Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
18.11.17 - klo:04:50 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 2 [3] 4 5
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Luomuviljely tavanomaisen maatalouden loisena  (Luettu 14685 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #30 : 18.11.14 - klo:04:57 »

Välittömänä kimmokkeena tälle se, miten Evira taas kerran teki 4.11.2013 poikkeuslupapäätöksen siitä, miten nyt saa luomussa käyttää väliaikaisesti tavanomaista lisäysaineistoa (eli siemeniä ja taimia).

Miksi muuten näin - kun Vandana Shiva ja muutkin aktivistit huutavat, GMO:sta puheenollen, miten viljelijät ovat ikiaikaisesti säilyttäneet osan sadostaan siemenviljaksi, eikä tätä perinnettä ja oikeutta saa Monsanto tms. uhata? Tässä Jussi Tammisolan minulle mailissa lähettämä yksi selitys:

Lainaus
Monesti rikkakasvien siemeniä ei jälkeen päin ole mahdollista saada puhdistetuksi pois luomusadosta (esimerkkinä jauhosavikan ym. siemenet luomurypsin siemensadossa,  mistä johtuu, ettei luomu pysty tuottamaan edes omaa kylvösiementä rypsinviljelyyn, vaan toistuvilla erikoisluvilla saadaan aina vain käyttää tavanomaista kylvösiementä).
 
« Viimeksi muokattu: 18.11.14 - klo:05:13 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #31 : 18.11.14 - klo:06:36 »

Tuoreessa Suomen Siipikarjaliitto ry:n julkaisussa (tekijä Ulla Holma, 30.10.2014) ...

Luomubroilerituotannon hyvät käytännöt

... annetaan luvussa, jossa on yleisiä ohjeita, ja siinä ohjeissa luomurehuista tällainen tieto (s. 6):

Lainaus
Tavanomaiset rehut

Poikkeussäädös: Tavanomaisia valkuaisrehuja voidaan käyttää 31.12.2017 saakka maksimissaan 5 % vuosittaisesta (12 kk:n jakso) maatalousperäisten rehujen sisältämästä kuiva-aineesta. Päiväannoksesta laskettuna tavanomaisten rehujen osuus ei saa ylittää 25 %.

Kestävästä kalastuksesta saadun kalajauhon käyttö on sallittu. Kalajauho ei ole maataloudesta peräisin eikä sen määrää lasketa mukaan tavanomaisen rehunosuuteen.
Tavanomaisen melassin, mausteiden ja yrttien käyttö (koskee luomutuotantoon soveltuvien rehujen valmistusta) on rajoitettu luomutilalla enintään 1 %:iin vuosittaisesta (12 kk jakso) rehuannoksesta. Rehuannos lasketaan eläinlajikohtaisesti maatalousperäisten rehujen kuiva-aineesta. Luomutilan tulee pitää rehunkirjanpitoa tavanomaisten rehujen määrästä.

Kun tuo poikkeuslupa koskee noinkin pientä määrää (5%) niin mikähän lienee se syy, että tällainen poikkeussäännös ylipäänsä on olemassa? Onko kyseessä järjestely, jossa hätätilanteessa voi käyttää tavanomaistakin rehua, ilman että menettää luomustatuksen?

Hiukan kieltämättä myös tulee mieleen, miten luotettava tällainen "rehunkirjanpito" käytännössä on?
« Viimeksi muokattu: 18.11.14 - klo:06:52 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #32 : 26.11.14 - klo:07:42 »


Tai sitten ei. Tästä Pro Luomun selostuksesta Luomufoorumista (lihav. HJ):

Lainaus
Mauperonilta kysyttiin mm. luomukotieläintilojen rehuomavaraisuuden nostosta ja luomurehujen seleenitäydennyksestä. Lisäksi huolta herätti vaatimus kaiken kylvösiemenen luomulaadusta.

Mauperon vakuutti kyselijöille, että komissiossa ollaan tietoisia näiden vaatimusten Suomelle aiheuttamista ongelmista.

Oliko siinä lupaus, että kyllä jatkossakin joustetaan ja poikkeuslupia annetaan?

Ainakin nyt vielä asiassa löytyy kaivattua joustavuutta:

Orgaanista seleeniä saa lisätä luomueläinten rehuun

Lainaus
– Ryhdymme nyt kansalliseen poikkeusmenettelyyn, joka perustuu kansalliseen eläinten hyvinvointilainsäädäntöön, maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo kertoi tänään Seinäjoella luomuseminaarissa.
(lihav. HJ)

Paljonkohan tästä orgaanisesta seleenistä sitten on peräisin tehoviljelyn puolelta, ks. vaikka tänne, josta lause:

Lainaus
Pelloille lannoitteena levitettävä seleeni on epäorgaanista seleeniä, mutta kasvit muuttavat sen orgaaniseen muotoon.

Tästä toisesta lähteestä (Eeva Kuusela, dia 22) voimme lukea:

Lainaus
Itä-Suomen yliopiston kokeessa ilmeni, ettei omavaraisen luomutilan karjanlanta- tai kompostilannoitus turvaa viljelykasvien seleenin saantia (Kyllönen 2010)

Mutta kuitenkin (dia 32 eteenpäin) kerrotaan seleenihiivasta, jota käyttämällä luomutila ei sitten olisi tässä asiassa tavanomaisen viljelyn loinen. Vaikka eräässä mielessä "keinolannoitteita" sitten käyttäisikin.
« Viimeksi muokattu: 29.01.15 - klo:17:13 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #33 : 06.01.15 - klo:12:37 »

Täällä Helsingin Itäkeskuksen kieppeillä kun asun, tuli paikallisten kanssa juttua siitä, miten eräs tietty Nyman, joka oli suurpukari ja organisaattori viiinan salakuljetuksessa 1920-luvulla, sai onnistuneesti rahansa pestyä ostamalla peltoa, täältä. Itäkeskuksen ostoskeskuksen tontti muistetaan paikallisen vanhemman väen keskuudessa vielä Nymanin peltoina - eli hän myi ne aikanaan Helsingin kaupungille.

Näin(kin) rahanpesu voi onnistua.

Ehdotan suomenkieleen toista käsitettä, keskusteltaessa luomuviljelystä: lannoitteenpesu.

Siihen ei tarvita monimutkaisia pankki- ym. operaatioita. Helpoimmillaan riittää lehmä.

Jollaisia muuten itse näin ko. pelloilla n. 1971, ajaessani bussilla tästä ohitse. Kyseinen Nyman ei kuitenkaan tiettävästi syyllistynyt luomuviljelyyn ...  Virnistää
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #34 : 29.01.15 - klo:08:02 »

Toisen kerran samasta asiasta, nyt uudella lähteellä.

Nyt sitten on annettu lupa siihen, että luomueläinten rehuun voidaan lisätä "orgaanista seleeniä". Mutta mistä ja miten tämä orgaaninen seleeni (seleenihiiva eli selenometioniini) muodostuu ja tulee Suomessa? Minulla on nyt aavistus, että sekin saattaa tulla tehoviljelyn puolelta, alunperin. Aavistus, ei ihan varma tieto.

Tässä Yaran lehdessä ss. 20-21 kerrotaan seleenistä. Senkin mukaan viljelyskasvit ottavat maasta epäorgaanisen seleenin ja muuttavat sen orgaaniseksi.

Nyt (ihan arkijärjellä) se voisi mennä näin: tehoviljeltyyn peltoon "syydetään" lannoitteita, joihin Suomessa on lisätty seleeniä (kun sitä ei maaperässä kyllin ole). Kasvit muuttavat sen "kosheriin" muotoon. Korjataan tehopellon sato, josta sitten Yara tai muu valmistaja rikastaa luomurehuihin lisättävän selenometioniinin.

***

Toiseen keskusteluumme viitaten, kyllä näin pitää menetellä, kyllä luomulehmienkin - nehän eivät ole isäntäänsä tai emäntäänsä valinneet - pitää saada seleeninsä, ilman sitä eläimet sairastuvat ja kärsivät. Mutta tällainenkin näkökulma asiassa on.
« Viimeksi muokattu: 29.01.15 - klo:12:46 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #35 : 03.02.15 - klo:13:34 »


Päätin kysyä eräältä tätä orgaanista seleeniä sisältävää luomurehua tuottavalta suomalaiselta firmalta (jonka nimellä ei tässä nyt ole väliä), mistä se seleeni tulee. Kiitettävästi he vastasivat. Mutta vastaus oli se, että se tulee eräältä firmalta - Ranskasta. Nyt menee liian työlääksi, pitäisi selvittää miten ja mistä tämä ranskalainen firma seleeninsä saa. Saanko luovuttaa tässä "tutkivassa journalismissani"?

Vaikka tämän seleeninsaannin vertailun pohjalta Ranskassa ei varsinaista seleeniongelmaa olisi? Eli jos tämä "orgaaninen seleeni" tuodaan sieltä, se voisi olla kaikin puolin "kosher"?
« Viimeksi muokattu: 03.02.15 - klo:14:07 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #36 : 10.06.15 - klo:09:25 »

Muistaakseni Kirchmannin ym. kirjasta löytyi myös arvio, miten n. 20% luomuviljelyn osuus maassa *) on eräänlainen "kriittinen" raja, sen jälkeen tämä luomun ravinnetalous alkaa merkittävästi tai jopa kiihtyvästi heikentyä?

Tämä asia tuli mieleeni tästä Jarrumiehen puheenvuorosta, tuolla toisaalla. Ruotsalaiset nyt siis - erilaisista syistä - "jarruttavat" jo 17% kohdalla, siis ennen kuin ko. raja tulee vastaan?

Muistatko, löydätkö, Jarrumies - kun myös omistat ko. kirjan - tuota kohtaa?

_____________

*) tarkoittaa tässä aluetta, jolla ravinteita voi lainata. Mm. Hollanti kuuluu tässä mielessä Saksaan, koska se vie suunnattomia määriä lehmiensä lantaa sinne.
« Viimeksi muokattu: 10.06.15 - klo:09:34 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #37 : 15.06.15 - klo:14:18 »

Biodynaamiset tilat kuuluvat Suomen vanhimpiin luomutiloihin.

Itse vierailin Labbyssä parinkiin otteeseen jo 1980-luvun lopussa. Se siirtyi luomuun 1988 virallisesti. Olin jo silloin erittäin kriittinen luomun suhteen.
http://www.labby.fi/
[...]

Nyt tässä Luomuliiton 30-vuotisjuhlauutisessa itse "pukki kaalimaan vartijana" (so. maatalousministeri Kimmo Tiiilikainen, ko. liiton puheenjohtaja  1995-1998) antaa puheessaan tämän tiedon:

Lainaus
– Suomen liittyminen Euroopan Unioniin sysäsi Suomen luomuviljelypinta-alan kasvuun. Nyt 10 prosentin rajapyykki on saavutettu.

Siinä tiedossa luultavasti on se prosenttiyksikön luomulisä (tai sitten ei, mikä vielä pahempi!), mutta tähän halusin nyt uutisessa kiinnittää huomiota:

Lainaus
Luomutuottajia on nyt yli 4300, kun Luomuliiton perustamisvuonna 1985 heitä oli alle viisikymmentä.
(lihav. HJ)

Niinpä:

a) tämä hullutus on maassamme todellakin hyvin uusi (so. ei mitään perinteistä, tullut siis lopulta EU:n myötä) ja
b) sellaisia tiloja, jotka olisivat olleet hyvin (tai noinkin) pitkäaikaisesti luomuviljelyssä, on siten äärimmäisen vähän

Ninpä tuottojen pitkäaikainen ja reilu (eli objektiivinen) vertailu taitaa Suomessa olla yksinkertaisesti mahdotonta. Kun tästä voi päätellä, että aivan valtaosa ko. tiloista on väistämättä "nauttinut" tehotilojen jälkivaikutuksista. Saanut siis nauttia sekä tehoviljelyn fosforin ja kaliumin että EU:n tuet!
« Viimeksi muokattu: 29.04.16 - klo:08:50 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #38 : 13.10.15 - klo:17:18 »

Tämä Rekolan tila (mainittu edellä  08.12.13), tässä kehuskelussaan, suorastaan "kaivaa verta nenästään", eli siis sitä, että tilasta tehtäisiin tarkka, tieteellinen ravinnevirtojen analyysi:

Rekolassa ei myrkytetä – kasvisten maku tulee puhtaasta maasta

Lainaus
– Lanta. Se on se salaisuus nelivuotisen viljelykierron lisäksi, paljastaa puutarhuri Henri Murto hymyillen.

Biodynaamisella tilalla on suljettu kierto. Yksinkertaisuudessaan karjan lannalla ravitaan maata, jossa kasvavat kasvit, joita karjakin taas syö. Kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita ei käytetä, vaan maata hoidetaan sekä lannalla että maalle hyvää tekeviä kasveja vuorovuosin kasvattamalla.
« Viimeksi muokattu: 13.10.15 - klo:17:25 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #39 : 19.01.16 - klo:08:17 »

Tässä Safkatutkan artikkelissa olisi tietysti roimastkin kritisoitavaa ...

Viisaasti viinikaupoilla: luomu ei aina ole juomavaihtoehdoista luonnonmukaisin

... mutta poimitaanpa sen sijaan sieltä tämä tieto:

Lainaus
– Suurin osa edullisista luomuviineistä tulee suurilta tiloilta, joissa mahdollisesti vain yhdellä linjastolla keskitytään luomuun.

Jos tuolla kerrotaan, että luomuviinit viljelläänkin noilla suurilla tiloilla tavanomaisen seassa, vaikka erikseen, osaa tietysti kuvitella, miten tavanomaiset viiniviljelmät ympärillä antavat luomuviljelmille suojaa tuholaisia vastaan.

Tämän verran vielä (lihav. HJ):

Lainaus
Biodynaamiset viini valmistetaan ympäristön ehdoilla. Viljelyssä ei esimerkiksi käytetä ylimääräisiä lannoitteita tai myrkkyjä. Myös viinien valmistusmenetelmissä pyritään luonnonmukaisuuteen. Monilla tiloilla työt jopa tehdään käsin ja tilan kotieläimet vastaavat luonnollisten lannoitteiden tuotannosta.

Ja monilla tiloilla taas nämä luonnolliset lannoitteet saadaan naapurin tehotilan lehmistä ... (tarvittavat lehmänsarvetkin!  Virnistää)
« Viimeksi muokattu: 19.01.16 - klo:10:44 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #40 : 18.04.16 - klo:07:03 »

Luomuinstituutin tässä uutisessa (johon yleisemmin otamme kantaa myöhemmin) oli tällainen mielenkiintoinen tieto (lihav. HJ):

Lainaus
Luomutuotanto toimii niin Suomessa kuin maailmallakin usein lannan varassa. Luomutiloilla käytetään myös tavanomaisen tuotannon lantaa. Tämä on nähty ongelmallisena esim. Tanskassa, jossa on päätetty luopua tavanomaisen tuotannon lannan käytöstä vuoteen 2021 mennessä. Muutos vaatii ravinteiden hallinnan kehittämistä. Sitä vaatii myös luomun globaali kasvu.

Tuohon on vielä aikaa, mutta näin jonkinlainen totuuden hetki siellä lähestyy. Muistettava muuten kuitenkin on, että ravinteita tavanomaisesta viljelystä on mahdollista siirtää muillakin tavoilla kuin lannan kautta ja avulla.

Mutta tuon uutisen myötä voimme nyt sanoa, että myös Luomuinstituutti on myöntänyt otsikkomme ilmiön olemassaolon.
« Viimeksi muokattu: 18.04.16 - klo:07:20 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #41 : 28.04.16 - klo:09:59 »

Tästä lyhyestä artikkelista (luomu.fi) ...

Luomu vie kiertotaloutta eteenpäin

... löytyy taas pari esimerkkiä otsikkomme ilmiöstä:

Lainaus
Pitkät etäisyydet vaikeuttavat tilojen välistä yhteistyötä, mikä osaltaan luo tarvetta sille, että kehitetään lannasta helpommin kuljetettavia lannoitevalmisteita. Esimerkiksi broilerinlantarakeita valmistetaan tavanomaisilla broileritiloilla syntyvästä lannasta. Kuivatut ja rakeistetut broilerinlantarakeet ovat täydennyslannoitteena luomuhyväksyttyjä.

Lainaus
Ruokajärjestelmän sisäistä ravinnekiertoa voidaan parantaa, kun elintarviketeollisuuden sivuvirtoja hyödynnetään lannoitteina. Vuodesta 2008 alkaen Suomessa on ollut tarjolla luomuviljelyyn soveltuva, lihaluujauhopohjainen Viljo-lannoitesarja, jonka markkinat kehittyivät pitkälti luomusektorin vedolla. Tämän ravinteiden kierrätysmenetelmän suhteen luomutilat ovat olleet edelläkävijöitä ja testaajia. Luomutuotanto tehostaa täten myös tavanomaisen tuotannon ravinnekierrätystä – käyttämällä ravinteita, joiden hyödyntämisaste jäisi muuten vajaaksi.

Kyllä, ilman muuta kierrätyksen parantaminen on hyvä asia. Mutta samalla tuossa luomuviljely tehostaa kovasti ravinteiden kierrätystä tavanomaisesta viljelystä luomuun päin.

Nuo ovat selviä tapauksia. Rivien välissä tällaisesta kierrätyksestä siinä kyllä kerrotaan muutenkin.

***

Rivien välissä muuten myönnetään luomun heikko kohtakin:

Lainaus
Maatalouden isot ravinnevirrat pyörivät kotieläintalouden piirissä, mutta pidemmän päälle myös ihmisen kautta kulkevan ravinnevirran jättäminen kierron ulkopuolelle aiheuttaa melkoisesti ravinnehukkaa.

Asia, jonka huomioon ottaminen ei luomussa onnistu.
« Viimeksi muokattu: 28.04.16 - klo:15:49 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #42 : 08.05.16 - klo:06:37 »

Eri luomuryhmät ovat USA:ssa erimielisiä siitä, voiko sellaista kompostia, josta löytyy tai voi löytyä torjunta-ainejäämiä, käyttää luomuviljelyssä:

https://www.geneticliteracyproject.org/2016/05/06/organic-farming-groups-at-odds-over-compost-contaminated-with-pesticides/

Ja miten asiaa pitäisi testata, tarkkailla? Joka tapauksessa tuo osoittaa, että itse ilmiö, kompostimullan ja siinä mukana ravinteiden "lainaaminen" tavanomaiselta puolelta on sielläkin tuiki tavallista.
tallennettu
Jarrumies
Konkari
*****
Viestejä: 576


Profiili
« Vastaus #43 : 19.05.16 - klo:07:07 »

Joko tämän MT:n jutun haastattelulausunto (Eila Turtola) on ollut keskustelussa täällä?
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/fosforipula-leikkaa-jo-satoa-1.137503

"Fosforikeskustelu sai uutta puhtia torstaina. Yara Suomi esitteli tutkimustuloksia, joiden mukaan fosforista on tullut kasvua rajoittava tekijä etenkin nurmilla ja ohrapelloilla.

Peltojen fosforitila on heikentynyt koko EU-ajan, erityisesti nurmivaltaisilla alueilla, toteaa Yaran kehityspäällikkö Minna Toivakka.

Viime kesän säilörehunäytteistä vain kymmenesosassa oli tarpeeksi fosforia. "Tämä on syytä ottaa huomioon eläinten ruokinnassa."

Luonnonvarakeskuksen professorin Eila Turtolan mukaan ympäristökorvauksen asettamat rajat eivät leikkaa viljelykasvien satoa. Päinvastoin: vaikka peltoja lannoitetaan niukasti, kasvit pärjäävät maassa menneiden vuosikymmenten peruina olevien fosforivarastojen turvin.

Turtolan mukaan siitäkään ei ole tieteellistä näyttöä, että nykyisin viljeltävien lajikkeiden sadontuottomahdollisuuksia ei pystyttäisi hyödyntämään fosforipulan takia."
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8734



Profiili Sähköposti
« Vastaus #44 : 06.06.16 - klo:06:59 »

Tästä Pro Agrian uutisesta ohitetaan *) tällä kertaa tuo väite kysynnän kasvusta ...

Luomusianlihan tuottajia tarvitaan lisää

... mutta otetaan esille tämä tieto:

Lainaus
Tilojen kannattavuuteen vaikuttaa oleellisesti rehuntuotanto. Yksimahaisten ruokinnassa vaaditaan 31.12.2017 lähtien 100 % luomurehua.

Mutta tähän asti siis ei ole vaadittu. Eikä siis yli puoleentoista vuoteen vielä vaadita.

_______________

*) asiasta keskustelllaan jo esim. täällä. Tässä riittänee, että 30% kasvu eli lisäys luomusianlihan surkeaan määrään ja osuuteen jättää määrän ja osuuden yhä surkeaksi.
« Viimeksi muokattu: 06.06.16 - klo:07:17 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: 1 2 [3] 4 5
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!