest or weed infestations by their neighbours’ practices.

Mutta tuokin oli "may" eli saattaa olla niin, mutta ei lähdettä mihinkään tutkimukseen asiasta (ja tuossa mainitussa tutkimuksessa itsessään se jäi tuolle "may"-tasolle - hyvä tietysti sekin ...).

Eli jos joku löytää ...
« Viimeksi muokattu: 11.12.13 - klo:20:05 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Matti Pekkarinen
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 465


Moi


Profiili WWW Sähköposti
« Vastaus #9 : 11.12.13 - klo:20:25 »

Kyllä tämä asia on käytännössä nähty:
1) ravinteita on yleensä oikein viljellysä maassa suunnilleen riittävästi ehkä 10 v luomuilua varten. Ja tuethan juoksevat sittenkin: http://mattipekkarinen.net/syksylu.htm
2) rikkakasvit : http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=40.msg4267#msg4267 ja http://mattipekkarinen.net/kasvisivut/vilrikka.htm
3) taudit?
tallennettu

Hyvin menee, mutta menköön.
http://mattipekkarinen.net
Matti Pekkarinen
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 465


Moi


Profiili WWW Sähköposti
« Vastaus #10 : 14.12.13 - klo:16:47 »

Aikamoista loisimista on sekin, että nautitaan extrakorkeat tuet, eikä tuoteta yhteiskunnalle mitään:
http://mattipekkarinen.net/2013-/luomupellavaa.htm
ja http://mattipekkarinen.net/syksylu.htm
tallennettu

Hyvin menee, mutta menköön.
http://mattipekkarinen.net
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #11 : 14.12.13 - klo:19:45 »

Niinpä muuten on.

Onko MMM:llä ja/tai valtionvarainministeriöllä jotain kokonaisarviota, mitä tämä "lysti" maksaa "nettona"?

Nythän kaikkea ruoantuotantoa jossain määrin tuetaan, valtion varoista. Erilaisista syistä.

Mutta jos luomua tuetaan enemmän - niinkuin on laita - niin silloin kustannuksia tavallaan siirretään tavanomaisen ruoan kuluttajillle?

Rinnakkain:

- tavanomainen syöttää suomalaisia näin (€, %), maksaa näin (€, %)
- luomu syöttää suomalaisia näin (€, %), maksaa näin (€, %)


***
 
Vielä vähän yleisemmällä tasolla: jos moderni tehoviljely pitää yleisesti ruoan hinnat kohtuullisina, niin sitten erilaisilla ruokaseikkailijoilla on varaa ostaa jotain luomuna. Tämä asenne on mm. nuorten (opiskelijoiden ym.) nettipalstoilla yleinen. Jolloin tässäkin asetelmassa luomu on tavanomaisen loinen - eli sitä ei olisi, ellei sitä halvempaa tavanomaista olisi, siinä rinnalla.

Tähän liitttyy myös tuolla jo toisaalla esitettu vaatimuksemme, että jos eduskunta on hyväksynyt luomun lisäämistavoitteen, niin kaiken eduskunnan ravintolassa tarjottavan pitäisi olla luomua - lisähintoineen. Eikä vain sitä luomuteetä, jotain sämpylää tms. pientä.

Että väärin, koska joku eduskunnasta ei ehkä luomua kannata? Kyllä, jos ensimmäinen tällainen kansanedustaja julkisuudessa olemassa olevaksi ilmoittautuu!  Virnistää

***

Oikeastaan tämä nyt vasta hahmottuu! Eli paradoksaalisesti kohta esitämme - me - julkisen vaatimuksen luomuruoan lisäämisestä!?
« Viimeksi muokattu: 14.12.13 - klo:21:21 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #12 : 15.12.13 - klo:14:09 »

He kyllä tietävät tämän itse:

Ravinnetalouden suunnittelu, Mikkeli

Lainaus
Ravinnetalouden hallinta on merkittävä viljelyn haaste. Pyrkimys vähentää riippuvuutta tilan ulkopuolisista ravinnelähteistä on perusteltua sekä omavaraisuuden lisäyksen että ympäristön kannalta
tallennettu
Jarrumies
Konkari
*****
Viestejä: 576


Profiili
« Vastaus #13 : 06.02.14 - klo:22:49 »

Kirjan
Organic Crop Production - Ambitions and Limitations,
Kirchmann, Holger; Bergstrom, Lars (Eds.), 2009

luku 3 on netissä kokonaisuudessaan:
Chapter 3
Can Organic Crop Production Feed the World?
Holger Kirchmann1, Lars Bergström1, Thomas Kätterer1, Olof Andrén1 and Rune Andersson

http://pub.epsilon.slu.se/3514/
ja tuolta pdf.

Loisimisesta (s. 9 nettiversiossa, kirjassa sivu 46):

Lainaus
A more thorough examination of the organic systems in the USA revealed that the total
amount of nutrients applied was as high as or even higher than that in comparative conventional
systems (Teasdale et al., 2000; 2007; Porter et al., 2003; Denison et al., 2004; Sanchez et al.,
2004; Pimentel et al., 2005). Similar nutrient application rates have also been reported in other
publications dealing with organic cropping systems in the USA (Lockeretz et al. 1980; Liebhardt et
al., 1989; Clark et al., 1999). Instead of the inorganic fertilisers that are used in conventional
systems, organic farmers in the USA purchase manure, compost, food waste, etc., to satisfy crop
nutrient demand and improve soil fertility. However, the critical point is where this manure and
compost originate from, i.e. whether the amount of manure or compost applied is sustained by the
organic systems or whether it mainly originates from off-farm, non-organic production
. In the case
of the USA studies, supply of nutrients to organic production was higher than removal, showing that
nutrients were purchased, to a large extent from conventional systems as pointed out above. One
can therefore conclude that high organic yields can only be achieved if there is an excess of
manure/compost, or if other products can be transferred from conventional to organic production.
As long as conventional production is the dominant form, this is possible. However, the results are
not representative of conditions where modern conventional agriculture is scarce, such as in Africa
or in areas completely converted to organic farming
.

« Viimeksi muokattu: 06.02.14 - klo:22:57 kirjoittanut Jarrumies » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #14 : 07.02.14 - klo:07:20 »

Sain tuon Kirchmannin ym. kirjan lopulta omakseni (lahjaksi, itseasiassa). Kirjassa on seuraavilla sivuilla (s. 47 alk.) yhteenvetotaulukkoja,  jotka vahvistavat sen, että ainakin ko. amerikkalaisilla luomutiloilla ravinteita (typpeä) on täytynyt virrata pelloille ulkopuolelta.

(Ja muuten lisätietona, että sato suhteessa lisättyyn typpeen oli luomussa keskimäärin huomattavasti pienempi! Mutta tästä tiedosta voinee jatkaa  hyötysuhdeosiossamme)

Mitähän tietoa Suomesta on tästä ulkopuolisten ravinteiden (lannan ym.) käytöstä? Kun asia kuitenkin on luomussa jossain määrin säädelty, luulisi, että luomuvalvonnan yhteydessä asia kirjattaisiin valvontaraportteihin.

Jos ja kun valvontaraporteissa on yksilöivä tilatieto, niin taas voisi rääkätä tietokoneita, ja katsoa, näkyisikö noiden ulkopuolisten ravinteiden käyttö satotasossa ...

Mutta ilman tätä ristiintaulukointiakin, summatieto ko. panosten kokonaiskäytöstä Suomen luomutiloilla olisi jo valaiseva.
« Viimeksi muokattu: 07.02.14 - klo:08:04 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: [1] 2 3 ... 5
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!