Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
23.07.17 - klo:09:40 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: ”Köyhillä (afrikkalaisilla) viljelijöillä ei ole varaa keinolannoitteisiin”  (Luettu 1987 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8234



Profiili Sähköposti
« : 01.10.09 - klo:16:05 »

”Köyhillä afrikkalaisilla viljelijöillä ei ole varaa keinolannoitteisiin”. Tämän ajatuksen – jolla sitten puolustetaan luomuviljelyä Afrikassa (ja muissa kehitysmaissa) - näkee usein, eri muodoissaan ja valitettavasti jopa YK:n järjestöjen teksteissä.

Asian purkamiseksi *) tässä listaa siitä, millä tavalla afrikkalainen viljelijä voi olla liian köyhä. Hän

-   ei pysty ruokkimaan edes itseään
-   ei pysty ruokkimaan perhettään
-   pystyy juuri ja juuri tekemään edellisen, mutta ei jää siemenviljaa
-   saa yhtenä vuonna siemenviljaa, mutta ei saa kerättyä pellolleen riittävästi luomulannoitetta, jolloin seuraavana vuonna ei saa tarpeeksi ravintoa itselleen/perheelleen/uutta siemenviljaa
-   saa kerättyä riittävästi luomulannoitetta, jolloin pystyy ruokkimaan seuraavanakin vuonna itsensä & perheensä ja jää siemenviljaa
-   mutta varastoa ei jää – ja tuleekin kato – palaa jokunen rivi taaksepäin
-   saa vähän ylijäämää, jonka myy, mutta raha kuluu muuhun välttämättömään, jolloin varaa ei ole parempaan siemeneen ja/tai keinolannoitteisiin
-   varaa on näihin panoksiin ja niitä käytetään
-   tulos paranee, sato kaksinkertaistuu - mutta tulee kuivuuden tms. aiheuttama kato – palaa monta riviä taaksepäin
-   hän on ostanut jotain tuotantopanoksista velaksi ja tulee se kato. Palaa monta riviä taaksepäin … tai pitäisikö tässä vaiheessa harkita itsemurhaa?

[tässä on sitten pitkä väli]

Sitten - tätä listaa loogisesti jatkaen - on jo ollut olemassa afrikkalaisia viljelijöitä, joilla on

-   joka vuosi varaa parempiin siemeniin ja lannoitteisiin
-   joka vuosi moninkertainen sato maanosan keskitasoon nähden
-   hyvä taloudellinen tulos ilman eurooppalaistyylisiä tukiaisiakin
-   kyky tuottaa maailmanmarkkinoille, siitä huolimatta, että USA ja EU tukiaisillaan siellä ”dumppaavat” omia tuotteitaan ja laskevat hintatasoa
-   aina säästöjä, niin paljon varaa – ettei heitä voi enää sanoa köyhiksi

(Sille, joka on tuosta ymmällään, kaksi vihjettä:  a. tai ainakin oli ja b. Zimbabwe)
 
Tuolla [hakasuluissa] yllä oleva lihavoitu kohta – miten selvittää sen salaisuus, nämä väliportaat? Jotain pientä vinkkiä on tietysti siihenkin.

___________

*) tässä nyt – väliaikaisesti – ohitetaan se myytti, että luomulannoite muka olisi ilmaista. Mutta epäilemättä on totta, että sen hankkimiseen ei tarvitse välttämättä käteistä rahaa tai ulkomaan valuuttaa.
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8234



Profiili Sähköposti
« Vastaus #1 : 04.10.09 - klo:08:56 »

Kuinka ollakaan, Hesarissa oli nyt juttu, jonka mukaan

Nestlén kaupanhieronta rouva Mugaben kanssa kuohuttaa

Paperihesarissa kerrotaan tarkemmin tausta. Mugaben vaimon tila oli ollut menestyvä maitotila, joka oli pakkolunastettu (tietysti mitätöntä korvausta vastaan) valtiolle, ja sitten siirtynyt vaimon haltuun.

Yksityiskohta (paperihesarissa), eikä vähemmän tärkeä: vaikka tila edelleen tuottaa, sen tuotto on vain kolmasosa siitä, mitä se oli ennen, edellisen omistajan aikana!

tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8234



Profiili Sähköposti
« Vastaus #2 : 26.09.10 - klo:12:37 »

Nyt tämä systeemi, josta kerroimme uutisessamme …

Onko tässä seuraava Nobel-palkittu idea: mikrovakuutus?

… on lähtenyt liikkeelle ...

Farmers get crop insurance payouts after poor rains

... eli viljelijät Keniassa saavat ensimmäiset vakuutuskorvauksensa, huonoista sateista johtuen. Ja maksut maksetaan uutisen mukaan ”nopeasti”.

Eikö tässä siis ole se ratkaisu, jota on kaivattu, tähän ongelmaan, että lannoitteet, paremmat siemenet ym.  panokset saattavat olla näille köyhille viljelijöille "riskisijoitus"? Nyt ne eivät sitä olisi.

***

Vai onko taas tässäkin se ”ongelma”, että tällaista ongelmaa ei saa ratkaista näin yksinkertaisesti? Odotellaanpa vain, kyllä saamme kohta kuulla, miten tämäkin systeemi aiheuttaa ”riippuvuutta” vakuutus- ym. ”ylikansallisista” yhtiöistä ja vaikkapa vielä kännykkäbisneksestä (Nokia!) jne. jne. jne.  Tasa-arvonäkökulmakin on saatettu unohtaa tms.?

Jos tämä järjestely – joka uutisenkin mukaan on vielä hyvin alussa – lähtee liikkeelle, tällainen ”väärin sammutettu” –kritiikki on jatkossa hyvin todennäköistä. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät.
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8234



Profiili Sähköposti
« Vastaus #3 : 29.01.15 - klo:08:52 »

Aikanaan ylistetyistä ja keksijälleen Nobelin tuoneista mikrolainoista kuuluu nyt vähän ikävää:

Tutkimus: Mikrolainoilla ei vaikutusta köyhyyteen tai lasten koulunkäyntiin

Yksityiskohta:

Lainaus
Etiopiassa mikrolainoilla oli ollut negatiivinen vaikutus ruokaturvaan.

Kun tuossa edellä rinnastimme nämä mikrolainat näihin "mikrovakuutuksiin" niin kysymys tietysti nousee:

onko näiden "mikrovakuutusten" merkitystä ruokaturvalle ja viljelyn edistymiselle tuon järjestelyn synnyn jälkeen (perusteellisesti, tieteellisesti) tutkittu?

Auttoivatko ne, oikeasti, siten kuin niiden intuitiivisesti kuvitteli asiassa auttavan? Jos mikrolainojenkin kohdalla asia oli siten kuin em. artikkeli kertoi, kuitenkin vähän niin ja näin?

Tuossa Kepan artikkelissakin oli viittaus vakuutuksiin ...

Lainaus
"Moderni pienrahoittaminen — säästämis- ja vakuutuspalvelut ja joustavammat luottotuotteet — ovat yleensä tuottaneet suurempia vaikutuksia kuin yksinkertainen mikrolainoitus", lisää Meksikon-tutkimuksen tehnyt taloustieteilijä Dean Karlan Yalen yliopistosta.
(lihav. HJ)

... mutta ei välttämättä näihin meidän tarkoittamiimme sadon ja sääolosuhteiden "mikrovakuutuksiin" kännykällä.
« Viimeksi muokattu: 29.01.15 - klo:10:38 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8234



Profiili Sähköposti
« Vastaus #4 : 03.07.17 - klo:04:42 »

Nyt Helsingin Sanomissa tämä vanha väite oli kaivettu naftaliinista esiin:

Kehitysmaissa kestävä viljely on ruokaturvan tae

Lainaus
Luonnonmukaisen pienviljelyn tukeminen on tehokas tapa vahvistaa ruokaturvaa.
[...]
Olennaista on, että luomuviljely on resursseja ajatellen viisasta silloin, kun viljelijöiden resurssit ovat äärimmäisen vähäisiä. Juuri näin on kehitysmaiden pienviljelijöiden kohdalla.
[...]
Kehitysmaissa ruoantuotanto perustuu pitkälti pienviljelyyn. Köyhyys ja resurssien puute vaivaavat pienviljelijöitä, joilla ei ole varaa ­ostaa kalliita tuotantopanoksia, kuten teollisia lannoitteita.
(lihav. HJ)

Tämä vielä lisättynä:

Lainaus
Monet torjunta-aineet voivat olla suhteessa paljon halvempia kuin lannoitteet. Mutta jos viljelijä ei tiedä tarpeeksi torjunta-aineiden käytöstä tai ei ymmärrä niiden vaaroja, hän altistuu myrkytyksille ja kuluttajat saavat jäämiä ravintoonsa.

Näitä resursseja on sitten kuulemma ellei rajattomasti niin kuitenkin riittävästi tarjolla:

Lainaus
Pienviljelijöille on tarjolla edullisia ja siksi mahdollisia vaihtoehtoja. Viljelykasvien ravinteiden saanti voidaan varmistaa muun muassa käyttämällä kompostia ja karjan­lantaa mahdollisimman tehokkaasti viljelykierron ja typen­sitojakasvien – palkokasvien ja useiden trooppisten puiden – kasvattamisen yhteydessä. Kyseeseen voivat tulla myös peltometsäviljely ja kalankasvatuksen tuottamien ravinteiden hyödyntäminen viljelyssä.

Mitä sitten torjunta-aineisiin tulee, niin tässä asiassa taitotiedon jakaminen on helppoa, vaikka se ei synteettisten aineiden kohdalla onnistukaan:

Lainaus
Monia karkotteita ja tuholaisten lisääntymistä rajoittavia tai niitä tuhoavia torjunta-aineita voidaan valmistaa pienilläkin ­tiloilla, kunhan tekniikat osataan. Oikein valmistettuina ja käytettyinä ne ovat turvallisia niin viljelijöille kuin kuluttajillekin.

Kaikki tutut kliseet näyttävät olevan mukana:

Lainaus
Maailman mittakaavassa ruoasta ei ole pulaa, koska sitä tuotetaan 2 800 kilokaloria henkeä kohti päivässä. Se riittäisi hyvin täyttämään aikuisen ihmisen päivän tarpeen. Ongelma on, missä ja miten ruokaa tuotetaan ja kenellä on mahdollisuus saada sitä.

Lisäksi maailmassa on yhä tarpeeksi viljelykelpoista maata ruoan tuottamiseen, mutta sitä käytetään muihin tarkoituksiin kuin ruoan­tuotantoon. Maasta, samoin kuin vedestä, on pidettävä huolta, koska ne ovat rajallisia luonnonvaroja.

Mutta viljelypinta-alan käyttäminen typensidontaan ei näytä olevan kirjoittajalle ongelma. Muut ravinteetkin saadaan jotenkin automaattisesti karjanlannasta ja/tai kompostista.

Myös nykyään "pakollinen" ruokahävikkikin mainitaan. Mutta ei yhdistetä sitä siihen, kuinka paljon hävikistä toteutuu jo (käytännössä vaikka vailla sertifiointeja) luonnonmukaisesti viljellyillä pelloilla kehitysmaissa.

Kirjoittajan, Tapani Haapalan, kerrotaan olevan ...

Lainaus
Kirjoittaja on Suomen Lähetysseuran ruokaturvavastaava ja on juuri palannut toimestaan alueellisena kehitysyhteistyökoordinaattorina Kambodžassa.

... mutta ainakaan Kambodžassa hän ei noita väittämiään asioita ole voinut oppia:

Lainaus
On average, Cambodia’s rice yield has increased at 5.4% per year since 1994, from 1.6 t/ha between 1994 and 1997 to 2.3 t/ha between 2003 and 2008; average yield in 2010 reached nearly 3 t/ha. This yield increase has been largely attributed to improvements in access to fertilizers and other inputs.

Eikä tuolla tarkoitettu kompostia tai lehmänlantaa. Kun englanniksi käytetään sanaa "fertilizer",  se aina viittaa keinolannoitteisiin. Ellei ihan erikseen sen eteen ole liitetty adjektiivia "organic".

***

Tämän väitteen pohjana ...

Lainaus
Kestävän pientilatuotannon tukeminen on tehokas tapa vahvistaa ruokaturvaa. Maailman puoli miljardia pientilaa tuottavat viidesosan maailman ruoasta 10 prosentilla maailman pelto­alasta.

... ei liene yhtään parempaa tilastollista pohjaa, kuin toisessa keskustelussa esille tulleet ETC Groupin venytetyt ja tarkoitushakuiset "tutkimukset". Pähkinänkuoressa kritiikkimme sieltä: pientiloihin on laskettu niin kehitysmaiden noin ja alle hehtaarin tilat - kuin myös myös kymmenien hehtaarien tilat vaikkapa USA:sta, jossa ne ovat maan keskiarvoon nähden pieniä! Ks. siellä olevaa tarkempaakin analyysia.


PS. klo 6:40: Lyhyt kommentti (nyt alkuun) on lähetetty myös HS:n nettikeskusteluun. Nyt voisi olla kyllä paikka yrittää sitä paperihesariinkin.
« Viimeksi muokattu: 03.07.17 - klo:09:02 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8234



Profiili Sähköposti
« Vastaus #5 : 04.07.17 - klo:03:07 »

Tästä Tapani Haapalasta saamme tietää tuoreesta Kepan uutisesta ...

Suomi edistämään maailman ruokaturvaa – ”Ilmastonmuutos kohtalonkysymys”

Lainaus
FAO:lle myös kritiikkiä

Suomen Lähetysseuran Tapani Haapala edusti Kepan jäseniä FAO-toimikunnassa. Hän muistutti, että heikko ruokaturva vaikuttaa kansainvälisiin ilmiöihin laajalti.

”Se tosiasia, että ruokaa ei ole tai sen saamisesta ei ole takeita, vaikuttaa suoraan esimerkiksi muuttovirtoihin”, Haapala sanoi.

Haapalan mukaan järjestöt tekevät tärkeää työtä aliravitsemuksen suitsimiseksi, mutta resursseja tarvittaisiin lisää. Viime vuosina hallitus on leikannut voimakkaasti Suomen kehitysyhteistyömäärärahoja.

Haapala muistutti myös, että FAO ei ole järjestönä täydellinen, vaan siitä tulee aktiivisesti pyrkiä kehittämään toimivampi yhteistyökumppani.

”FAO ei ole erityisen tehokas käytettyihin resursseihin verrattuna. Silti – jos sitä ei olisi, se pitäisi keksiä uudestaan.”

Johtuuko Haapalan kritiikki siitä, että FAO:n mielestä köyhilllä viljelijöillä on lannoitteisiin varaa, eikä syytä niitä vältellä?

Jos tuo Haapala näkemyksineen edustaa Kepaa, merkitseekö se sitä, että Kepa on palannut 10 vuoden takaisille linjoilleen,vaikka merkkejä on näkynyt jo muusta?
« Viimeksi muokattu: 04.07.17 - klo:06:37 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8234



Profiili Sähköposti
« Vastaus #6 : 10.07.17 - klo:05:17 »

Tässä on tällainen yleinen tarkastelu lannoitteiden (käytön) kannattavuuden kehityksestä:

Fertilizers Were Affordable for the Week Ending June 23

Lainaus
According to the Fertilizer Affordability Index, 2017 has been one of the most affordable years for fertilizers. The Fertilizer Affordability Index is issued by Mosaic (MOS). The index shows the relation between fertilizer prices and crop prices.

Miten tuota indeksiä sitten luetaankaan, ei minusta ole esitetty perusteltua syytä, miksei tuo koskisi myös kehitysmaan viljelijää. Lannoitteiden käyttö on kannattavaa, ja on ollut erityisesti sitä tänä vuonna.

Konkretisoidaan tuoreilla maailmanmarkkinahinnoilla. DAP-lannoite makssa juuri nyt tonnilta 355$. Koko tonnia ei hehtaarille tarvita, 100kg riittää hyvin. Hinta siis 35$. Totta kai hintaan voi pimeimmässä Afrikassa tulla lisää, mutta varmasti ei mennä yli 100 dollarin.

Maissitonnin hinta on juuri nyt on 162$.

Jos lannoitetta käyttämällä köyhä viljelijä saa hehtaariltaan yhdenkin tonnin lisää, hän jää selvästi voitolle.

Niinpä: köyhällä viljelijälle ei ole varaa olla käyttämättä lannoitteita.

Hänellä ei ehkä ole tuotakaan määrää käteistä? Maailman sivu on tuollaisiin tarkoituksiin saatu ja otettu tarvittaessa lainaa. Ja jos viljelijä osaa hiukan säästää, seuraavina vuosina ei enää tarvitse lainaa ottaa.
« Viimeksi muokattu: 14.07.17 - klo:08:36 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8234



Profiili Sähköposti
« Vastaus #7 : 14.07.17 - klo:08:36 »

Ja riskejä vastaan saa kehitysmaiden viljelijäkin nykyisin vakuutuksen. Ettei se ole siitäkään kiinni, kyllä sen lannoitesäkin uskaltaa ostaa velaksikin.

Lopulta tässä otsikon teoriassa on vahvaa piilorasismiakin. Haapalan artikkelista:

Lainaus
Kehitysmaiden pientilat turvautuvat vastedeskin luonnon­mukaisiin tuotantomenetelmiin, koska tilojen ulkopuolisiin resursseihin ei ole ­varaa eikä niiden laajamittainen käyttö takaa viljelyn jatkuvuutta.

Kehitysmaan viljelijä on siis auttamattomasti tyhmä ja aloitekyvytön, eikä osaa ottaa (edes vakuutuksen suojaamana) hyvin perusteltuja riskejä. Osaa sen minkä osaa, eikä opi uutta. Ei voi oppia esim. torjunta-aineiden turvallista käyttämistäkään, minkä Haapala oikeastaan sanoi.

Kehitysmaan viljelijä on oikeastaan niin avuton, että hän tarvitsee meidän neuvojamme, "tukeamme", ymmärtääkseen pysyä siinä missä on. Ymmärtääkseen, että on parempi niin.

Kummasti lannoitteiden käyttö ei uhkaa suomalaisten tiloilla viljelyn jatkuvuutta, vaikka täällä hyvin laajamittaisesti niitä käytetään?
« Viimeksi muokattu: 14.07.17 - klo:08:57 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!