Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
23.11.17 - klo:11:23 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Tehoviljelyn kehitys (kasvinsuojeluaineet ym.)  (Luettu 336 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8758



Profiili Sähköposti
« : 07.07.17 - klo:07:51 »

Aloitan uuden triidin tästä:

'Game changer’ herbicide that could supplement glyphosate developed from anti-malaria chemical

Nyt olisi siis vahvasti tutkimus- ja kehitysputkessa glyfosaatille vaihtoehtoinen aine. Jolla siis voitaisiin hanskata glysosaatille vastustuskykyisten rikkakasvien ongelma.

***

Ajattelin, että tähän triidiin voitaisiin ottaa sellainen kehitys, joka ei suoranaisesti liity kasvinjalostukseen tai geenitekniikkaan.
« Viimeksi muokattu: 07.07.17 - klo:08:15 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #1 : 28.07.17 - klo:07:40 »

Tästä oli Uudenmaan alueuutisissakin (YLE) äsken. Kerrottiin, että tätä Mäntsälässä jo tehdään:

Pellon yllä lentävä drone rekisteröi monenlaista tietoa

Lainaus
Pelto on nähtävissä aivan uudesta näkökulmasta miehittämättömän ilma-aluksen eli dronen avulla. Viljelijöille drone tarjoaa uuden tavan havainnoida kasvustoja ja tutkijat pääsevät pureutumaan pellon sadontuottokykyyn.  Ympäristö ja kannattavuus hyötyvät, kun esimerkiksi lannoitusta ja kasvinsuojelutoimia tehdään juuri siellä, missä niiden tarve on.

Tuossa kuvauksessa olikin pari vihjettä, miksi tämä pääasiassa liittyy tehoviljelyyn. Vaikka varmaan tätä jotenkin voi luomussakin hyödyntää.
« Viimeksi muokattu: 28.07.17 - klo:07:48 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #2 : 08.08.17 - klo:03:25 »

Tässäpä jännä laite. Tieto tuli minulle ensin tästä uutisesta:

Nurmen käyttömahdollisuuksia luodattiin Alahärmässä – ”Kasvupotentiaali on Suomessa alikäytössä”

Lainaus
Nurmiteeman mukaisesti Yara lanseerasi tapahtumassa N-Sensor -nurmisovelluksen, joka on siirtymässä koelohkoilta nurmentuotantoon.

Laite mittaa kasvuston ottaman typen määrää kasvustosta heijastuvasta valosta.

Levitysmäärät puolestaan lasketaan kasvuston vaihtelun mukaisesti, valittu viljelykasvi ja sen kasvuaste huomioiden.

”Laite on ollut jo vuosia käytössä viljalla ja öljykasveilla, mutta nyt sitä pilotoidaan myös nurmelle”, Yaran Heimala toteaa.

Tässä suoraan Yaran asiaa koskevalle sivulle:

Yara N-Sensor™

Lainaus
Yara N-Sensor on täsmäviljelytyökalu, joka mahdollistaa lannoitemäärän reaaliaikaisen säädön lannoituksen aikana.

Yara N-Sensor on traktorin katolle asennettava mittari, joka mittaa kasvuston biomassaa ja lehtivihreää ja siten päättelee tarvittavan typpilannoituksen määrän. Yara N-Sensor mittaa kasvuston ottaman typen määrän mittaamalla kasvien heijastaman valon.

Tämäkin siinä luvataan:

Lainaus
• Typpipäästöjen riski pienenee, koska sadonkorjuun jälkeen maaperästä luontaisesti vapautuva typpi on käytetty tehokkaammin sadon muodostukseen

PS. MT:n uutisesta, vielä. Mm. tuon laitteen avulla nurmen viljelyn näkymät näyttävät näin hurjilta:

Lainaus
Yaran markkinointipäällikön Lauri Heimalan mukaan nurmen kasvupotentiaali on Suomessa edelleen heikosti hyödynnetty.

”Voi sanoa, että nurmen satopotentiaali on Suomessa täysin alikäytössä. Kasvuvaraa nurmessa on paljon, mutta tavoitteen saavuttaminen edellyttää selkeitä toimenpiteitä. Esimerkiksi typen satovaste on selkeästi luultua suurempi.”

Yaran kaupallisen johtajan Timo Räsäsen mukaan viime vuosina on havahduttu siihen, miten paljon hyödyntämätöntä potentiaalia nurmessa on.

”Uudet koetulokset ja myös käytäntö osoittavat, että keskisatoja voidaan nostaa jopa kaksin- tai kolminkertaiseksi suhteessa nykytasoon.”

Yaran yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa tekemien laskelmien mukaan paras mahdollinen nurmisato Suomessa voisi olla noin 14 000 kiloa vuositasolla. Nykyisellään nurmisato on vuosittain keskimäärin 5 000 kiloa.

Eikä tuossa jatkossa siis typpeä vain umpimähkään syydetä pellolle, vaan sitä annetaan täsmällisesti.

Nyt en löytänyt luomusatotilastosta "nurmisatoa", eli mikähän niistä sen luvuista olisi oikea vertailtava tuohon 5000 kiloon? Mutta mikä olikin, niin siihen lukuun se luomuviljelyssä tulevaisuudessakin suurinpiirtein jää, kun taas tehoviljelylle luvataan tuota huimasti korkeampaa satotasoa.

Tuon kautta myös eläintuotannon reaalinen "jalanjälki" eli haitta luonnolle myös vähenee, eikö, jos kilo lihaa tai litra maitoa ei vaadi niin paljon viljelyalaa kuin ennen.
« Viimeksi muokattu: 08.08.17 - klo:08:40 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #3 : 20.10.17 - klo:06:48 »

Täsmätorjuntaa täsmätorjunta-aineilla, näillä täsmämasiinoilla:

John Deere acquires precision ag technology that could reduce pesticide use by 90 percent

Ja katsokaapa tuota prosenttilukua! Eikä koko kalustoa tarvitse uusia, koska kyse on vempaimista, jotka tuon kuvauksen mukaan liitetään tavallisten traktorien perään. Hinnasta ei ole tietoa.
« Viimeksi muokattu: 20.10.17 - klo:06:57 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 8758



Profiili Sähköposti
« Vastaus #4 : 22.11.17 - klo:05:19 »

Tässä ollaan nyt:

Traktori kulkee helpommin ilman kuljettajaa kuin auto – tuleva 5G-verkko vie maatalouden digitalisaation eturiviin

Ja muutaman vuoden sisällä siihen automaattitraktoriin voi lisätä tällaiset vempaimet:

State-of-the-art weed detection tech could be available within few years

Tai sitten nuo John Deeren laitteet, en tiedä niiden eroa, tai kehitysastetta tällä hetkellä. Ja lisäksi tai ensin tietysti tuollainen Yaran laite!
« Viimeksi muokattu: 22.11.17 - klo:05:40 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!